Lapsen myssy ja tuubihuivi

No niin, nyt on taas aika esitellä unohduksiin jääneitä käsitöitä,

jotka on jossain vaiheessa tullut tehtyä, mutta joille en ole antanut  huomiota täällä blogin puolella enkä oikein istagramissakaan.

 Lapsen kokoa oleva paksuhkosta Dropsin Extra Fine merinovillasta neulottu pipo ja tuubihuivi

valmistuivat viime talvena.

Pipossa on mukaeltu Klompelompen ruttupipon mallia, mutta pipo on lyhyempi kuin ohjeessa.

Pipossa on  88 silmukkaa ja helmineuleena toteutettuja rutturaitakerroksia on neljä.

Päälaelle laitoin keikkumaan tekoturkiksesta itse tekemäni harmaan tupsun.

Molemmissa resoriosuudet on neulottu 1 kiertäen oikein, 1 nurin -periaatteella.

Tuubihuivi on muuten neulottu helmineuleena,

kun taas pipossa helmineule- ja ainaoikeinkerrokset vuorottelevat.

Tuubihuivi oli tekeillä vähän pitempään.
Vaihdoin puikkoja välillä pienempiin, mutta en viitsinyt purkaa aloitusta (koskaan ei saisi olla niin laiska, ettei viitsi purkaa...)
ja siitä syystä huivin toinen pää on vähän tiukempi kuin toinen.
Käytön kannalta sillä ei ole merkitystä, mutta jos huivin levittää pitkälleen, ero tulee selkeästi näkyviin.

Kohta sitä taas talviasusteitakin tarvitaan 😊

Kauniita syyspäiviä 💛

Tupsupipo

Jämälankasukat

Taas on tullut oltua fiksu ja käytettyä olemassa olevia langanloppuja 

sen sijaan, että ostaisi uusia. 

Hyvä minä 😊

Nämä sukat olen tehnyt perinteisellä tyylilläni;

neulon kahta sukkaa yhtä aikaa ja kuvio muodostuu sellaiseksi,

millaista sattuu sillä hetkellä puikoilta tulemaan. 

Ehkäpä tästä syystä kuviot ovat siten hyvin yksinkertaisia raitoja tai pilkkuja.

Jäävät krumeluurit miettimättä.

Sukat valmistuivat kotipihan viimeisten kehäkukkien vielä kukkiessa,

joten tottakai keltaoranssi pieni aurinko pääsi kuvaan mukaan!

Alkaa olla taas se aika vuodesta, jolloin sitä kaipaa kaikkia pieniä aurinkoja

siitä isosta mollukasta nyt puhumattakaan.

Villasukat langanlopuista

Lankana on Novitan Nalle tummanharmaana sekä hempeillä väreillä valmiiksi raidoitettuna.'

Yksivärinen keltainen lanka on myös Nallea, 

mutta itse vuosi sitten kesällä kultapiiskun kukinnoilla valkoisesta keltaiseksi värjättynä. 

Kuvioista tuli muuten mieleiset, 

mutta tuo kirjavalla langalla tehty kantapää ei yhtään istu noihin sukkiin. 

Ajattelin tehdessäni vaan, että saisin tuon langan käytettyä pois, enkä niinkään ulkonäköä.

Jälkikäteen ajatellen olisi tosiaan kannattanut miettiä vähän tarkemmin.

Mutta kyllä nämäkin käytettyä tulevat. 

Ovat omiin jalkoihini oikein sopivan kokoiset ja riittävän lämpimät viileneviin iltoihin kotiympyröissä. 

Lempeitä syyspäiviä  💛

Kettuhuivit

Hymy vangitsee ja vapauttaa.

Hymy synnyttää iloa ja lämpöä ihmisten välille.

Itselleenkin voi hymyillä, sisäänpäin hykerrellen tai 

päin naamaa peilin edessä, koska olen ja olet lämpimän, joskus ilkikurisenkin hymyn ansainnut.

Ilo syntyy usein pienistä asioista ja voi muuttua isoksi ja pulppuavaksi nauruksi.

Lapsille ja lapsenmielisille on kiva neuloa veikeitä neuleita. 

Yksi esimerkki tällaisista ovat nämä kettuhuivit.

Ne keräävät katseita, tuovat hymyn huulille.

Ne myös lämmittävät ja antavat jutunjuurta, 

jos puheenaiheet meinaavat kohdatessa loppua ennen vauhtiin pääsemistä. 

Innostavat tarinoimaan ja vapauttavat ehkä nauramaankin.

