Se on kuulkaas kesä nyt 😊 Ulkona on juuri nyt niin kova tuuli, että terassin pöydällä ollut ruusu keramiikkaruukkuineen oli tippua äsken lattialle. Ehdin viime tipassa ottamaan sen kiinni ja laittamaan lattialle seinän viereen. Välillä sataa ja välillä paistaa ja vaikka keli on periaatteessa ihan ok, juuri nyt tuntuu hyvältä ajatukselta istua sisällä läppäri sylissä ja kirjoittaa tätä. 

Pihakeinussa istumista ja neulomista silmällä pitäen tarpeeksi lämpimiä päiviä tai iltoja on ollut harvassa, vaikka sitkeästi olen muutaman kerran sitäkin harrastanut - ihan periaatteesta, koska se on minun kesärutiinini. Tässä kesäkuun alussa oli kuitenkin muutama vapaapäivä ja loput pihatyöt, mitä keväältä jäi, tuli hoidetuksi. Eli todella monta vuotta sitten tyttären siemenestä kasvattamien kolmen omenapuun juuristoalueella oli heinä päässyt villiytymään pahasti. Nyhdin sen pois, lisäsin vähän multaa ja laitoin reilusti kuorikatetta ja lopuksi vielä suojaverkot takaisin paikoilleen. Nyt on taas piha siltä osin siisti. Ko. omenapuiden kasvattaminen on kysynyt kärsivällisyyttä, mutta tänä keväänä niistä yksi teki noin kymmenkunta kukkaa! Lajikkeesta ei ole mitään käsitystä, mutta mielenkiinnolla odotan, onnistuiko pölytys ja saadaanko jokunen omena maistiaisiksi syksymmällä. 

Omenankukka

Käsityörintamalla on välillä hiljaista, mutta heti, kun on muutama ylimääräinen päivä töistä vapaata, pyrin tarttumaan puikkoihin ihan jo rentoutumissyistä. Juuri nyt on keskeneräisenä kolme pikkutyötä; yhdet perinteiset alpakkakämmekkäät, yhdet merinolapaset, yksi vauvan siksak-myssy. Näiden lisäksi puikoilla on myös yksi vähän isompi työ eli alla olevissa kuvissa näkyvä huivin alku. 

Lankana on Rowan Alpaca Classic, jossa on 57 % alpakanvillaa ja 43 % puuvillaa. Väreiksi valitsin paikallisessa lankakaupassa poistomyynnissä olleet keskiharmaan harjatun version sekä sileämmän tumman viininpunaisen. Mielestäni ne sopivat aika hyvin yhteen. Yllä olevassa pienemmässä kuvassa lankojen värit ovat mielestäni suhteellisen totuudenmukaiset, mutta huivineulekuvissa normaalia vaalempia. Jotenkin noista väreistä tulee mieleen perinteinen jussipaita 😉

Huivi levenee yhden silmukan joka 2. krs eli siitä tulee pitkähkö, toisesta päästä kapea ja toisesta leveähkö. Siinä on nyt 110 silmukkaa ja tavoite on vielä saada 30 silmukkaa lisää, mikä tarkoittaa 60 lisäkerrosta. Ohjetta ei ole, vaan neule etenee siten, mikä parhaimmalta sillä hetkellä tuntuu. Pääajatus oli kuitenkin käyttää kahta lankaa. Aloitin harmaalla ja sitä meni 1,5 kerää. Sitten siirryin viininpunainseen, jolla teen loppuun. Ostin molempia keriä kolme eli yhteensä kuusi kerää. Luulen, että saan noista aikaiseksi kaksi huivia siten, että aloitan ja päätän neuleen päinvastaisilla väreillä.  

Mutta koska on kesä, kierrän päivittäin kotipihalla ihastelemassa kukkasia sekä tuoksuttelemassa. Syreenien kukinnan aloitti pihasyreeni 'Alba'. Sen vieressä kasvaa valkoinen Isabellan syreeni, joka availee myös nuppujaan. Pihajasmikekin näkyy olevan täynnä nuppuja ja odotan kovasti sen ahomansikan makeaa tuoksua. 

Perennatkin ovat aloittaneet kukintansa ja iloitsen pionien lukemattomista nupuista. Todellakin toivon, että kylmä kevät ei vioittanut nuppuja liiaksi ja ne jaksavat kukkia. 

