Pehmokavereita

Onnellista alkanutta vuotta 2024!

🍀

Toivottavasti uusi vuosi on alkanut sinulla mukavasti, turvallisesti ja kaikin puolin onnellisissa merkeissä. Toivon uuden vuoden tuovan kaikkea hyvää sinulle ja meille kaikille. Toivottavasti myös isommassa kuvassa myös maailman tilanne rauhoittuisi.

Niin on ollut pakkasta, että sekä koirat että ihmiset ovat hytisseet pakollisilla ulkoilureissuilla. Onneksi on takassa voinut tulta polttaa, että on tullut vähän pehmeää lämpöä sähkölämmityksen lisäksi. Nyt, kun sähkönkin hinta on ollut välillä huippulukemissa, on tullut mietittyä normaalia enemmän omaa kulutustaankin. Ihan hirveästi ei näillä pakkasilla ole sähkölämmitteisessä talossa tehtävissä, mutta toki jotain sentään. 

Tämän pienen ihmisen pienessä kuvassa palaan käsitöiden maailmaan. Näin uuden vuoden alkajaisiksi toteutan loppuvuoden "uhkaukseni" ja laitan tänne blogiini kuvia pehmoleluista, joista viime vuoden puolella olen tehnyt ns. välipalakäsitöinä. Niiden suloinen pehmoisuus ja hellyttävät värit ovat olleet oikeaa kosketus- ja väriterapiaa stressaavan työelämän vastapainoksi 🤍

Viime kesän ja syksyn aikana innostuin hankkimaan erivärisiä pehmolankoja. Koska päätän värit omien mieltymyksieni mukaan, ne ovat pääasiassa hempeitä pastellivärejä tai sitten aika neutraaleja, vähän maanläheisiäkin. 

Olen Katian Bambi-langasta virkannut jo muutaman vuoden aikana erilaisia unileluja vähän erilaisilla toteutuksilla; Unille-yksisarvisen (kuva ihan ylinnä), Unille-nalleja ja viimeksi Unille-hauvan ja Unille-bambin, joista kuvia tässä alla:

Unille-hauva

Unille-pupu

Unille-Bambi

Koska pehmolelujen virkkausinnostus on aika laajaa, on erilaisia lankojakin tullut kivasti tarjolle. Ostin ehkä reilu vuosi sitten myös paksumpaa Alize Velluto -lankaa, jota silloin ei ollut vielä ns. joka paikassa myynnissä. Nyt sekin on yleistynyt. Se on hinnaltaan halvempaa kuin Katian Bambi. Mutta koska se on paksumpaa, niin 100 g kerässä on lankaa huomattavasti vähemmän (n. 68 m), kuin saman painoisessa Bambi-kerässä (n, 120 m), joten loppujen lopuksi hinta vs. riittoisuus menee näillä aika tasan.

Mutta siis. Vellutosta syntyi mm. pieni mintunvihreä pupu sekä erilaisilla väriyhdistelmillä hieman pulleampia lyhytlonkeroisia pehmomustekaloja. Omasta mielestäni nämä ovat aika suloisia 😊

Täytteenä näissä on laadukas polyesteritäytevanu. Silmät, suut ja nenä ovat puuvillalankaa. Täytevanu kestäisi  95 asteen pesun, mutta lanka itsessään ei, joten vaikka kaikki nämä ovat toki pesunkestäviä, mielestäni kuitenkin mieluiten käsinpesu / hienopesu matalassa lämpötilassa on fiksumpi valinta :)

Tällainen kattaus pehmeyttä tammikuun alkuun 

💗😊

Olisi myös kiva kuulla, miten sinun vuotesi on alkanut?

Hyvää loppiaista ja mukavaa alkanutta vuotta!

Nautitaan talvesta 

❄️❄️❄️

Joulu mielessä

 

Vuosi lähenee loppuaan ja pikkuhiljaa on aika rauhoittua  joulun aikaan. Samalla voi luoda katseen olkansa yli menneeseen vuoteen ja muistella sen hyviä hetkiä, haikeita kuitenkaan unohtamatta. Vuodenvaihteen juhlapyhillä on aivan oma tunnelmansa; hämyistä, lämpöistä kynttilän valoa ja joulun tuoksuja. Ehkä on myös mahdollisuus tavata läheisiä tai vain hemmotella itseään. Odotuksetkin voivat olla korkealla tai sitten pelko, miten pyhien yli jaksaa - syystä tai toisesta.  

