Se on sitten kevät ja pääsiäinen 💛

 

Toisen pääsiäispäivän ilta. Ulkona sataa tihuuttaa edelleen, mutta iltaa kohti sade säätiedotuksen mukaan laantuu, mikä on hyvä asia, sillä minulla on kauan odotettu vapaaviikko 😊 Viime viikon lämpimät päivät ovat vielä muistissa, mutta ei kelin niin lämpimäksi tarvitsekaan vielä mennä, jotta toivottavasti ehdin saada paremmin kotipihan kevättöitä tehtyä. Pari istutusaluetta meinasin kierrätellä metallireunuksella, kun kaavailemani kivetyt istutusaltaat osoittautuivat sekä liian isotöisiksi että mielestäni myös hintaviksi niiden kokoon verrattuna. 

Kevätkukkijat ovat jo vauhdissa. Lumikellon kukat ovat jo lakastuneet ja värikkäät kroomuksetkin alkavat olla tämän keväisen kukintansa ehtoopuolella. Sen sijaan kevätkaihonkukkien suloiset siniset silmät ovat juuri avautuneet ja hurmaavat valkovuokkomättäät täplittävät paitsi kotipihan reunamia myös läheisiä tien vieriä. Sinisen eri sävyissä kukkivat sinivuokot puolestaan viihtyvät enemmän metsikön laitamilla ja suojissa.

Posliinihyasintti - Puschkinia scilloides

Idän sinililja - Scilla siberica

Pääsiäisen aikana valmistui muutama käsityö. Töissä on ollut ihan julmettu kiire koko talven ja nyt, kun oli vapaata ja sateessa ei huvittanut ulkonakaan olla, tuli pakottava tarve saada valmiiksi lapaset, jotka aloitin reilu viikko sitten palmusunnuntaina (alla kuva lapasten resorista pajunkissojen kera). Laitan kuvan valmiista sitten myöhemmin. Samalla vimmalla virkkasin yhtenä päivänä keltaisen Unille-pupun samalla periaatteella kuin lukuisat sen edeltäjatkin. Ja jotta kipeytyneissä peukaloissa ja puutuvissa sormissa ei olisi tarpeeksi, neuloin vielä yhdet perusvillasukatkin alusta loppuun pyhien aikana. Ja viimein lopulta tuli tunne, että nyt on tehty käsitöitä taas riittävästi vähäksi aikaa, että nyt voin kirjoittaa vaikka tänne blogiin ja olen ottanut edes vähän takaisin kulunutta aikaa, minkä olen töiden jälkeen vain istunut sohvan nurkassa "puolitiedottamana". Tunne on kuin olisi elossa jälleen.

Nuoret aikuisemme olivat kotona pääsiäisen aikaan ja tytär leipoi mehevän mausteisen porkkanakakun, jonka kuorrutteessa ja täytteessä on Philadelphia-tuorejuustoa. Herkullista, mutta tuhtia. Ja kakullakin oli kokoa 😊Jännä muuten, että kakussa ei maistu porkkana, vaikka siinä on sitä todella reilusti. 

Varsinaisia perinteisiä pääsiäisruokia meillä ei juuri syödä. Sen sijaan grillasimme kanaa, lihaa ja kasviksia perjantaina ja lauantaina. Eilen tytär sitten teki mausteista ja erittäin hyvää chorizopastaa. Siinä on runsaasti paitsi chorizo-makkaraa, myös sipulia, valkosipulia, juustoa ja basilikaa. Nam! 

Tänään sitten oli vuorossa sitruunainen savulohipinaattipasta, mutta siitä en sentään kuvaa ottanut - kerronpahan vain 😊

Chorizopasta

Siman tekemistä olen miettinyt, mutta koska olemme mieheni kanssa vapun kahdestaan kotona, tuskin tulee laitettua simaa tulemaan. Sen sijaan ostimme jo kokeeksi pari pulloa ruokakaupasta valmista perussiman reseptillä tehtyä luomusimaa ja koska se maistui lähes yhtä hyvälle kuin kotona tehty, taidamme mennä sillä vapun yli.

Tällaisia kevätkuulumisia useamman viikon blogihiljaisuuden jälkeen täältä.

Mitä sinun kevääseesi kuuluu? 

Kauniita kevätpäiviä !

t. Satu

Iloa syyskuuhun

 

Syksy on tullut. Puissa alkaa näkyä jo keltaisia lehtiä, mutta vaikka juuri tänään on satanut vettä, on lähipäivinä ollut aivan ihania aurinkoisia ja kesäisen lämpimiä päiviä. Vähäisestä vapaa-ajasta huolimatta olen silloin tällöin saanut otettua aikaa istua pihakeinussa neulomassa illan suussa. Näinä hetkinä ovat syntyneet kuvissa näkyvät lyhytvartiset villasukat. Molempien lanka on Novitan Nallea eli ihan peruskauraa niin sanoakseni. Sama lanka, eri väri ja lopputulos hyvinkin erilainen.