Mutta harmiakin löytyy. Olen nitistänyt ensimmäiset liljakukot liljojen varsista ja kerännyt kymmenittäin lehtokotiloita. Ne ovat todella ärsyttäviä! Mutta sitkeästi yritän niitäkin torjua, jotta eivät ihan kaikkea tuhoa. 

Japaninakileija

Viikonloppu on nyt puolessa välissä. Maanantaina alkaa arki ja ensi viikko tietää ylipitkiä työpäiviä. Mutta sen jaksaa, sillä kohta on juhannus ja sen yhteydessä taas ylimääräinen vapaapäivä ja kesälomakin siintää muutaman viikon päässä. 

Mitä sinun kesääsi kuuluu? 

Kauniita kesäpäiviä, 

t. Satu

Kevätsukat

 

Kevään keltaista - nurmikkoa täplittävät pienet auringot loistavat kilpaa taivaalla kuumasti porottavan ison ja kirkkaan tulipallon kanssa ☀️

Taistelu voikukkia vastaan on hävitty vuosia sitten, joten tyydyn vain silloin tällöin nyhtämään niitä juurineen ja välillä kyyristelen nyppimässä niiden nuppuja, jotta eivät ehtisi ihan täyteen kukkaan. Mutta nopeita ne vat kasvamaan. Ja jos ruohonleikkurilla leikkaa, kasvavat sitten niin matalana maata myöten, että kukat eivät edes yllä leikkurin terään. Taitavia sopeutuja siis.  Nappasin muutaman kukan pikkuiseksi kimpuksi ja ikuistin ne raitasukkien kanssa kuviin. Nämä yksilöt saivat siten hieman pidemmän elämän. 

Minulla oli aloitettu kerä arviolta jokunen vuosi sitten hankittua valmiiksi raidoitettua Novitan Nalle -lankaa ja mielestäni langan keltaisen, oranssin ja vihreän sävyt ovat kivan keväiset. Päätin "tuhota" kerän ns. kerralla ja neuloa raitasukkia niin pitkään kuin tätä mielestäni parhaiten raitalankana toimivaa lankaa riittää.  

Kevään värinen lanka sai kaveriksi saman valmistajan vaalean harmaata perus-Nallea ja kolmet sukat niistä sitten tuli. Muutama kymmenen senttiä jäi yli, mutta sen laitoin suosiolla jo roskiin. Rajansa lankojen loppujen säästämiselläkin on. 

Äkkiseltään sukat näyttävät samanlaisilta, mutta on niissä pienä eroja - varrensuut ja raitojen paksuudet oikeastaan vaan. Perussukkien ohjeella kaikki tehty ja kärjessä leveä nauhakavennus.  Yhdet ovat noin kokoa 37-38 ja kahdet noin 38-39. 

Parit muutkin varrettomat villasukat olen tässä neulonut, mutta ne eivät sopineet väreiltään tähän kevään keltaiseen postaukseen, joten niistä sitten myöhemmin. 

Työn vaihtamisen takia kesälomaa on tänä kesänä vain vähän. Siksipä illat ja viikonloput ovat ns. omaa aikaa, jolloin on mahdollisuus rentoutua istumalla kotipihan keinussa ja heilutella neulepuikkoja. Tällä hetkelllä puikoilla ovat beiget kämmekkäät, sillä vaikka kesä on vasta alussa, syksykin sieltä vielä tulee ;) 

Kevät vaihtui kesäksi yhdessä hujauksessa. Rutikuiva keli ja porottava aurinko kuivattivat etelän ja lännen puolen nurmikon ennen kuin se pääsi edes kunnolla kasvuun. Vaikka en ukkosesta tykkää, oli eilisillan vesisade ukkosineenkin tervetullut vieras. Säästyin melkoiselta istutusten kastelu-urakalta ja näyttää kuin nurmikkokin olisi herännyt eloon ihan yhdessä yössä. Tänään oli sitten taas kuuma ja kostea päivä, mutta onneksi illan suussa ripsautti taas edes hieman vettä. Ei kastellut kyllä enää kuin maan pinnan, mutta parempi sekin kuin ei mitään. 

Kesäkukat on istutettu ja piha siinä kuosissa, mihin sen ennen helteitä sain. Isompia en meinaa enää tehdä. Siistimistä ja rikkaruohojen kitkemistä tietysti, mutta kaivamiset ja muutostyöt saavat tältä(kin) kesää jäädä. Kylmä alkukevät ei houkutellut pihatöihin sormet ja nenänpää kohmeessa, joten ns. oikean ajan koittaessa, tulikin liian kiire. Mutta en anna sen häiritä. Nautitaan kesäisistä päivistä!

