Hyvää Uutta Vuotta

Vuosi on juuri vaihtumassa.

Aattoilta vietetään kotona oman perheen kesken.

Meillä ei nykyään paukutella ilotulitteita, koska koira pelkää pauketta.

Tästä syystä vietetään mahdollisimman rauhallinen koti-ilta,

mutta toki pientä herkuttelua kuuluu kuvioon.

Laitan tähän kuitenkin herkun muutaman viikon takaa itsenäisyyspäivän kahvipöydästä.

Tytär teki marenkipäällysteisen paistetun mustikkavaniljajuustokakun,

joka on joulun aluskiireissä ja neuleiden parissa askartelun takia jäänyt täällä esittelemättä.

Mustikkavaniljajuustokakku

 Mehevän kakun päällä oli kerros tahmeaa marenkia, 

rapeita, pieniä sinivalkoisia marenkeja, mustikoita sekä valkosuklaata ja koristerakeita.

Ja jälleen kerran - oli muuten todella hyvää 😊

Marenkimassaa tuli sen verran reilusti, että siitä riitti pursotusharjoitelmiin,

joita sitten oli mukana napsia pieninä suupaloina kahvittelun yhteydessä 

Vuosi on taas vierähtänyt vauhdilla. 

Viime heinäkuussa aloitin tämän blogin pitämisen ja tuntuu, että se oli ihan hetki sitten.

Välillä on ollut ylä- ja alamäkiä, olen jo ehtinyt pohtia, jatkanko vai en. 

Ja, jos jatkan, mihin suuntaan tämä kehittyy. 

Toistaiseksi jatkan kuitenkin samalla linjalla - 

itselle sopivassa suhteessa käsitöitä, leivontaa, pihan hoitoa ja pohdintaa.

Siis sekoitus vähän kaikkea.

Kiitos kuluneista kuukausista

 ja siitä, että seuraat ja/tai käyt välillä täällä lukaisemassa 💗

Oikein ihanaa ja onnellista uutta vuotta 2019 ! 

T. Satu

Rauhallista Joulun aikaa

Se on taas täällä, 

Joulu, juhlista jaloin.

Vietetään rauhassa vielä neljäs adventtisunnuntai
ja laskeudutaan joulun viettoon kukin tahollamme
ja tavallamme.
Mielestäni ihmisen on välillä hyvä hiljentyä
ja kuunnella itseään ja lähimmäisiään,
juhlipa joulua tai ei.

Siksi onkin hyvä muistaa vanhan laulun sanat:

"Hyvä, lämmin, hellä, on mieli jokaisen..."

Nautitaan sekä kiireestä että hiljaisuudesta.

Yksinolosta ja yhdessäolosta.

Kaikista niistä voi saada voimaa, 

kunhan antaa siihen itselleen mahdollisuuden.

Vähempikin riittää.

Katso kynttilän liekkiin

niin mieli rauhoittuu ja kiire karkottuu. 

Hyvää ja Rauhallista Joulun aikaa 💗

Piparikoti

Piparkakkutalo on ollut meillä jokavuotinen joulupöydän koriste. 

Tänä vuonna sen tekeminen kuitenkin hieman viivästyi. 

Tyttären mukaan rakennusmestari (hän itse) unohti

ja rakennusvalvoja (minä) ei muistuttanut ajoissa 😄

Kuten rakennusprojekteissa usein käy, 

viivästyksiä ja kommelluksia on matkan varrella,

mutta lopussa kiitos seisoo.

Piparkakkutalo

Niinpä meilläkin komeilee valaistu

piparkakkutalo ja vieläpä loppujen lopuksi ihan ajoissa

ennen joulua.

Piparitalo toimii tänä vuonna kotina vaikkapa kotitontulle.

Piparikoti.

Tuolla tunnisteella Instagrammissa jaetuista kuvista 

Dr.Oetker -yritys on ilmoittanut laittavansa euron/kuva SOS-lapsikylälle.

Joten tottahan toki kuva myös meidän piparikodista 

on jaettu hyvään tarkoitukseen.