Minulla on kyllä ihan liikaa lankaa ja lisää tulee ostettua liian usein. Suunnitelmia ja ajatuksia on monenlaisia, mutta aikaa toteuttamiselle ei ole läheskään riittävästi. . Neulominen on vähentynyt tämän vuoden aikana, mutta toki koko ajan hiljakseen valmistuu aina jotain 😊Luulen, että moni käsityöharrastaja tunnistaa tämänkin tunteen - vai pitäisikö sanoa tuskan.

Syyskuun alussa on myös synttärien aika ja saimmekin viikonloppuna tyttären leipomaa herkullista ja raikasta sitruunajuustokakkua. Ei sillä, että enää tässä vaiheessa vanhenemisessa olisi mitään juhlimisen aihetta, mutta ehkä voi ajatella siltä kannalta, että saa kakkua 😊 Ja ehkä siltä kannalta, että lapset tulevat käymään kotona ja toki myös siltäkin kannalta, että tietää olevansa edelleen elossa 😊 Arki kulkee eteenpäin ja minä siinä mukana, kuten tietysti muutkin. Arjessa ei vaan tule riittävän usein pysähdyttyä hengittämään ja ajattelemaan, vaan sitä puskee eteenpäin. Ja eihän se hyvä ole sekään. Nyt jo edesmennyt työkaverini totesi kerran, että "muista elää". Noita sanoja aina mietin ja vähän aikaa muistan taas niiden merkityksen, kunnes arki vie taas mennessään.

Pitkästä aikaa tartuin tänään tähän blogiin ja kävin läpi, mitä on tullut tämän vuoden aikana tänne talletettua. Aika hiljaista on ollut, todeta täytyy, mutta jotain toki kuitenkin. Silti ajattelen, että laitan tänne aina välillä jotain. Ehkä aktiivisemmin taas, kunhan aikaa ja innostusta siihen on enemmän. 

Siispä toivotan sinulle ihanaa alkavaa syksyä ja voimia arkeen, jos sen oravanpyörässä olet mukana. Muistetaan hengittää!

Mukavaa alkanutta syyskuuta ja aurinkoisia syyspäiviä!

🌞🌞🌞

Kakkua ja kukkia

 

Syksyllä on se aika, jolloin saa kakkua ja yleensä myös kukkia 😊

Se, että on taas vuoden vanhempi ei oikeastaan tunnu missään eikä haittaa, 

mutta tokihan kun sitä miettii, että paluuta ei ole, niin pakostakin vähän hirvittää.

Mutta se menee hetkessä ohi.

Olen todella laiska nykyään leipomaan ja koska synttärit sattuivat arkipäivälle 

ja töitä oli aamusta iltaan, ajattelin, että pärjätään ilman kakkua.

Mutta, kun tytär ystävällisesti lupasi tehdä kakun, ei minua tarvinnut ylipuhua. 

Hyvin kelpasi!

Ja, koska perheessä osa tykkää yhdestä ja osa toisesta, hän päätyi tekemään kaksi kakkua!

Tummalla suklaalla peitetty kakku sai sädekehän runsaasta valkosuklaalastujen määrästä. 

Kakku oli sisältä perinteistäkin perinteisempi vaalea sokerikakkupohja täytteenään mansikkahilloa ja kermavaahtoa.

Toinen kakku puolestaan oli sitruunalla maustettu paistettu juustokakku, 

jossa oli päällä runsaasti suolakinuskia.

Perheen nuorempi polvi vannoi suolakinuskijuustokakun nimeen ja mies perinteisen version.

Minulle maistuivat molemmat aika tasapuolisesti. Ja hyvää oli jälleen kerran.

Kaunis syksyn värisiä kukkasia sisältävä kimppu oli täysi yllätys. 

Tytär oli käynyt ostamassa sen töistä tullessaan. 

Ulkona syyskuun ensimmäisellä puoliskolla paistoi uskomattoman kauniisti syysaurinko 

ja keltaiset kukat korostavat auringon säteitä myös sisällä, 

Illat ovat jo hämärtyneet reilusti ja on ihan oikeasti jo pimeää. Kuitenkin nyt syyskuun alussa on töiden jälkeen 

illan suussa ja viikonloppuisin ollut kesäisen lämmin istua pihakeinussa neulomassa. 
Ja neulottua onkin tullut. 

Niin, että meinaa peukalo olla kipeä. Pitää välillä vähän huilia.

No, nyt tulivat rankat sateet ja epävakainen keli tällä viikolla ja saman tien SYKSY oikein isolla ässällä.  

Aloitin myös yhden avoimen yliopiston kurssin. Ihan vaan omaksi huvikseni. 