Mukavia toukokuun lopun päiviä!

Kevään kuulumisia

Edellisestä postauksesta onkin hujahtanut jo muutama kuukausi. Uskomatonta, miten nopeasti aika kuluu. Kevääseen on mahtunut työpaikan vaihto, unettomia öitä, paljon stressiä ja käsityöharrastuksen jääminen kaiken tämän jalkoihin. Mutta on kevääseen mahtunut myös kovasti kesän odotusta ja mukavia hetkiä. Kivoja kohtaamisia uusien ja vanhojen työkavereiden kanssa, uuden ihmettelyä ja toki myös käsitöitä, lähinnä neulomista, vaikkakin huomattavasti aiempaa vaatimattomammassa mittakaavassa.  Ihan silleen hiljakseen :) 

Vaikka arki kuluu vauhdilla ja yritän ns. pitää pään kylmänä työrintamalla, yritän muistaa myös edellisen postaukseni "sittku - muttku - nytku" -ajatukset. Ei se helppoa aina ole ja epäusko vaivaa välillä, mutta eiköhän tämä tästä :)

Kevät on tullut ja aurinkoiset kevätpäivät saattelivat kevään kukkijat kukkaan ja viileistä keleistä huolimatta, kevät on tuntunut keväältä. Pihahommia olen tehnyt minimimäärän, mutta pääasia, että isoimmat on tehty. Perennapenkit on siistitty, huoltoleikkaukset tehty ja lannoitetta ja multaa on lisätty. Vaihdoin myös muutaman pionin uuteen kohtaa. Tiedä sitten, suuttuivatko siitä, mutta kasvoivat jo kituuttamalla, koska lähistön tuijien juuret ulottuivat niiden kasvualustaan. Toivottavasti lähtevät uudestaan kasvamaan.

Leivonnaisista sen verran, että alkutalvella jopa leivoin pullaa 😊 Edellistä kertaa en edes muista, mutta olihan tuo taito edelleen tallella ja ihan maistuvia korvapuusteista tuli. Minä tykkään siitä, että pullassa on reilusti makua; korvapuusteissa taikinassa kardemummaa, kunnolla voita, sokeria ja kanelia täytteenä. Aika ison taikinan tein ja hyvin ne upposivat perheelle. Seuraava leivontasessio ei vielä ole näköpiirissä. Vasta sitten, kun siltä tuntuu. 

Tytär leipoi äitienpäiväksi tuhdin suklaajuustokakun, jossa oli sisällä ja päällä tuoreita vadelmia. Suklaa ja vadelmat ovat todella sellainen makuyhdistelmä, joka minuun uppoaa. Todella herkullinen kakku💗

Äitienpäiväksi sain myös pari kevyttä romaania. Eli juuri sellaisia, mitä toivoin. Ei mitään raskasta ja liian monimutkaista, vaan sellaista, mikä antaa ajatusten levätä. Samassa pakettissa oli myös useampi kerä ohutta merinovillaa. Ei sillä, etteikö "vanhojakin" lankoja olisi, uusissa langoissa on kuitenkin aina oma viehätyksensä ja en vaan voi olla niitä hypistelemättä 😊En vielä tiedä, mitä niistä tulee, mutta ehkäpä talveksi itselle panta nyt ainakin. Lisäksi, jos en mitään muuta keksi, ainakin pieniä vauvaneuleita on rentouttavaa tehdä. 

Tässä kevään mittaan olen viikonloppuisin neulonut muutamat varrettomat raidalliset nilkkasukat, vaikka sanoinkin käsitöiden jääneen työpaineiden alle. Tuollaiset sukat kun ovat sellaiset, mitä on helppo tehdä ja joita ainakin itse tykkään kovasti käyttää. Viime viikonloppuna päädyin vihdoin ottamaan puikoille viime kesänä värjäämäni merinosukkalangankin. Pohjalankana on värjäämätön luonnonvalkoinen Lankavan Sulava -lanka (85 % merinovilla, 15 % polyamidi), joka värjääntyi pihakäenkaalista saadulla "mehulla"  vaalean turkoosin sinivihreäksi. Langan pureutusaineena käytin alunaa. Aika kivan näköinen tuo väri on ainakin minun mielestäni. Vähän odotin vaaleansinistä, minkä pihakäenkaali yleensä saa puhtaanvalkoiseen lankaan aikaiseksi, mutta yllättävän kiva tämäkin väri on. Näistäkin siis tulee varrettomat, ohuet villasukat ja omaan käyttööni. Laitan niistäkin  kuvia tänne sitten myöhemmin.  

