Muutamia kämmekkäitä

 

Kevättä alkaa olla vähitellen ilmassa ja pikku hiljaa lapaset ja muut paksummat käsineet voi jättää kaappiin ulos suunnatessaan. Katselin tuossa yhtenä päivänä, millaisia kämmekkäitä minulla itselläni on. Parit löytyi siihen hätään ja jäin miettimään, että pitää varmaan neuloa taas uudet. Niinpä aloin katsella aiemmin tekemiseni kämmekkäiden kuvia tästä tietokoneelta ja mietin samalla, millaiset olisi hyvä tehdä seuraavaksi. Lähinnä sillä, että mitkä toimivat parhaiten koiran hihna käteen kiedottuna :) Itse asiassa yllä olevassa kuvassa olevat lyhytvartiset palmikkoversiot ovat siihen hommaan hyvin sopivat. Lankana on molemmissa Drops Tweed (50% Villaa, 25% Alpakkaa, 25% Viskoosia). Neuloin nuo muistaakseni alkukesästä 2024. Siitä todisteena alla olevassa kuvassa näkyvät syreenin kukat.

Yllä olevat kämmekkäät ovat 100 % alpakkalangasta aiemmin neulomani kolmikko, johon kuuluivat kahdet beiget ja yhdet tummanharmaat versiot. Kämmenselän päällä olevan kuvioon on lainattu malli Novitan variaatiolapasten ohjeesta. Tummanharmaista en löytänytkään yhtään kuvaa valmiina, mutta todisteena kuitenkin  tuo kuva keskeneräisistä. Beiget ovat Drops Alpaca -lankaa ja harmaa Järbo Alpaca Solo -lankaa. Molemmat langat ovat ohuita ja ihanan pehmeitä, mutta enemmän tykkäsin Järbon neulontatuntumasta, vaikka tummilla puikoilla tumman ohuen langan neulominen olikin kuvio sinänsä :)

Vaikka tuntuu, että aikaa ei ole ollut oikein mihinkään käsitöihin riittävästi, huomasin, että olen kuluneen parin vuoden aikana neulonut aika monet kämmekkäät. Valtaosa on tehty hyvin perusmallillla. Varsinkin alla olevat pitkävartiset Dropsin Sky -alpakkasekoitelangasta neulotut ovat aivan ihanan lämpimät. Tässä postauksessa on nyt kollaasin omaisesti vaan kuvia eri aikaan valmistuneista pehmoisista kämmekkäistä. Samalla vinkiksi teille muille ja samalla muistin virkistämiseksi itselle.

Alpakanvillaiset kämmekkäät

Aika on mennyt taas ihan uskomattoman nopeasti. Luulin, että olin tehnyt alla olevassa kuvassa näkyvät viime kesänä, mutta se olikin toissa kesänä, kun nämä valmistuivat. Niistä olinkin sillloin kirjoittanut tänne *blogiinkin*. 

Noihin vaaleansinisiin ja harmaisiin löytyy kotitekoinen ohjekin tuolta vanhasta tekstistä.

Tällainen kuvakooste tällä kertaa. Arki jatkuu vauhdikkaana ja loman odotus alkaa olla itsellä jo kova. Tekisi kovasti mieli lähteä käymään jossain lyhyellä kaupunkilomalla nyt keväällä, mutta taitaa jäädä haaveeksi tälläkin kertaa, kun ei ole tullut aloitetuksi loman suunnittelua ajoissa ja toisaalta pitäisi lomapäivätkin saada osumaan sekä omaan että puolison työkalenteriin jotenkin fiksusti. Mutta ehkäpä sitten jossain kohtaa - sitku.