Joulu on ihanaa aikaa, mutta samalla on hyvä olla itselleen armollinen. Koko maailman, tai edes sen oman olemisen, ei tarvitse olla valmista ja täydellistä ennen joulua. Jos ei jaksa, ei tarvitsekaan 🤍 Ja jos jaksaa, mikään ei estä nauttimasta ja touhuamasta täysin palkein 😊 Joulu tulee ja menee ihan kuten muutkin päivät. 

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän joulua odotan. Tai ehkä se ei niinkään johdu iästä, vaan siitä, että ei ole niitä pienten lasten odotusta hehkuvia kasvoja ympärillä, joista aiemmin joulun tunnelma muodostui. Nyt sitä tunnelmaa hakee joululaulujen, kynttilän valon ja vain olemisen kautta. Siivoamiset jäävät minimiin tämänkin joulun alla, mutta siitä huolimatta on kiva laittaa kohtuudella joulukoristeita kotiin. Niitä samoja, joita on käytetty vuosikausia. Uusia en ole hankkinut. 

En malta olla kertomatta kuulumisia myös käsityörintamalta. Neuloin aika paljon villasukkia kesällä ja alkusyksystä. Vauhti on kuitenkin hiipunut loppuvuotta kohden ja olen viettänyt monia päiviä peräkkäin niin, että minulla ei ole ollut mitään käsitöihin viittaavaa käsissäni tai edes lähettyvillä. Ihan hyvä oikeastaan niin. Kohtuus nimittäin kaikessa 😊Laitan tähän kuitenkin mukaan pari kuvaa syksyllä valmistuneista sukista:

Yllä olevassa kuvassa näkyvät raitasukat neuloin alkusyksystä Novitan 7 Veljestä -langasta ja sukat pääsivät uudelle omistajalle joku aika sitten. 

Alla olevat Drops Nord - alpakkasekoitelangasta neulotut ohuehkot sukat päätyvät todennäköisesti joulupakettiin. 

Tähdet pienet tuikahtaa,
meiltä huolet poistaa.

Revontulet hulmuaa,
valo meille loistaa.

Tähdet maata katselee,
loimu yötä valaisee,
meille uuden riemun suo,
joulun ihmisille tuo.

– Z.Topelius –

🎄❤️🎄

Oikein ihanaa ja lämminhenkistä Joulun aikaa Sinulle!

Pikkujuttuja ja kuluneen syksyn kuulumisia

Uskomatonta, miten aika menee nopeasti. Monta kertaa on ollut tarkoitus tarttua "härkää sarvista" ja alkaa kirjoittaa tänne kuulumisia. Aina vaan on tullut tilalle jotain muuta. Mutta jos nyt  🤍

Kulunut syksy painottui käsitöiden suhteen pieniin juttuihin. Muutamia pantoja on tullut neulottua ja sitten lisäksi olen neulonut useita ihan pienelle tarkoitettuja sukkia, lapasia ja myssyjä pehmeästä merinovillasta. Pitkästä aikaa kaivoin esille myös perinteisen vauvan siksak-myssyn ohjeen ja tein useamman saman tien, kun vauhtiin pääsin ja sain muokattua ohjeesta sopivan. Pari niistä on jo löytänyt itselleen pikkuisen pään, jota lämmittää, mutta muutama odottaa vielä vuoroaan. Tässä alla olevissa kuvissa näkyy osa myssyistä.

Lokakuun lopun ja marraskuun alun muita kuulumisia hallitsee korona. Olin säästynyt siltä tänne asti, mutta lokakuun puolivälin kieppeillä se sitten löysi meillekin ja "iloa" siitä onkin sitten riittänyt. Useampi påivä meni ensin tolkuttomassa päänsäryssä ja sitten kuumeessa ja kun siitä selvisi, on edelleen ns. huono/kylmä hiki koko kehossa ollut jatkuva seuralainen heti, kun pystyasennossa jotain yrittää tehdä. Lisäksi yskä ja tukkoisuus jatkuvat näköjään ties kuinka kauan. Koiratkin ovat saaneet tyytyä minimiulkoiluihin, kun niiden palvelijat eivät jaksa tai jos muuten jaksaisivatkin, yskivät ulkona ja sieltä tulon jälkeen melkein itsensä tainnoksiin. 