Talo on tehty vanhaan hyvään rintamamiestalotyyliin;

piirustukset käsivaralla suoraan valmiille taikinalevylle,

levyt uuniin ja jäähtymisen jälkeen pikeerillä koristelu.

Ovi on auki Joulun tulla.

Oikein rauhallista ja tunnelmallista Joulun aikaa.

Vielä yhdet villasukat

Ehtiihän sitä,

 ajattelin muutama päivä sitten heti Susi-lapasten valmistuttua.

Nimittäin vielä yhdet villasukat pukinkonttiin.

Ja ehtihän sitä ja vieläpä oikein hyvin.

Eikä tullut edes kiire 😊

Lankana vanha tuttu ja turvallinen Novitan 7 veljestä 3,5 puikoilla neulottuna

ja väreinä myös tutut ja turvalliset

valkoinen ja harmaa.

Väriyhdistelmä on sukkien saajan mieleen,

ja täytyy myöntää, että itsekin siitä tykkään.

Varren yläosassa ja nilkassa on joustinta ja 

sukan kuviot vain varressa,

jotta ei tule miehiseen makuun liian koristeelliset.

Kuvio on jälleen monessa neuleessa siellä ja täällä nähty, 

mutta tähän itse paikoilleen "tassuteltu".

Ja juuri sopivasti satoi luntakin,

jotta sain sukat kuvattua luonnonvalossa hämärästä päivästä huolimatta.

Seuraavaksi sitten vielä sukat pakettiin suklaalevyn kera

ja saaja pääsee herkuttelemaan varpaat lämpiminä.

Ja nyt on aika huilata.

Oikein ihanaa alkavaa viikonloppua 💙

Susi-lapaset

Joulu on täällä ihan kohta. 

Viimeinenkin lahjaksi ajateltu käsityö on valmis.

Nimittäin Susi-lapaset.

Vaikka aikaa on mennyt käsitöihin, on kotia laitettu joulukuntoon.

Meillä se tarkoittaa kynttilöitä, joulukuusta ja tonttuja, 

kuten varmaan monessa muussakin jouluun valmistautuvassa kodissa.

Tosin koristeita on nyt paikoillaan vähemmän kuin aiemmin.

Joulun alla, koristeiden laiton ja leivonnan 

(ja töiden ja koko arjen pyörityksen) lomassa on siivoiltu siinä sivussa.

Sen sijaan olohuoneen nurkassa,

 sohvan päädyssä komeilee edelleen ylitse pursuava kori, 

joka on täynnä lankoja ja neuleen alkuja. Korin vieressä lattialla

pari käsityökirjaa ideoita varten ja iso vihko, 

jossa sitten omat, hyvin epämääräiset muistiinpanot kustakin projektista.

Yksi vähän pitempään tekeillä ollut projekti oli tehdä tyttärelle Susi-lapaset.

Hän löysi ko. lapasten ohjeen Tekstiiliteollisuuden sivuilta ja Porvoossa

käydessäni kävin Vanhassa kaupungissa sijaitsevassa teetee SHOPssa 

ostamassa ohjeen mukaista Pallas-lankaa, jotta lapasista tulisi mahdollisimman oikeanlaiset.

Väreiksi valitsin ohjeen mukaisen harmaankirjavan sekä ohjeesta poiketen puhtaan valkoisen,

 joka mielestäni sopi harmaaseen luonnonvalkoista paremmin. 

Tyttärellä on nuoren naisen pienet ja kapeat kädet, joten ohjeen mukaisesti neulottu lapasen alku oli hänelle aivan liian iso.

Valitettavasti lapasten ohjeessa ei ole eri kokovariaatioita ja kyseisen kirjoneulekuvion 

muokkaaminen reilusti pienemmäksi ei tuntunut kohtuudella toteutettavalta.

Niinpä päädyimme siihen, että neulon lapasiin perinteisen resorivarren "suoran pötkön" sijasta.