Toisaalta kevään pihatyötkin kutkuttavat jo mieltä. Sen verran olen aloittanut, että olen leikannut helmikuussa kolme syreenipuskaa siistimmiksi (saapa nähdä, mitä kevään kukinta siitä tykkää) ja lyhentänyt kahden nuoren omenapuun oksia (ei varmaan tänäkään vuonna tuota vielä sen enempää kukkia kuin satoa). Lisäksi olen pihalla kulkiessani miettinyt, millaisen matalan muurin/kivireunuksen tekisin ison pyöreähkön perennapenkin ympärille. Sen keskellä on reilut kymmenen vuotta kasvanut ja hyvin viihtynyt valkoinen kiinanpioni 'Festiva Maxima' ja en haluaisi menettää sitä tai sen joka kesäistä todella runtasta kukintaa. Toisaalta muut perennat sen ympärillä pitäisi jakaa ja rikkaruohot kitkeä. Joka kerta, kun olen tuon perennapenkin "uudistanut" eli jakanut perennat ja yrittänyt saada ne aseteltua jotenkin fiksummin, olen saanut siitä oikeastaan vaan sekavamman näköisen, kun eri väriset kukat ovat sekoittuneet keskenään. Lähinnä tuo tarkoittaa sitä, että olen onnistunut sekoittamaan syysleimujen juurakot. Mutta onpahan väriä :)

💚

Mukavaa alkanutta maaliskuuta ja ihanaa kevään odotusta!

Iloista harmaata kevääseen

Harmaata kevättalveen? Kyllä, ehdottomasti, kunhan kaverina on väriä😊

Olen löytänyt uudestaan perusharmaan sukkalangan. Jopa siinä määrin, että joka puolella pursuilevista lankakeristä huolimatta on ollut "pakko" ostaa sitä muutama kerä lisää, jotta saan toteutettua erilaisia raitasukkaversioita. 

Olen nimittäin päättänyt, ties monettako kertaa tosin, että kulutan nuo loputtomat keränloput pätkävärjättyä Nallea ja Seiskaveikkaa raitasukkiin. 

Hektisen syksyn ja talven mittaan minulla on ollut koko ajan joku sukkaneule meneillään. Välillä neulomisessa on ollut taukoa päivä, joskus viikko tai pari, mutta kun olen tarttunut puikkoihin, on ollut lähes pakonomainen tarve saada jotain näkyvää aikaiseksi, mutta helposti ja nopeastikin.

Laitan tähän nyt kuvia viime syksyn mittaan valmistuneista harmaista raitasukista.

 Muitakin on tullut tehtyä, mutta kerään niitä sitten erikseen toiseen potaukseen. 

Yllä olevat sukat ovat noin kokoa 37 ja neulottu Nalle-langasta. Alun perin ajattelin tehdä niistä vähän isommat, mutta pelkäsin, että raitalanka ei riitä, joten lähdin tekemään pienempiä. No, tietysti lanka riitti ja sitä jäi tähteeksikin yllättävän paljon. Seuraava "jaakobinpaini" on edessä sitten sen suhteen, että raskinko heittää loput pois, vai teenko vielä yhdet pienemmät sukat, joissa käytän sen loppuun. Mielipiteitä?

Ja itse asiassa ihan sama homma kävi alla olevassa kuvassa olevien sukkien kohdalla. Ne ovat noin kokoa 24, mutta lanka olisi todennäköisesti riittänyt loppujen lopuksi aikuisten sukkiin. 

Harmaa väri hillitsee riemunkirjavien raitalankojen ilottelua, mutta ei kuitenkaan liiaksi. Itse tykkään enemmän näiden alempien sukkien värimaailmasta ja ehkä tämä kahden kierroksen korkuinen raita sekin saa sukat näyttämään vähän rauhallisemmilta. 

Aikuisten kokoa eli noin 38-39 ovat nämä harmaa-pinkki-sävyisestä Nalle-langasta neulotut sukat. Tein niihin hyvin joustavan lyhyen resorin ns. muurahaisenpolkuneuleella. Mietin, että tuolla saisi pitkästäkin varresta hieman normaalia joustinta joustavamman, jos tarvetta. Pitääkin kokeilla. 

Ja sitten vielä yhdet raitasukat. Nämä on neulottu Novitan 7 Veljestä -langasta ja ovat noin kokoa 38. Varsi on lyhyt, koska itse tykkään sellaisista sisällä pidettävissä sukissa. Näistä tuli mielestäni aika kivat sateenkaarisukat, vaikka ihan perussuoraa neuletta niissäkin on.