Onneksi kuitenkin pääsin näinkin vähällä, mutta jo tällä kokemuksella voin todeta, että ei kiva, ei ollenkaan. Siitä johtuen myös kotipiha jäi haravoimatta ja muutkin viimeiset pihahommat tekemättä, koska tekijät eivät jaksa. No, totesinkin miehelle, että ei oteta pudonneista puunlehdistä stressiä. Ne odottavat kyllä kevättä :)

Virkkauspuolella valmistui jälleen muutamia pienten leluja; unipupuja kavereineen sekä erilaisia puuvillaisia mustekaloja/turvalonkeroita viime keväänä ja kesänä valmistuneiden kaveriksi. Niiden lisäksi innostuin virkkaamaan pehmolangasta vähän pulleampia lonkero-otuksia lyhyillä lonkeroilla. Pari niistäkin on jo löytänyt kaverin itselleen. Näistä tuli ainakin omasta mielestäni aika hurmaavia, vai mitä olette mieltä?

Lisäksi syksyn mittaan koukulta on tipahtanut muutama Unille-pupu, -nalle ja -hauva 😊 Ajattelin, että vaikka olen jo aiemmin tänä vuonna lupaillut, että en jatkuvasti laita näitä lapsille suunnattuja juttuja, en ehkä kuitenkaan malta olla tekemättä näistä omaa juttua kuvineen tässä talven mittaan. Jostain syystä nämä ovat itselle sydäntä lähellä. 

Juuri koronasta sen verran toivuttuani, että kykenin töihin, olivat käsityömessut, joihin otin osaa ensimmäistä kertaa eläessäni myyjänä. Ja messuilla kävijät olivat myös kiinnostuneita juuri nåistä pehmoleluista sekä vastasyntyneelle tarkoitetuista myssyistä, sukista ja lapasista 🤍 Kiva ja jännittävä kokemus.

Myös suloisen pehmeitä kämmekkäitä on tullut tehtyä. Lankana on ollut pääasiassa Dropsin alpakkasekoitelanka Sky, mutta myös muita on päätynyt puikoille. Tarkoitus on tehdä vielä yhdet kämmekkäät ennen joulua pukinkonttiin. Mutta sitten saa riittää siltä saralta tältä talvelta ;) 

Alpakkaiset WILLASTA-kämmekkäät

Seuraavaksi tarkoitus on neuloa harmaat perussäärystimet joustineuleella itselleni tulevien pakkasten varalle. En vuosiin ollut käyttänyt säärystimiä, mutta viime talvena sellaiset neuloin ja kovaan käyttöön pääsivätkin. Enää en voisi kuvitella meneväni pakkasella ulos ilman niitä. Siksipä ostin ihan varta vasten eilen ruokaostosreissulla Prismasta pari kerää 7 veljestä-lankaa, kun oli sopivasti asiakasomistajatarjouksessa :) 

Mutta, jotta joku järki olisi näissä tekemisissä, sitä ennen on kuitenkin tehtävä kärkikavennukset pienen neidin merinovillaisiin pitsisukkiin, jotka odottavat valmistumistaan tuossa nojatuolini vieressä lattialla nököttävässä ruskeassa pajukorissa. 

Tajusin tässä yhtenä päivänä, että voisi varmaan alkaa laittaa jo kausivalojakin pihalle. Ei niitä tule paljoa, koska olen kyllästynyt niiden heikkoon kestävyyteen. En halua joka vuosi ostaa uusia, kun entiset eivät enää toimikaan kuin ehkä osittain. Mutta pitää sitä jotain kuitenkin laittaa. Samalla hoksasin, että joulukin on ihan kohta. Tänä viikonloppuna laitoin viimein joulutähdet ikkunoihin ihan vaan pimeän karkoittamiseksi. 