No, nyt, kun kurssi on alkanut, ei tunnukaan enää huvilta vaan työläältä, kun on hämärää

 ja syksyistä ja tekisi mieli vaan istua sohvan nurkassa neulomassa töiden jälkeen.

 On eri asia kesälomalla valoisina päivinä miettiä, kuinka kiva on saada uutta pohdittavaa

 kuin sitten syksyllä hämärinä iltoina töiden jälkeen yrittää jaksaa orientoitua opintoihin. 

No, oma valinta ;) En valita, vaikka vähän marmatankin. 
Onpahan vaihtelua :)

Mitäs sinun syksyysi kuuluu?

Aurinkoisia syyskuisia päiviä Sinulle!

Kakkumuisto kesäkuulta

Kesä on meillä syntymäpäivien aikaa.

Kesäkuussa tytär leipoi itselleen synttärikakuksi yhden version suklaajuustokakusta 

ja täyteläisiä suklaamuffinseja.

Ja, koska isänsä ei ole juustokakkujen ystävä, 

minä leivoin vielä pitkästä aikaa perinteisen tiikerikakun, jotta jokaiselle oli kahville jotakin.

Mutta eikös ole kauniit kuviot kakussa!

Suklaavoittoista on meillä herkuttelu.

Sen huomaa varsinkin kuvista, kun niitä näin jälkikäteen katselee.

Mutta eipä siinä sen kummempaa. Hyväähän se on 💗

Tällainen lyhyt herkkuvoittoinen postaus tällä kertaa.

Makeissa tunnelmissa heinäkuun loppupuolelle.
Juuri nyt on kiirettä töissä, mutta kesäloman toinen pätkä odottaa
heti elokuun alussa. Jaksaa, jaksaa 😊

💗 Leppoisia kesäpäiviä sinulle 💗

Italian herkkua

Kun lapset ovat jo nuoria aikuisia, 

toiveet synttärikakun suhteen muuttuvat myös enemmän aikuiseen makuun sopiviksi.

 Tytär kyseli veljeltään, millaisen kakun tämä haluaisi syntymäpäivänään,

kun tämä oli tulossa kotiin viikonlopuksi.

Vastauksena oli ollut "joku tiramisukakku".

No sellainen herkku sitten valmistui 

Ohjenuorana on kuulema joku "random" netistä haettu englanninkielinen tiramisukakun ohje.

Ostoskorin perusteella kakkuun tuli ainakin Anni Helenan kakkuvehnäjauhoja, kananmunaa, hienoa sokeria, tomusokeria, 

mascarpone-juustoa, Philadelphia-juustoa, vispikermaa, espressopikakahvia, Baileys Irish Creamia,

tummaa kaakaota... nyt ainakin.

Ja olihan taas hyvää 😊

Kostea ja kahvin makuinen.

Käy muuten hyvin jälkiruokakakuksikin.

Helteisen kesäkuun jälkeen sateinen heinäkuun alku on tuntunut todella kolealta, jopa syksyiseltä.

Toisaalta luonto ja puutarha kiittävät vedestä, mutta toki vähempikin riittäisi - minun mielestäni,

mutta kun miettii, harvemmin on tosiasiassa sellainen keli, mistä ei olisi sanomista.

Mutta ei se mitään, tyytyväinen olen tähänkin. 

En tykkää hirmuhelteistä ja istutusten jokailtainen kasteleminen alkoi jo käydä työstä.

Nyt on voinut hyvällä omalla tunnolla istua sohvan kulmassa neulomassa, 

lukea blogeja ja kirjoittaa omia juttuja. 

Olen jotain omia neuleohjeitakin pyrkinyt kirjoittamaan puhtaaksi.

Onpahan sitten taas helpompi neuloa uudestaan samanlaista,

jos sille päälle joskus sattuu. 

Lomaakin olisi vielä muutama päivä jäljellä tällä erää. 

Sitten taas vähäksi aikaa töihin ja elokuussa saa taas pienen tauon.

Ihan kiva näin pätkissäkin on lomailla, onpahan lyhyt aika odottaa seuraavaa lomaa!

Lomalla kun on aikaa miettiä, iskee minuun aina myös tarve hieman uudistaa kotia.

En ole kova sisustamaan tai muutenkaan en oikein edes osaa mitään noita trendijuttuja.

En raski laittaa kaikkea uusiksi muutaman vuoden välein ja kun mietin, mitä tekisin/laittaisin,

jää helposti sitten kokonaan tekemättä. 

Mutta aina sitä jotain pientä kuitenkin tulee tehtyä. 

Nyt odottaisi esikoiselta jääneen huoneen maalaaminen ja joku pieni lipasto tms. olisi tarve hankkia. 

Ajattelin, josko noita joka puolella nyt säilössä olevia lankoja ja käsityötarvikkeita laittaisi yhteen kohtaan.

Ehkäpä viimeiset lomapäivät kuluvat noissa puuhissa.

💜 Leppoisaa heinäkuista viikonloppua 💜