No, tällaisia yksinkertaisia sukkasia tälläkin kertaa. Arki jatkuu melko paineisena, mutta se on sitten toinen tarina. Nyt kevättä kohti mentäessä katse alkaa kääntyä entistä enemmän taas tuonne ulos - pihahaaveet, kukkaistutukset ja kaikki, mitä kesällä voisi ulkona touhuta alkavat täyttää mielen sen sijaan, että viettäisi vaan iltaisin "hämärän hyssyä" sisätiloissa, kun loppusyksyllä ainakin minulla tuppaa käymään 😊

Kauniita kevättalven päiviä 

💛❄️💚

Yksinkertainen virkattu vauvan kesäpeitto

 

Kesällä tuntuu, että on oltava joku virkkaus työn alla. 

Parin vuoden takainen kesävirkkaukseni oli yksinkertaistakin yksinkertaisempi ilmava vauvan peitto. Se jäi silloin kesken, yllätys, yllätys. Vaikka ei se tosiasissa mikään yllätys ole, sillä kovin pitkään samanlaisena toistuvan tekemisen toistaminen ei ole vahvuuksiani 😊 Sain peiton loppuun viime syksynä ja se jäi odottamaan pesua ja kuosittelua tähän kevääseen asti. 

Kuluvan keväään vaahteran lehtien puhjettua tämäkin peitto pääsi vihdoin valmiina valokuviin nuoren kirjovaahteran ohuella oksalla.  

Jännä muuten, että noissa alla olevissa, peiton aloituksen aikoihin otetuissa kuvissa on mukana pikkusyreeni Palibinin kukkia, joita tätä kirjoittaessanikin paraikaa kukkii nyt pari vuotta myöhemmin.

Eli syreeneiden kukkiessa pari vuotta sitten aloitin kesäkuun helteillä kotiterassin keinussa virkkaamaan yksinkertaista, vain hyvin vähän ajattelua vaativaa pikkupeittoa. 

Minulla oli nimittäin jäljellä pikkuisen reilut kolme kerää eli vajaat 300 g jo valikoimista poistunutta Novitan Siro-lankaa, 

jolle en ole keksinyt mitään muutakaan järkevää kohdetta.

Langassa on 53 % puuvillaa, 33 % viskoosia, 14 % pellavaa ja mielestäni se on mukavan ja pehmeän tuntuista. 

Hieman sellaista kivipestyn oloista ehkä. 

Peiton toteutus haki hetken muotoaan, 

mutta muovautui siinä tehdessä ja kirjoitin siinä sivussa tekemisiäni muistiin. 

Tässä alla itse tehty ohjekaavio. Eli peitto koostuu ketjusilmukoista ja pylväistä. 

Väriä vaihtelemalla saa sitten ulkonäköön elävyyttä. Ja myös langanpäitä pääteltäväksi ;)

Tällainen siitä sitten tuli. Reunat on vimeistelty virkkaamalla peiton ympäri kertaallen ns. rapuvirkkauksella, johon ohje löytyy mm. netistä hakemalla. Jujuna on, että normaalin ns. oikealta vasemmalle etenevien kiinteiden silmukoiden virkkaamisen sijasta virkataan kiinteitä silmukoita takaperin eli vasemmalta oikealle. Se vaatii hieman enemmän huolellisuutta, jotta lanka asettuu kauniisti pieniksi "huipuiksi" jokaisen silmukan kohdalle, mutta äkkiä sen tekeminen lähtee luonnostumaan. Mielestäni "rapuilu" on suhteellisen helppo reunojen viimeistelytapa ja olen sitä muutaman kerran käyttänyt. 

Virkattu vauvan peitto

Syreenien jälkeen kotipihalla ovat olleet kukintavuorossa mm. loistotädykkeet, joiden kaunis sininen väri pääsee oikeuksiinsa ilta-auringossa. 

Tällä viikolla oli yksi ylimääräinen vapaapäivä, kun ylitöitä on kevään mittaan kertynyt. Päivän agendalla oli ikkunoiden pesua, sillä sekin homma on jäänyt tekemättä kiireisen kevään aikana, kun puhti on ollut poissa. 

Onneksi kesän valoisuus lataa akkuja ja samalla on myös käsitöiden tekemisinnostus alkanut palautua. Kesäkuussa puikoilta ovat pudonneet myös muutamat pikkuisen sukat, joista sitten taas jossain seuraavassa postauksessa sitten enemmän. 