Ketunpoikaset temmeltävät keväällä iloisesti ja syksyn tullen ne ovat jo vakavoituneet 

seuraamaan maailman menoa kannon nokasta ja kiven takaa.

Pintereistä selaillessani löysin kivan näköisiä lasten kaulahuiveja

ja päätin kuvien innoittamana neuloa oman versioni eläinaiheisista huiveista.

Ensimmäisenä valmistui tummasta siniharmaasta villaa ja puuvillaa sisältävästä 

Novitan wool cotton - langasta neulottu kettu
ja seuraavaksi samalla mallilla merinovillaisesta Novitan baby wool - langasta sille vaaleanpunainen kaveri. 

Ketun kasvot vaativat vähän enemmän miettimistä ja työstämistä,

mutta muuten aina oikein neuleena toteutettava huivi toimii kivana ja nopeana välityönä 

esimerkiksi telkkaria katsellessa.
Tosin näillä langoilla neuloessa epätasaisuudet tulevat todella hyvin näkyviin, joten liian huoleton ei kannata olla.

Tämän kaksikon huivit ovat suhteellisen kapeat,

joten leuan ja poskien lämmittäjäksi näistä ei pakkasilla ole,

mutta huivit toimivat silti kivana syysasusteena ja kaulan lämmikkeenä. 

Lankoja ja yksityiskohtia vaihtelemalla saa luotua monenmoista eläintä.

Mielikuvitus vaan on rajana, sillä mahtuuhan satumetsään monenväristä ja näköistä otusta.

Kettuhuivi

Eihän sinikettu pelkästään kivillä viihtynyt, 

vaan pääsi kuvattavaksi myös terassille syksyn merkkien kera.

Satumaisen kauniita syyspäiviä sinulle💛

Röyhelösukat

Jotta villasukat eivät loppuisi kesken!

No siitä ei tosiaan ole pelkoa, sillä sukkia on vähintäänkin riittävästi yhdelle ihmiselle, 

mutta siitä huolimatta veri vetää tekemään uusia.

Lankana tällä kertaa oli minulle uusi tuttavuus merinovillasekoitelalanka Lang Jawoll Twin,

jota ostin kaksi kerää, molemmille sukille omansa. 

Lankassa on hauska, pitkä väriraportti, 

joka olisi tullut paremmin esiin pitempivartisissa sukissa tai muuten isommassa neuleessa. 

Värin oli tarkoitus vaihtua vaalean harmaasta tummemman harmaan kautta

 vaaleanpunaiseen ja taas vaaleaan harmaaseen. 

Neuloin sukan varteen kaksiosaisen röyhelön, jonka sisempi osuus on vaaleampaa harmaata.

Röyhelöön mukaelin yhdessä Merja Ojanperän ohjeessa ollutta mallia.

Sukat tein jälleen ns. omasta päästäni ja kuvio muodostui vähitellen kierros kierrokselta sitä mukaa, kun neuloin.  

Jonkunlainen visio minulla oli mielessäni alusta alkaen, mutta se muokkautui matkan varrella reippaasti.
Minnekään en laittanut ylös, mitä tuli tehtyä, mutta tosiasiassa enpä varmaan viitsisikään samanlaisia sukkia tehdä uudestaan, 

Sukan juju on varren röyhelössä ja varresta 

kantapäähän ulottuvassa kiertäen oikein neulotussa palmikkomaisessa kuviossa
sekä nilkan kohdalla ja kiilakavennuksen yhteydessä olevissa reikäneuleissa.

Jalkapöydän päällä on kolme yksinkertaista reikäneulekuviota,

jotka yhdistyvät etuosassa yhdeksi. 

Tykkään harkituista rei'istä sukissa, toimivathan ne tavallaan ilmastointireikinäkin 😊

Minun mielestäni näistä sukista tuli oikein kivat,vaikka itse sanonkin. 

Sukat ovat olleet nyt jo jonkun verran käytössä ja pidän niitä ns. loppuillan sukkina, suihkun jälkeen jolloin ovat vähemmällä kulutuksella sohvan nurkassa istuskellessa. 

Tämä siksi, että niissä käytetty ohut sukkalanka on kyllä mukavan tuntuista, mutta se kyllä alkoi aika nopeasti nyppääntymään, 

joten voi olla, että tuota lankaa ei tule ostettua enempää.

Käytin ylijääneen osuuden pienen lapsen kokoa oleviin valepalmikkosukkiin,

joista sitten juttua vähän myöhemmin, jotta riittää blogiin julkaisuja 😊

Kivoja lokakuisia päiviä ihan jokaiselle 💗

Pantoja pakkasta vastaan

En itse tykkää juurikaan käyttää hattuja tai myssyjä.