Tässäpä siis muutamia kevätkuulumisia pintaraapaisuna. En tietoisesti halua enemmälti pohtia työhön liittyviä asioita täällä blogissa, joten siksipä kevään muut kuulumiset jäävät hyvin vähäisiksi. Teen sitten erikseen käsityöpostauksen tässä myöhemmin, lähempänä kesää. Kesä tuo myös kukat kotipihalle ja tiedän, että tulen taas ottamaan niistä sadoittain kuvia kameran ja puhelimen täytteeksi :) Osa niistä pääsee toki myös tänne. 

Entä, mitä sinun kevääseesi kuuluu? 

Kauniita toukokuisia päiviä!

t. Satu

🌞

 

Kukkia ja keskeneräisiä

 

Taas on se aika kesästä, kun tuntuu, että on kaikenlaista kesken ja vuorokauteen toivoisi useampia tunteja.

Kotona pihahommia on yli oman tarpeen (osa välttämättömiä, osa ihan itse keksittyjä) ja neulomuksia ja virkkauksia on myös tullut aloitettua inspiraation iskiessä ja sitten ne ovat jääneet kesken. Ajattelin paremman puutteessa laittaa tänne kuvia muutamista keskeneräisistä. Valmiista laitan kuvia sitten toisella kertaa, kunhan valmista tulee😊

Ostin ehkä reilu vuosi sitten Menitasta hyvin vaalean vihertävää Onion Tussa Silk- lankaa, jollaisesta jokunen vuosi sitten olin tehnyt yhdet vauvan tossut. Niistä löytyy postaus 'täältä'. Lankaa jäi silloin pieni määrä yli ja ajattelin hyödyntää sen nyt. Neuloin langasta siis pienet sukat, jotka tuossa yllä olevassa kuvassa ovat kielojen katveessa. Loppulangasta olisi tarkoitus tehdä pienet lapaset, mutta aloitin tekemään niistä liian pieniä. Eivät siis käy pariksi sukille. Teen minilapaset kuitenkin varmaan loppuun ja katson sitten, riittääkö lankaa vielä ,vai jääkö nöttönen odottamaan päivää parempaa. Pahoin pelkään jälkimmäistä vaihtoehtoa ;)

Myös merinovillaiset tumman violetit pikkusukat ovat pikkuista vaille valmiina. Otin yllä olevan kuvan ehkä reilu viikko sitten Instagramiin, mutta vielä se ei ole sinnekään ehtinyt. Tuosta samasta langasta tein viime syksynä aikuisten kokoa olevat Kanerva-rannekkeet eli ranteen lämmittimet. Lankaa jäi niistä yli ja siksi siis ajatus sen hyödyntämisestä pikkusukkiin.

Filcolanan Arwetta merinovillasukkalankaa tilasin talvella useampaa väriä ja siitä on valmistunut parit raidalliset kesäsukat. Sen sijaan yo. kuvassa olevia ruskeita on sitten taas jotenkin aika turhauttava neuloa, kun en lopulta oikein tykkää väriyhdistelmästäkään (vihreää tuli vain varren suuhun).

Ja sitten taas sarjassamme ikuisuusprojekteja ovat yllä ohuesta alpakkalangasta joskus viime talvena aloitetut kämmekkäät. Ne ovat edenneet peukalokiilan levennyksiin asti, mutta siihen tyssäsi. En yksinkertaisesti nähnyt talvella lampun valossa neuloa kunnolla ja levennysten väliin jäävien rivien laskeminen sotkeutui. Yritän saada nämä valmiiksi jonain kesäpäivänä ulkona neuloessani.

Sitten alla vielä kuva puuterisesta vaaleanpunaisesta alpakkasukkalangasta aloitetusta sukanvarresta. Tämän viimeisin puikoille päässyt keskenräinen. Lanka on kuitenkin on suloisen pehmeää ja tiedän jo nyt, että näistä tulee ihanan lämpimät sukat ensi talveksi ja nämä saan valmiiksi, jahka ennätän :)

 

Sitten vielä muutama kuva kesäkukista: siniviuhka on päässyt aniliininpunaisen pelargonin ja violetinsävyisen verbenan kanssa samaan ruukkuun.