Kaunista alkavaa juhannusviikkoa!

T. Satu

Pikkujuttuja ja kuluneen syksyn kuulumisia

Uskomatonta, miten aika menee nopeasti. Monta kertaa on ollut tarkoitus tarttua "härkää sarvista" ja alkaa kirjoittaa tänne kuulumisia. Aina vaan on tullut tilalle jotain muuta. Mutta jos nyt  🤍

Kulunut syksy painottui käsitöiden suhteen pieniin juttuihin. Muutamia pantoja on tullut neulottua ja sitten lisäksi olen neulonut useita ihan pienelle tarkoitettuja sukkia, lapasia ja myssyjä pehmeästä merinovillasta. Pitkästä aikaa kaivoin esille myös perinteisen vauvan siksak-myssyn ohjeen ja tein useamman saman tien, kun vauhtiin pääsin ja sain muokattua ohjeesta sopivan. Pari niistä on jo löytänyt itselleen pikkuisen pään, jota lämmittää, mutta muutama odottaa vielä vuoroaan. Tässä alla olevissa kuvissa näkyy osa myssyistä.

Lokakuun lopun ja marraskuun alun muita kuulumisia hallitsee korona. Olin säästynyt siltä tänne asti, mutta lokakuun puolivälin kieppeillä se sitten löysi meillekin ja "iloa" siitä onkin sitten riittänyt. Useampi påivä meni ensin tolkuttomassa päänsäryssä ja sitten kuumeessa ja kun siitä selvisi, on edelleen ns. huono/kylmä hiki koko kehossa ollut jatkuva seuralainen heti, kun pystyasennossa jotain yrittää tehdä. Lisäksi yskä ja tukkoisuus jatkuvat näköjään ties kuinka kauan. Koiratkin ovat saaneet tyytyä minimiulkoiluihin, kun niiden palvelijat eivät jaksa tai jos muuten jaksaisivatkin, yskivät ulkona ja sieltä tulon jälkeen melkein itsensä tainnoksiin. 

Onneksi kuitenkin pääsin näinkin vähällä, mutta jo tällä kokemuksella voin todeta, että ei kiva, ei ollenkaan. Siitä johtuen myös kotipiha jäi haravoimatta ja muutkin viimeiset pihahommat tekemättä, koska tekijät eivät jaksa. No, totesinkin miehelle, että ei oteta pudonneista puunlehdistä stressiä. Ne odottavat kyllä kevättä :)

Virkkauspuolella valmistui jälleen muutamia pienten leluja; unipupuja kavereineen sekä erilaisia puuvillaisia mustekaloja/turvalonkeroita viime keväänä ja kesänä valmistuneiden kaveriksi. Niiden lisäksi innostuin virkkaamaan pehmolangasta vähän pulleampia lonkero-otuksia lyhyillä lonkeroilla. Pari niistäkin on jo löytänyt kaverin itselleen. Näistä tuli ainakin omasta mielestäni aika hurmaavia, vai mitä olette mieltä?

Lisäksi syksyn mittaan koukulta on tipahtanut muutama Unille-pupu, -nalle ja -hauva 😊 Ajattelin, että vaikka olen jo aiemmin tänä vuonna lupaillut, että en jatkuvasti laita näitä lapsille suunnattuja juttuja, en ehkä kuitenkaan malta olla tekemättä näistä omaa juttua kuvineen tässä talven mittaan. Jostain syystä nämä ovat itselle sydäntä lähellä. 

Juuri koronasta sen verran toivuttuani, että kykenin töihin, olivat käsityömessut, joihin otin osaa ensimmäistä kertaa eläessäni myyjänä. Ja messuilla kävijät olivat myös kiinnostuneita juuri nåistä pehmoleluista sekä vastasyntyneelle tarkoitetuista myssyistä, sukista ja lapasista 🤍 Kiva ja jännittävä kokemus.