Lisäksi päädyin käyttämään vähän kapeampia puikkoja, josko niillä tulisi aavistuksen tiiviimpää neulosta.
Mutta siitäkin huolimatta, olipahan lapasprojekti!
Kuinkahan monta kertaa purin kierroksen, jos toisenkin ja muokkasin sitten lopulta matkan varrella mallia,
 jotta lapasista ylipäätään tulisi käteen sopivat eikä jättimäisiä lapioita.
Neuloin kahta lapasta yhtä aikaa kierros kierrokselta sukkapuikoilla.
Olisi varmasti ollut järkevä käyttää "magic loopia" tms., mutta onnistuihan tuo noinkin.

Koetteli siis hermoja, vaikka olivat vain lapaset!

Välillä oli siis ihan pakko tehdä aina jotain muuta. 

Mutta, kun olin päättänyt, niin kyllähän minä ne lopulta tien, olivathan ne vain lapaset!

Susi-lapaset

 Tällaiset niistä sitten tuli, paljon samaa verrattuna alkuperäiseen ohjeeseen,

 mutta kuitenkin hyvin erilaiset.

Onneksi lapaset vaikuttavat nyt istuvan tyttären käsiin ja toivottavasti ovat riittävän mieleiset.

Hyvillä mielin luovutan ne käyttöön ja kerään nyt loputkin keskeneräiset koriin ja piilotan korin vähäksi aikaa pois olohuoneesta, 

kunnes se taas todennäköisesti aika piankin ilmaantuu takaisin paikalleen.

Nyt on tämän vuoden joululahjat tehty ja hankittu. 

Vielä muutama työpäivä ja sitten hetken hengähdystauko.

Oikein hyvää alkavaa joulunalusviikkoa 💓

Tonttujoukko

"Tonttujoukko silloin varpahillaan..."

Joulu on ihan kohta!

Sitä enteilevät ensi lumessa hiiviskelevät tontutkin.

Huovutettu tonttu

Olen valmistanut näitä huovutettuja tonttuja vuosien varrella melkoisen joukkion.

Ne on tehty Novitan Suomi Villasta, jota ei tänä syksynä enää kaupasta löytynytkään. 

Olen neulonut ilman ohjeita erilaisia ja erikoisia kartioita, 

joista huovuttamisen jälkeen olen muotoillut ja sovitellut vartaloa ja hiippalakkia.

Tontut on täytetty askarteluvanulla ja nenä on virkattu puuvillalangasta.

Parta on neulahuovutettu paikalleen.
Helpomman kautta olen mennyt, kun en ole yrittänytkään tehdä silmiä, silmälaseja, käsiä tai jalkoja.
Ihan vaan tällaisia hiippalakkiheppuja.

Kaikki tontut ovat erilaisia ja käsintehtyjä, 

eivät täydellisiä, mutta eihän meistä ole kukaan mukaan.

Ilman tuttuja harmaita hiippalakkeja

joulukodista puuttuisi jotain, 

Vaikka tontut ovat vähän kärsineet matkan varrella pienien käsien käsittelystä

 sekä kesälomansa aikaisessa säilytyksessä,

 ne hiipivät kuitenkin uskollisesti  jokaisen joulun alla kuusen alle ja 

kuka minnekin.

On meillä punanuttuisiakin tonttuja,

ostettuja huopaisia, kankaisia ja muovisia,

mutta jotenkin nämä villaveikot vetoavat minuun kaikista eniten.

Ehkä siksi, että niiden tekemisen parissa on vierähtänyt tovi jos toinenkin 

ja ehkä siksi, että pari niistä on myös silloin vielä pienen tyttäreni tekemiä.

Entä, mistä sinun tonttusi ovat kotoisin?

Rauhallista viikonloppua

"Tip-tap, tip-tap..."

Talvisukat

Tämä on vuodenaika, jolloin minulla on kotona jalassa

villasukat käytännöllisesti katsoen ihan aina.

Keskeneräisiä tekeleitä on vaikka kuinka paljon, 

mutta, kun mieleen juolahtaa muuten vain sopiva idea, 

aloitan tekemään sitä pienen kypsyttelyn jälkeen lähes saman tien.