Sen sijaan pakkasella kääriydyn isoihin kaulahuiveihin.

Usein käytän myös pantaa.

Viime talvena neuloin kaksi pantaa kierrepantasysteemillä. 

Ruskeanharmaassa pannassa on palmikkoperiaatteella neulottu kierre
ja pääset kurkkaamaan siihen liittyvän tekstin tämän linkin takaa.

Toisessa viime talvena neulomassani pannassa on taas kahdella ristikkän neulotulla suikaleella aikaansaatu "kierre". 

Itse tykkäsin jotenkin enemmän tästä yksinkertaisemmasta "suikaleversiosta",
joten päädyin tekemään sitä useamman kappaleen.
Tällaisia pantoja olen nyt tehnyt tulevaa talvea varten.

Näiden malli on yksinkertainen ja erilaisia ohjeita samasta asiasta löytyy lukemattomilta nettisivuilta;
pohjana voi käyttää esim. Dropsin neuleohjesivuilta löytyvää mallia.

Tässä kuitenkin vaaleanpunaista pantaa koskeva ohje minun muunnelmani, jos haluat kokeilla:

Lankana käytin Dropsin Merino Extra Fine merinovillalankaa, väri puuteriroosa ja puikkoina 3,5 koivupuikot. Panta on neulottu yksi oikein, yksi nurin -joustinneuleena.
Panta on neulottu 36 silmukalla, jolloin pannasta tulee suhteellisen leveä ja sopii hyvin esim. ponnarin kanssa pidettäväksi. Pienemmällä silmukkamäärällä saa kapeamman, jolloin se soveltuu paremmin, jos haluaa pitää hiuksiaan auki ja tuoda pannalla vaan otsalle ja korville lämmikettä.

Neulo 1 o 1 n -joustinta 50 kierrosta eli noin 19  cm.
Jaa silmukat kahteen osaan (18 +18) ja siirrä toinen osio toiselle puikolle.
Neulo molempia suikaleita  n. 9 cm (n. 22 krs).
Siirrä oikeanpuoleiset silmukat vasemmalle ja vasemman oikealle samalle puikolle ja jatka neulomista 50 kierrosta eli saman verran kuin ensimmäisessä ennen suikaleiden neulomista olevassa osiossa. Päättele viimeisellä kierroksella löyhästi.
Ompele pannan päät joustavasti yhteen. Päättele ja halutessasi viimeistele höyryttämällä kostean kankaan läpi siistiksi.

Pannan kokoa on helppo säätää käyttäjän päähän sopivaksi vähentämällä tai lisäämällä kierroksia. Esimerkiksi suikaleisiin voi aivan hyvin lisätä 2 - 4 krs ja siitä huolimatta "kierre" on kaunis.
Vähentää sen sijaan kannattaa mieluummin varsinaisesta aloitus- tai lopetusosiosta.

Valkoinen panta on tehty samalla mallilla, 

mutta se on kapeampi, eli siinä on 28 silmukkaa. 

Valkoisessa on käytetty kahta lankaa, Dropsin Silk Mohair ja Merino Extra Fine. Molemmat yksinkertaisena.

Lisäksi valkoinen on ympärysmitaltaan kaksi senttiä isompi.
Yksi lisäsentti on edessä "suikaleissa" ja toinen jakaantuu sivuille. 

Tein samalla periaatteella myös hieman meleeratulta näyttävästä tummanharmaasta Drops Merino Extra Fine-langasta 

1 oikein 1 nurin -helmineuleena neulotun pannan. 

Pannassa on  22 silmukkaa, koska halusin vähän kapeamman pannan, jota voin käyttää hiukset auki. 

Pannasta tuli kyllä ihan käyttökelpoinen, mutta ei mitenkään kaunis.

Olen vähän pettynyt pannan ulkonäköön. 

Päässä se on ihan hyvä ja lämmin, mutta ei ns. hivele silmää 😀

Helmineulepanta

Todennäköisesti kokeilen vielä tehdä harmaasta yhden joustinneulepannan,

josko sellainen malli sopisi tälle langalle paremmin. 

No, näillä pärjää yhden talven ja voi vielä vaihdellakin mielentilan ja lämpötilan mukaankin 😊

Tosin vaaleanpunainen kaipaa uuteen kotiin, sillä sitä minun ei tule pidettyä.

Pysytellään lämpiminä !

Neulottu panta