Myös suloisen pehmeitä kämmekkäitä on tullut tehtyä. Lankana on ollut pääasiassa Dropsin alpakkasekoitelanka Sky, mutta myös muita on päätynyt puikoille. Tarkoitus on tehdä vielä yhdet kämmekkäät ennen joulua pukinkonttiin. Mutta sitten saa riittää siltä saralta tältä talvelta ;) 

Alpakkaiset WILLASTA-kämmekkäät

Seuraavaksi tarkoitus on neuloa harmaat perussäärystimet joustineuleella itselleni tulevien pakkasten varalle. En vuosiin ollut käyttänyt säärystimiä, mutta viime talvena sellaiset neuloin ja kovaan käyttöön pääsivätkin. Enää en voisi kuvitella meneväni pakkasella ulos ilman niitä. Siksipä ostin ihan varta vasten eilen ruokaostosreissulla Prismasta pari kerää 7 veljestä-lankaa, kun oli sopivasti asiakasomistajatarjouksessa :) 

Mutta, jotta joku järki olisi näissä tekemisissä, sitä ennen on kuitenkin tehtävä kärkikavennukset pienen neidin merinovillaisiin pitsisukkiin, jotka odottavat valmistumistaan tuossa nojatuolini vieressä lattialla nököttävässä ruskeassa pajukorissa. 

Tajusin tässä yhtenä päivänä, että voisi varmaan alkaa laittaa jo kausivalojakin pihalle. Ei niitä tule paljoa, koska olen kyllästynyt niiden heikkoon kestävyyteen. En halua joka vuosi ostaa uusia, kun entiset eivät enää toimikaan kuin ehkä osittain. Mutta pitää sitä jotain kuitenkin laittaa. Samalla hoksasin, että joulukin on ihan kohta. Tänä viikonloppuna laitoin viimein joulutähdet ikkunoihin ihan vaan pimeän karkoittamiseksi. 

Kauniita marraskuun loppupuolen päiviä ja ihanaa joulun odotusta 🤍❄️

 

Alpakkakämmekkäät ja ohje niihin

 

Hei taas. Heinäkuu alkaa olla lopuillaan ja ainakin minulla on käsitöissä katse kääntynyt syksyyn ja talveen. Kuluneiden muutaman viikon aikana olen urakoinut puikkojen kanssa ja puikoilta onkin pudonnut jopa omasta mielestäni melko "kunnioitettava" määrä villaisia asusteita; kämmekkäitä ja pipoja pääasiassa, mutta myös parit sukat ja yksi panta. Luvassa siis loppukesän ja alkusyksyn mittaan kuvia niistäkin.

Tuossa edellisessä postauksessa kyselin, kiinnostaisiko teitä saada yksinkertaisten ja nopeatekoisten kämmekkäiden ohje. Ja koska sain muutaman myöntävän vastauksen, laitan ohjeen tähän heti seuraavaan postaukseen, jotta se ei unohdu 😊 En sotke tähän postaukseen nyt noita muita neulomiani kämmekkäitä, vaan laitan niiden kuvia sitten erikseen. 

Lankana olen tykännyt käyttää pehmeää Drops Sky:tä, jossa on tuoteselostuksen mukaan 74 % babyalpakkaa, 8 % merinovillaa ja 18 % polyamidia. Lanka huopuu konepesussa ja lämpimässä pestessä, joten vaatii hellävaraisen käsinpesun. Olen oppinut tämän ns. kantapään kautta, kun epähuomiossa laitoin yhden kaulurin villapesuohjelmaan pesukoneeseen villasukkien ja lapasten kanssa. Tuli pieni ja huopui pahasti 😊 Toki lankana voi käyttää mitä tahansa (huomioi se puikkojen koossa ja silmukoiden määrässä), mutta itse tykkään tästä Sky:stä, koska se on pehmeää ja ei kutita ainakaan minua. Lisäksi olen kuullut, että mm. nivelreumaa sairastavat pitävät alpakan lämpöominaisuuksista.

Seuraavassa siis itse kirjoittamani ohje yksinkertaisiin kämmekkäisiin. 