Kauniita marraskuun loppupuolen päiviä ja ihanaa joulun odotusta 🤍❄️

 

Raitaa ja nilkka"räsyjä"

 

Hei taas 😊 Edellisestä postauksesta hujahti muutama viikko kuin huomaamatta. Olevinaan on ollut tekemistä koko ajan niin, että en ole saanut aikaiseksi kuin pikaisesti pari kertaa kurkistaa blogimaailmaan. Säätila on muuttunut vähän viileämmäksi ja sateisemmaksi viime päivinä, tai oikeastaan viime viikkojen aikana. Toki välissä on ollut uskomattoman kauniita kesäpäiviäkin vastapainona harmaille ja kosteille. Työt alkoivat varsinaisen kesäloman jälkeen jo reilu kuukausi sitten. Olin tässä vielä  myöhemmin muutamia päiviä lomalla ja nyt on sitten pitempi pätkä töitä ennen seuraavia lomapäiviä. Kohta ovat edessä kotipihan syystyöt, mutta sitä ennen ehtii vielä ihailla syksyn kukkijoita.

Kesän aikana olen aika paljon tehnyt käsitöitä. Mietin, että olenko heilutellut koukkua vai puikkoja enemmän, mutta enpä osaakaan sanoa 😊 Joka tapauksessa virkkuukoukulta on tipahdellut tasaiseen tahtiin pieniä mustekaloja ja kilpikonnia. Mutta niistä sitten toisella kertaa. Nyt kuitenkin kuviin pääsevät näytösluontoisesti kuluneen kevään ja kesän aikana valmistuneet raitasukat. Luulin, että niitä olisi enemmänkin, mutta en löydä kuvia 😊

Aiemmin keväällä neuloin hyvin pikaisesti alla olevassa kuvassa näkyvät harmaa-roosa-sävyiset sukat 7 veljestä -langasta. Ne taitavat muistaakseni olla kokoa 40-41.  

Keväällä otin taas asiakseni yrittää kuluttaa lankavarastoani, joka vaan paisuu paisumistaan... Ajattelin, että neulon koko kesän erilaisia raitasukkia. No, muutamat sain aikaiseksi, mutta sitten into laantui. Kahden seuraavan kuvan langat olen itse värjännyt kasviväreillä muutamana edellisvuotena. Ko. lankojen jämänöttösiä on vieläkin liikaa jäljellä. Ja siitä huolimatta värjäsin taas tänä kesänä lisää - auts.

Ylempien sukkien vaaleanruskea on saatu aikaan Van Houten -kaakaolla, vaalean sinertävä pihakäenkaalilla ja vihertävän harmaa muistaakseni tuomenmarjoilla. Alemmassa kuvassa olevien sukkien raidoista siniset ovat taas pihakäenkaalin ja kellertävän vihreät todennäköisemmin horman kukista. Pohjalankana on Novitan Nalle. 

Nalle-langasta oli ehkä parisen (?) vuotta sitten myynnissä puna-violettia liuku-pätkävärjättyä lankaa, jota ostin silloin pari kolme kerää. Olen sitä käyttänyt raitalankana matkan varrella useampaan kertaan, mutta sitä vaan riittää. Tässä yllä on taas yhdet raitasukat, jossa käytin sitä puhtaan valkoisen langan parina. Toinen pohjaväri, jota mielelläni käytän värikkäiden lankojen kanssa on harmaa eri sävyissään. Alla keskiharmaa Nalle on päässyt jälleen valmiiksi roosa-vaaleanharmaa-raidoitetun Nallen seuraksi. Varrensuuhun tein lyhyen pitsineuleen. Sukkien koko on muistaakseni 38-39.

Ja, koska vuosia sitten ostettuja lankoja vaan riittää, paksuhkoista 7 veljestä Viidakko ja perusvalkoisesta langoista valmistuivat aiemmin kesällä pikavauhtia alla olevat valko-ruskea-sävyiset sukat kokoa 41. Mielestäni niistä tuli yllättävän kivat :)

Neuloin kesällä kolmet nilkkapituiset sukat (yllä) ohuesta Filcolana Arwetta -merinovillalangasta. Kahdet yllä olevilla väreillä ja yhdet ruskeat. Raitojen sommittelullakin kiva välillä leikitellä. Toisista raitasukista en löydä nyt kuvaa tähän hätään, mutta eiköhän tästä yhdestäkin saa käsityksen. Nämä ovat aivan ihanat lämpiminä kesäiltoina 💚