Ja sekalaisia kukkia kasvavassa perennapenkissä päivänkakkara kukkii vielä hetken yhdessä jalopähkämön kanssa. Vieressä verikurjenpolvi 'Alba' aloittelee juuri kukintaansa. En muuten tiedä, onko tämä päivänkakkara levinnyt tähän ihan itsekseen, vai onko se aikoinaan kerrottuna päivänäkakkarana Viherpeukaloilta tilattua versiota, jota silloin penkkiin istutun ja joka ei ollut kerrottua nähnytkään. Eli aika hintavia peruskakkaroita silloin tuli ihan postin kautta :) No, kauniita ovat yhtä kaikki.

 Muuten, minulla alkoi nyt loma! Erikoisia lomasuunnitelmia ei ole, mutta tekemistä kyllä riittää. Säälläkään ei ole väliä, kunhan ei lunta sataisi;) Mutta pääasia, että saa olla pois töistä ja käyttää päivänsä, miten parhaaksi näkee. Akkujen lataaminen syksyä varten on siis suunnitelmissa.

Entä, mitä sinun kesääsi kuuluu? 

💚

Kauniita kesäpäiviä!

T. Satu

Kesäistä viikkoa ja aurinkoista juhannusta!

 

Aurinko porottaa lähes pilvettömältä taivaalta ja ulkona paistuu paitsi jo valmiiksi ratisevan rutikuiva nurmikko, myös sen tallaaja matkalla ottamaan kuvia helteiden takia lyhyeksi jäävästä syreenien kukinnasta. Syreenien tuoksu täyttää vielä ilman, vaikka valtaosa kukinnoista on jo nuupahtanut. Onneksi rungollinen pikkusyreeni 'Palibin' kukkii muita kotipihan syreenejä myöhemmin, joten sen tuoksusta saamme vielä näin juhannusviikolla nauttia.

Laitan tähän alle kuvan myös nyt jo kukintansa lopettaneesta arovuokosta, joka kurkotteli kasvojaan kohti porottavaa aurinkoa. Tästä se hellekausi alkoi ja perennojen kukinta on ainakin tähän asti jäänyt todella lyhyeksi varmasti juuri kasvienkin tuntemasta hellestressistä ja ihan kuivuudesta johtuen. Toki jokailtainen kastelukannu- tai -letkuvalssi on taannut niiden edes jonkunlaisen selviytymisen päivästä toiseen jatkuvassa  +/-  30 asteen helteessä. Mutta tällä kastelijalla alkaa olla jo puhti pois. Samalla on sitten ollut kotipihassa pieniä purku- ja rakennushommia viikonloppuisin ja iltaisin töiden jälkeen, joten tosi vähäiseksi on jäänyt blogien tai muuten somen ja myös käsitöiden parissa vietetty aika.

 Muutamia hetkiä on ollut mahdollisuus sentään käyttää käsitöidenkin parissa ja paljon on keskeneräisiä puikoilla, mutta vain jotain pientä on valmistunut. Niistä sitten vähän enemmän seuraavilla kerroilla. 

Vielä on muutama päivä töitä ja sitten alkaa odotettu kesäloma :)

Mitään ihmeellisiä lomasuunnitelmia ei ole, sillä tekemistä riittää täällä kotona ja yhtä lailla myös mummoloissa. Mutta aikaa on varmasti myös pihakeinussa istumiseen ja käsitöille. Sen varaan minä lasken juuri nyt. Kesäpuuhana ajattelin myös kokeilla taas pienimuotoisesti lankojen kasvivärjäystä. Mietinnässä on, mitä kasveja kokeilisin ja mitä värejä siis toivoisin saavani. Jos sinulla on antaa vinkkejä, mielelläni otan ne vastaan!

Yllätyksiä varmasti on silläkin saralla tulossa, mikä osaltaan kiehtoo mieltä. Sellaista kaipaan juuri nyt, sillä jotenkin juuri nyt tuntuu, että on aivosumua ja ajatusjumia ihan pahemman kerran.

Aurinkoista juhannusviikkoa ja hyvää juhannusta Sinulle!

t. Satu

Geisha-boksi -tossut

 

Se on sitten toukokuu! Ja oikein perinteinen vappuilmakin oli. 

Vappua ei tullut juhlittua, vaan kotona sisä- ja pihahommissa pitkä viikonloppu meni.

Ja ulkona tulikin melko syväjäädytetty olo. 

Tulin hetki sitten sisälle ja oli mentävä lämpimään suihkuun, jotta elämä voittaa.

*

Mutta asiaan 😊Olihan se kokeiltava minunkin tilata yksi Novitan neulontaboksi. 