Toivottavasti siitä on sinulle hyötyä. Kuulisin mielelläni kommentteja ja vaikka näkisin kuvia, millaisia versioita olette tehneet 😊

Jos käytät Instagramia, olisi kiva, jos linkittäisit @willastatehty

 Ja toki, jos huomaat ohjeessa epäjohdonmukaisuuksia tms. ota yhteyttä, niin pyrin auttamaan 💙 

Kämmekkäiden ohje:

Koko: Noin naisten M

Lanka: Drops Sky

Puikot: 4,00 mm

Mallineule: 4 kerroksen helmineule:

1-2 krs: 1 oikein, 1 nurin

3-4 krs: 1 nurin, 1 oikein

Luo 36 s ja jaa se neljälle puikolle (9-9-9-9). Kierroksen vaihtumiskohta on I ja IV puikon välissä. Neulo kämmenselän puikoilla (III ja IV) neljän kerroksen helmineuletta koko ajan.

Neulo kämmenpuolen puikoilla (I ja II) 1 o 1 n -joustinta 8 krs ja sen jälkeen oikeaa n. 8 cm verran tai kunnes varsi on sopivan pituinen.

Aloita kiilapeukalon lisäykset.

Oikea kämmekäs:

Neulo I puikon alusta 2 s oikein, nosta silmukoiden välinen lanka puikolle kiertäen ja neulo se oikein, neulo 2 s oikein ja lisää vielä 1 s. Neulo puikon loput silmukat oikein. Neulo 2 krs normaalisti. Tee seuraava lisäys kolmannella kierroksella edellisestä lisäyksestä. Tee lisäykset yhteensä 6 kertaa joka 3. krs (peukalossa on nyt lisäykset mukaan luettuna 14 s) ja neulo vielä 2 krs. normaalisti. Ota peukalolisäyksen kohdalta 14 s apulangalle odottamaan ja luo I puikolle 2 s peukalon kohdalle. Jatka normaalisti 36 silmukalla neulomista.

Vasen kämmekäs:

Neulo II puikon silmukoita, kunnes puikolla on jäljellä 4 s. Nosta viidennen ja neljännen silmukan välinen lanka puikolle kiertäen ja neulo se oikein, neulo 2 s oikein ja lisää vielä 1 s. Neulo 2 s oikein. Tee lisäykset joka 3. krs. Neulo kuten edellä.

Jatka neulomista normaalisti noin 4,5 cm eli noin 19 krs (tai kunnes kämmenosa on lähes sopivan pituinen), aloita sitten 1 o 1 n -joustin ja neulo sitä 6 krs. Päättele silmukat viimeisellä kierroksella melko löyhästi. Vaihtoehtoisesti voit neuloa joustinta vain I ja II puikoilla ja jatkaa III ja IV puikoilla helmineuletta loppuun asti. (Itse olen käyttänyt molempia versioita.)

Peukalo:

Jaa apulangalla odottavat 14 s puikoille. Poimi lisäksi peukaloreiän yläreunasta 4 s (=peukalossa nyt 18 s). Neulo 1 krs oikein, yläreunan nostetut silmukat kiertäen, jotta kohtaan ei tule reikää. Kavenna toisen kierroksen aikana peukalon molemmissa reunoissa 1 s niin, että molemmilta puolilta vähenee 1 nostettu silmukka. (Kavennukset voi jättää tekemättä, jos haluaa löysemmän peukalon.) Peukalossa on nyt 16 s. Neulo vielä 4 krs. Neulo sitten 1 o 1 n -joustinta 5 krs. Päättele silmukat viimeisen kierroksen aikana suhteellisen löyhästi.

Päättele kaikki langanpäät nurjalle huolellisesti.

Voit halutessasi hyöryttää kämmekkäät kevyesti kostean harson läpi.

Vinkki: Jos haluat kämmekkäistä isommat, voit neuloa ne esim. 38 tai 40 silmukalla. Jos haluat vain varren leveämmäksi, voit neuloa sen esim. 38 tai 40 silmukalla ja kaventaa tarvittaessa silmukat molemmissa sivuissa ennen peukalokiilan aloitusta. Myös paksummilla puikoilla saa kookkaamman lopputuloksen.  

Mukavaa elokuuta!
t. Satu

💙

Pipoja ja vielä lisää pipoja

WILLASTA - pipot

Pipokelit jatkuvat vielä ja niinpä ajattelin kuitenkin laittaa tämän pipopostauksen tulemaan. 