Viimeisimmät raitasukat ovatkin sitten heinäkuun alkupäiviltä; puna- ja sinisävyiset nilkkapituiset, joissa molemmissa on käytetty nilkan, kannan ja kärjen yksivärisen 7 veljestä -langan lisäksi kahta pätkävärjättyä. Sukista tuli hieman eripariset, vaikka ovatkin samanpariset :) Alkuperäinen ajatus oli tehdä näistä molemmista ns. räsymattosukat, mutta sitten iski aivojumi, kun rupesin värisävyjä miettimään. Olisi pitänyt vaan ottaa minkä sävyistä lankaa vaan ja tehdä, jotta olisi tullut ihan perinteiset sekaväriset "räsymatot", mutta en sitten osannutkaan heittäytyä, vaan palasin tuttuun pohdiskelukaavaan. No, tällaiset niistä sitten tuli.

Punasävyiset ovat noin kokoa 38 ja sinisävyiset noin kokoa 42-43. Punaisen raitalangat on muuten ihan tähän tarkoitukseen hankittu, joten taas on uutta lankaa vanhan rinnalla jatkossakin kulutettavaksi...

Pionin kukka kertoo punaisten sukkien valmistumisajankohdan - pionien kukinnan aikaan siis :)

No niin. Siinä oli raitasukkapläjäys. Kuten näkyy, hyvin yksinkertaisia ja pääasiassa lyhytvartisia ja siksi nopeasti valmistuvia ovat nämä minun raitasukkani. Näissä ei tarvita paljoa miettimistä eikä muutakaan. Kunhan antaa puikkojen heilua. Se on näiden tekemisessä melkeinpä parasta :)

Seuraavalla kerralla sitten taas ehkä jotain pikkuväelle. Puikoilla on ainakin kahdet pikkusukat ja lapaset.

💚

Toivottavasti saamme pian alkavan syksyn aikana nauttia kauniista syyskeleistä. 

Nyt on aika toivottaa kauniita elokuun loppupuolen päiviä! 

t. Satu

💚

Heinäkuun kuulumisia

Olen tässä useampana päivänä miettinyt, mistä tänne blogiin seuraavaksi kirjoittaisin. Puhelin pursuaa kesällä otettuja kuvia ja niiden suhteenkin on valinnan vaikeus, mutta en ole saanut aikaiseksi niitä siirtää koneelle ja Googlen kuvien tallennustilakin on täynnä, joten siitäkään ei ole ollut apua. No, ne ovat toissijaisia asioita. Ehkä enemmän olen tässä miettinyt, millaisena tämän blogin haluan pitää tai sitä muuttaa. Sattuneesta syystä se on muuttunut pikkuhijlaa hyvin käsityöpainotteiseksi ja vieläpä hyvin pienien, ja pääasiassa hyvin yksinkertaisten, tekeleiden esittelyksi. Nyt kun kesälomaa on vielä vähän jäljellä ja tässä on jo ollut aikaa istua joko sisällä tai ulkona puikot tai virkkuukoukku kädessä, mietin lähinnä noiden kuvien tänne taltioinnin mielekkyyttä. Ehkä siitä syystä julkaisutahti on vähän hiipunut. Päätin kuitenkin, että jatketaan toistaiseksi entisellään kulloinkin sopivalla tahdilla. 

Kesä on itselleni aikaa, jolloin seuraan kukkien kasvua ja kukintaa jatkuvasti. Kevään ja alkukesän "ympäripyöreät" pihatyöurakat ovat takana ja on hetki aikaa huilata ennen syksyä. Alkukesän viikkojen kuivuus ja hellesää pilasi nurmikon niin pahasti, että se ei ole toipunut vieläkään ja tuskin siitä tämän kesän nimiin toipuukaan. Pitää miettiä, miten sen kestävyyttä voisi ensi kesäksi parantaa vai olisiko vain parasta vähentää nurmikon määrää. Mutta kukkien määrää en halua enää lisätä (kuuluisat viimeiset sanat ;) ), vaan olen entistä enemmän alkanut pohtia nykyistenkin osittaista korvaamista pensailla. Toki onhan noita erilaisia kukkivia pensaita pihassa jo nytkin. 

