Kevät keikkuen tulevi.
Ja nyt se keikuttelee ihan kunnolla!
Vettä, räntää, lunta ja välillä rakeitakin. Aurinkoisia hetkiä ja yöpakkasta.
Näihän se on, kun vappu on lähellä.
Onneksi oli huhtikuun puolivälissä ihanan lämpöisiä ja aurinkoisia kevätpäiviä,
jolloin sai pihahommat pääasiassa tehtyä.
Nyt voin ihan ilman huonoa omaa tuntoa ottaa viikonlopun vähän rennommin.
Käytännössä se on tarkoittanut tähän mennessä (hyvin) pienen siivoilun lisäksi
yksinkertaisen ruoan laittoa, instan ja blogien selailua sekä neulomista.
Oli tarkoitus neuloa vähän enemmänkin, mutta meni ns. hermo,
kun tekeillä olleessa valkoisessa pikkupeitossa havaitsin reilu kymmenen
kerrosta aiemmin tekemäni virheen, jonka takia oli pakko purkaa sinne asti.
Ja minähän inhoan purkamista,
mutta tässä en voinut virhettä jättää, sillä se olisi näkynyt peiton reunan epätasaisuutena.
Meni siis parin neulomiskerran työ hukkaan.
Tuttu juttu varmasti jokaiselle käsitöitä tehneelle, mutta minun mielestäni aina yhtä turhauttavaa.
Juuri nyt ei innosta tuo neule yhtään ja mietin, mitähän seuraavaksi tekisi.
Paitsi tietysti kirjoittaa tätä ex tempore -juttua 😉
Maanantaina oli vapaapäivä ja aikaa käydä puutarhamyymälässä.
Siltä reissulta tarttui mukaan muutamia sini- ja violettisävyisiä orvokkeja.
Vaikka kuinka olin päättänyt, että kukkia en sillä reissulla osta,
nuo melkein huutivat päästä mukaan - ja minähän hellyin tuon kauniin katseen edessä.
Nyt vähän hirvittävät nämä kylmät kelit,
mutta toivottavasti nämä kaunottaret pärjäävät tuossa terassin katsoksen alla.
Alkuviikosta on töitä, mutta loppuviikolla pari päivää vapaata ennen viikonloppua.
Ehkä silloin pääsee taas jatkamaan keväthommia tuolla pihalla - toivottavasti.
Leppoisaa viikonlopun jatkoa ja mukavaa pian alkavaa vappuviikkoa!