Olen vähän periaatteesta jättänyt näitä aiemmin tilaamatta, 

mutta jotenkin tämän Geisha-boksin kohdalla en sitten voinutkaan vastustaa kiusausta,

 kun se ainakin mainoksen mukaan oli muutaman euron alennuksessa tuossa lopputalvesta. 

Ja tulihan laatikossa makeaakin Geisha-konvehtien muodossa, mikä on jo arvo sinänsä ;)

 💗

Hinta oli muistaakseni 29,90 e eli laskelmieni mukaan kutakuinkin sen, 

mitä tuotteet ja ohjelehtinen erikseen ostettuina todennäköisesti maksaisivat. 

Toki ilmeisesti juuri tuota ohjetta ei ymmärtääkseni ainakaan vielä ole muualla.

Postikulut sitten päälle, mutta samalla kertaa tilasin sitten myös muutaman raitavärjätyn kerän sekä Nalle että 7 veljestä -lankoja.

Tosin ne(kään) eivät olleet pakollisia, joten eipä olisi haitannut, jos olisivat jääneet tilaamatta ;)

Tämmöistä sieltä laatikosta sitten paljastui: kauniisti pakattuina kolme lankakerää, yhdet 3,5 mm koivupuikot, kaksi päättelyneulaa, 

Geisha-rasia, yksi valmiille sukille tarkoitettu vyöte sekä ohjelehtinen, jossa sekä suomen- että ruotsinkielinen ohje.

Ohje ja värillinen kaaviokuva olivat ns. ihan perusselkeät. En tiedä, olisiko tullut valmistajalle kovin paljon kalliimmaksi,

 jos olisi painettu vaikka vain pikkuisen isommalla fontilla sekä ruudukko vähän isommaksi. Nyt oli noin A5-kokoiseksi taiteltu liuska.

Olisi vain ollut käyttäjäystävällisempi, mutta saihan tuosta nyt kuitenkin selvän noinkin.

Tossusukat tein täsmälleen ohjeen mukaan pakkauksessa olleilla puikoilla, mutta harmittavasti vähän isot niistä kyllä sitten tuli.

Ehkä olisi pitänyt tehdä 3,0 puikoilla.

Kukat on silmukoitu valmiisiin tossuihin  viimeisenä ja todeta täytyy, että silmukointi ei ole mielipuuhaani. 

En saanut sitä siististi tehtyä ja virheitä on miljoona - tai ainakin monta kymmentä 😂

Osan purin, osan jätin, kun en viitsinyt enää tapella sen kanssa.

Eli ei omin käsin aikaansaatu lopputulos näytä niin hyvältä kuin esimerkkikuvassa, mutta saa luvan kelvata kuitenkin. 

Varsinkin tummanruskea puskee vaaleanpunaisen läpi, koska vaaleanpunaista pintaa on paljon

 ja ruskea lanka piti sitoa nurjalle joka kierroksella monta kertaa. 

Vaikka ymmärrän tossujen herkullisen Geisha-karkkivärimaailman, 

voisi omasta mielestäni toteutus olla paremman näköinen toisenlaisella värimaailmalla. 

Ehkä tulee myöhemmin kokeiltua toisenlaisella värityksellä ja pienempinä. 

Samalla ehkäpä muokkaisin kuviota niin, että koko kuvio olisi neulottu. 

Silmukointi ei nimittäin innosta ollenkaan ;)

Omiin jalkoihin nämä tulivat, joten epätasaisuudet, langan kiristykset ja 

löydyydet tai silmukointivirheet eivät toki haittaa. Mutta tulipahan kokemusta ;)

Geisha-tossut

Oletko sinä tilannut näitä neulontabokseja Novitalta tai vastaavia joltain toiselta firmalta?

*

Kotipihan ns. pakolliset kevättyöt on tehty. Vielä on agendalla uuden istutusalueen tekeminen ja nykyisten kanttaaminen. 

Kevätkaihonkukat, valkovuokot ja sinivuokot kukkivat tällä hetkellä.

Koivut ovat hiirenkorvalla ja lehtien alkuja on muissakin puissa ja pensaissa. 

Kukkapenkeissä lähes kaikki perennat ovat kasvattaneet ensimmäiset lehtiruusukkeensa.

Kunhan tämän viikon yöpakkaset menevät ohi, luulen, että uusi kasvu pääsee kunnolla vauhtiin. 

Sitä odotellessa 💚

Aurinkoisin kevätterveisin, Satu