Kotipihan pieni suklaakirsikkapuu on ilahduttanut jo vuosikausia
paitsi upealla valkoisella keväisellä kukinnallaan myös happaman makeilla marjoillaan.
Ja antanut minulle monta aasinsiltaa myös blogikirjoituksille.
Niin myös tällä kertaa.
Kun käsityörintamalla on hyvin vetämätön kausi meneillään, ja vähän muutenkin,
ajattelin kertoa paitsi meneillään olevasta neuleprojektista myös kerrata
aiempia postauksia, joita tuo kirsikkasatoa tuottava puu on innoittanut 😊
Ihka ensimmäinen blogikirjoitukseni oli "Kirsikoiden aikaan".
Aloitinhan tämän blogitaipaleeni parhaaseen kirsikka-aikaan heinäkuussa parisen vuotta sitten.
Palaan silloin tällöin muistelemaan niitä aikoja ja katsomaan,
miltä bloggailun alkutaival näytti; tuolla kertaa kerroin tyttären leipomista ihanista pienistä mantelista lisämakua saaneista kirsikkapiirakoista,
joista ovat myös seuraavat kuvat:
Suklaakirsikkajuustokakkua saimme myös samana kesänä:
oli muuten tosi hyvää tämäkin, suklaalle perso kun olen!
Viime kesänä suklaakirsikka kukki poikkeuksellisenkin runsaasti.
Kiertelin puuta kameralla tähtäillen monena päivänä.
Silloin syntyi "Kirsikan lumoa" -kuvapläjäys noista upeista valkoisista kukkasista.
Kirsikat, suklaa, valkosuklaa ja kaura toimivat hyvin yhteen.
Lisänä ehkä vielä pehmeä vaniljakastike tai -jäätelö ja ah, niin hyvää!
Neulottuakin on tullut "kirsikkahengessä".
Nämä viininpunaiset villasukat seiskaveikasta neulottuna valmistuivat vuosi sitten kesällä. Niistä oli juttua "Kirsikkasukat"-tekstissä.
Mallin kehittelin itse sitä mukaa, kun neuloin ja virheitä tuli jälleen senkin sata, mutta kivat kotisukat niistäkin tuli.
Tällä hetkellä tekeillä on merinovillasta pipo-setti, josta etukäteismaistiaisena kuva piposta tuossa alla. Palataan sen pariin sitten myöhemmin.
Luonnonvalossa pipo näyttää juurikin samanväriseltä kuin suklaakirsikan kirsikat, mutta yritäpä saada väri vangittua kuvaan...
Valokuvien ottamisessa viininpunainen lanka ja kirkas auringonpaiste tai sisätilat eivät ole paras mahdollinen yhdistelmä
- värit eivät toistu oikein eivät sitten millään.
Vika varmaan enemmän kameran käyttäjässä kuin kamerassa.
Mutta näillä mennään tässä vaiheessa.
Kirsikat ovat mielestäni parhaita nimenomaan tuoreina suoraan puusta suuhun napsittuina.
Sen lisäksi tosiaan paistoksissa ja piirakoissa niiden maku pääsee hienosti oikeuksiinsa.
Pakastetuista en niinkään tykkää.
Toissavuonna oli mahdottoman hyvä kirsikkavuosi, joten tytär teki leivonnaisten lisäksi kirsikoista myös likööriä
ja kunnon tekeytymisajan jälkeen se maistui erittäin hyvältä ja täyteläiseltä.
Suosittelen kokeilemaan sitäkin.
Nyt on aika lopetella tällä kertaa ja ottaa alkavan viikon loman pari ensimmäistä päivää rentoutumisen kannalta. Juuri nyt on tunne, että tulee ns. tarpeeseen.
💗 Mukavaa alkavaa elokuuta 💗