Mutta tähän alkuun kuitenkin muutama kuva tyttären leipomasta suklaa-aprikoosikakusta. Se oli yhtä aikaa perheen molempien nuorten aikuisten syntymäpäiväkakku että meidän vanhempien 30-vuotishääpäiväkakku. Pidimme siis perheen oman kakkukahvihetken ja juhlistimme siinä samalla näitä kolmen viikon sisälle mahtuvia tapahtumia. Ajan kulumista ei voi kuin ihmetellä ja ehkä vähän kauhistellakin. Mutta koska se ei mitään auta, mennään vaan normaalisti eteenpäin :)

Ja tässä seuraavaksi muutamia kuvia kesän kukkijoista. 

Kylvin vuosi sitten keväällä pussillisen akilleijan siemeniä yhteen yhdistetyn perenna- ja pensaspenkin kulmaukseen. Pussissa piti olla värilajitelma, mutta ainakin toistaiseksi niistä on kasvanut erilaisia keltaisen ja valkoisen sävyisiä kukkia. No, kauniita toki nekin.  

Toinen, mitä viime vuonna kylvin aika summittaisesti tuon samaisen penkin kahteen muuhun kulmaan, oli ketoneilikka. Se on tehnyt isot tuppaat ja näyttää viihtyvän aika kivasti, vaikka kasvupaikka onkin sille ehkä vähän liian tuore, jos hiekkapohjaisella pihalla voi sellaisesta puhua. Sen pikkuinen kukka on kyllä herkän kaunis 🌸

Ketoneilikka

Sitten vielä kurjenpolvet, jotka kukkivat kauniisti tässä keskikesällä. Alla olevan kuvan valkoinen 'Alba' on jo lopettanut kukintansa, mutta pikkuruinen 'Elke' (alla keskellä) jatkaa vielä, samoin kuin sen rehevämpi serkku (alinna). 

Verikurjenpoilvi 'Alba'

Verikurjenpolvi 'Elke'

Tuoksukurjenpolvi kukki sen sijaan jo hyvissä ajoin juhannusta.

Tuoksukurjepolvi

Laitan alle sitten vielä pari käsitöihin liittyvää kuvaa. Tässä viimeisen viikon aikana olen ottanut alkukesän käsityöjumia takaisin ja lähes kirjaimellisesti urakoinut puikkojen ja koukkujen kanssa. Valmistakin on tullut, vaikka moni aiemmin aloitettu on edelleen kesken ja uusia myöhemmin aloitettuja on tullut tehtyä valmiiksi saman tien. Olen nyt istunut tuntien rupeamia paikoillani äänikirjaa kuunnellen ja käsitöitä tehden ja tullut siihen tulokseen, että ei ole ihan terveellistä sekään. Seuraavaksi alkaa sitten tasapainon etsiminen silläkin saralla. Töiden alkaessa tilanne tietysti muuttuu pakostakin.

Ruskea-valkoiset sukat (koko 38) valmistuivat tässä vähän aikaa sitten. Yhdistin varteen sitä samaa pitsikuviota, jota niin usein käytän ja tein vaalean kärjen. Mielestäni noilla keinoin perusruskeista sukista tuli kivan romanttiset :)

Lisäksi olen tehnyt viimeisen reilun viikon aikana viidet kämmekkäät pehmeästä alpakkasekoitelangasta (Drops Alpaca) ja tässä alla kuva yhden version aloituksesta. Teen niistä sitten myöhemmin oman postauksen.  Näihin sinisiin olen tehnyt jopa yksinkertaisen ohjeenkin. Mitä luulet, olisiko sellaisen täällä julkaisulle tarvetta? Ns. omiin peruskämekkäisiin, jolla mallilla olen parin viime vuoden aikana tehnyt useita kämmekkäitä, minulla on ns. lyijykynäohje yhdessä vihkossa, mutta sen julkaiseminen saa odottaa. 

Tällaisia peruskuulumisia tällä kertaa. 

Kivaa heinäkuista viikonloppua ja aurinkoisia kesäpäiviä Sinulle!