Muut saavat hetkeksi jäädä odottamaan vuoroaan.

 Nämä villasukat syntyivät hetken mielijohteesta, 

kun pyörittelin kädessäni viime kesäisen lankojen värjäysinnostukseni tuotoksia;
pieniä erivärisiä sekä kasveilla että elintarvikeväreillä värjättyjä lankakeriä.

 Yksistään niistä ei oikein tulisi mitään järkevää.

Kasveilla värjätyt odottavat vielä inspiraatiota ja värien sommittelua, 

koska niissä on paljon keltasävyisiä, joita en juuri nyt osaa sijoittaa sopivaan osoitteeseen. 

Sen sijaan juuri nyt tuntui, että pitäisi keksiä käyttöä "laikkuvärjätylle" vaaleansiniselle langalle.

Aikani lankakeriä pyöriteltyäni, 

väreiksi sinisen kanssa valikoituivat puhtaan valkoinen ja tummanharmaa

seiskaveikka.

Ja itselleni tyypillisesti aloin vain neuloa. 

Kuvio muodostui sitä mukaa, kun sitä tein. 

Alkuun resori valepalmikolla ja sitten sileää aina oikeaa.

Vähän toki piti välillä pysähtyä pähkäilemään ja sieluni silmin katsomaan, 

miltä lopputulos voisi näyttää. 

Mutta kokonaisuutena yllättävän kivuttomasti ja nopeasti kuvio alkoi muodostua

 ja sukat etenivät kaksi yhtä aikaa, molemmat omilla puikoillaan ja 

vuorotellen väriosuus kerrallaan neuloen. 

Eikä "magic loopista" ollut tietoakaan :)

Ja, koska kaikessa on hyvä aina olla joku pieni "juju",

niin on tässäkin sukassa ja tällä kertaa kantapäässä.

Vahvistettua neulosta on vaan ylhäällä reunoissa ja kannan alla,

kun taas kantapään takaosassa on sileää neulosta.

Kannan takana tuo sileä/vahvistettu olisi ollut ehkä järkevämpi toteuttaa toisin päin.

No, ehkä seuraavassa projektissa sitten.

Vaikka kuvio on suhteellisen symmetrinen, 

sinisessä langassa on paljon myös hyvin vaaleita kohtia,

 jotka saavat toki aikaan elävyyttä, 

mutta myös tekevät kuviosta vähän epäselvän valkoisella pohjalla.

Jälkikäteen ajatellen ko. lanka olisi toiminut ehkä paremmin harmaalla pohjalla.

Villasukat

Näistä tuli loppujen lopuksi kuitenkin ihan kivat talvisukat minun omien

varpaideni lämmikkeeksi.
Ja karkkivärjättyä sinistä jäi edelleen...

 Lämpöä joulukuun päiviin 💙

Sininen ja valkoinen

Sininen ja valkoinen. 

Kevätalven taivas ja hohtava hanki.

Kesäpäivän pilvenpallukat huikaisevan sinisellä taivaalla.

Kaunis väriyhdistelmä.

Oman maan värit.

Vaikka monista asioista voidaan olla montaa mieltä,

olen kuitenkin äärettömän onnellinen, 

että olen syntynyt tänne pohjan perukoille.

Mustasta marraskuusta, talvisesta vesisateesta, 

tammikuun pakkasista ja heinäkuun helteistä huolimatta.

Itsenäisyyspäivä antaa tervetulleen hengähdyshetken arjen keskelle.
Päivää juhlistetaan meillä vain pienesti;

sinivalkoiset kynttilät ja iltapäivän kahvilla teeman mukaista leivonnaista,

joka nykyisellään on yleensä tyttömme tekemää. 

Tässä viime vuoden itsenäisyyspäiväpöytämme erikoisuus - 

Suomi 100 täytetty vaniljavalkosuklaapallo
Oli muuten hyvää!

Itsenäisyyspäivän kynttilät

Hyvää itsenäisyyspäivää 💙