Alun perin olin aloittanut tämän kirjoittamisen joskus viime syksynä, kun loppukesällä ja syksyn mittaan valmistuneet pipot olivat vielä tuoreina ajatuksissa. 

Se kuitenkin jäi, mutta tässäpä näitä pipojen kuvia nyt taas tulee vaikkakin kovin sekalaisena ulkoasultaan.

 

Kaikissa on hieman eri määrä silmukoita ja pintaneulekin vaihtelee jonkun verran, 

mutta lankana näissä kaikissa on pehmeä Drops Merino Extra Fine.

Yllä ja alla olevien kuvien kennoneuleen kaavion olen julkaissut täällä blogissa reilu

 kolme vuotta sitten ja pääset katsomaan sitä "täältä".

Tykkään siitä, että pintaneule tuo pipoon hieman särmää ja toisaalta napakkuutta.

Kuten osasta kuvista huomaa, on ulkona ollut vielä vihreääkin - ja myös rutikuivan ruskeaa 😂

Jostain syystä tykkään kovasti tästä näiden yllä ja alla olevien pipojen puuteriroosa-väristä.

En oikein osaa sitä itse pitää, mutta olen tuolla värillä tehnyt nämä pari pipoa, useamman pannan sekä tyttärelle lapaset. 

Oikeastaan tässä taas näitä selaillessa, huomaan, että onhan noita tullut taas tehtyä.

Ovat niin yksinkertaisia, että valmistuvat nopeasti ja eivät vaadi liikaa miettimistä.

Eikä tässä ole edes kaikki 😊

Tämän mustan neulepipon pintaneule- ja ohjeidean sain vanhasta Novitan ohjeesta. Linkki siihen "tässä".

Lankavalinta, silmukkamäärä ja mitat ovat sitten omiani.

Laitan tähän vähän speksejä, jos haluat kokeilla.

Tämän idea on siinä, että valtaosan aikaa saa neuloa oikeita silmukoita, mikä toimii hyvin silloin, kun on tarve saada "aivot narikkaan".  

Jotta tämä on mahdollista, valmis pipo käännetään nurinpäin eli sisäpuolesta tulee ulkopuoli, jolloin pintaneule tulee hyvin esiin. 

Lankana Drops Merino Extra Fine ja silmukoita on 102. Luulen, että monelle naiselle sopii aavistuksen pienempikin. 

Jos teet esim. 100 silmukalla, voit käyttää joustinneuleena  2 oikein, 2 nurin -joustinta, 

josta saa napakamman kuin tässä käytetty 1 oikein, 1 nurin -joustin.

Pipon resori on neulottu 3,5 mm  ja itse pipo-osa 3,75 mm pukoilla. 

Resorissa on noin 5 cm verran 1 oikein 1 nurin -joustinneuletta.

Sen jälkeen toistuu kahden kerroksen mallikerta 

eli 1. krs. neulotaan kaikki silmukat oikein ja 2. krs joka toinen silmukka oikein ja joka toinen nurin. 

Näitä sitten toistetaan, kunnes pipo on lähes sopivan korkuinen.

Kärkikavennukset tehdään muutaman kierroksen aikana. 

Ensimmäisellä kavennuskierroksella neulotaan 2 oikein yhteen ja 2 oikein koko kierroksen ajan. 

Toinen kierros neulotaan oikein. Kolmannella neulotaan 2 oikein yhteen ja 1 oikein koko kierros.

Neljännellä kavennuskierroksella neulotaan koko kierroksen ajan 2 silmukkaa oikein yhteen. 

Sen jälkeen lanka katkaistaan reilun pituiseksi ja pujotetaan jäljellä olevien silmukoiden läpi ja kiristetään kärki umpeen. 

Lanka päätellään pipon oikealle puolelle, sillä tämän jälkeen pipo käännetään nurin. 

Sitten vielä sopiva tupsu päälaelle ja da-daa! Suosikkipipo on valmis. 

Itse olen juuri tämä pipo päässä kulkenut koko talven. Viimeksi äsken, kun olin koiran kanssa ulkona 😊

Sitten vielä pari kuvaa viime vuonna jo alkukesällä valmistuneista pipoista

Siniharmaa kennokuvioinen pipo syntyi pariksi pannalle ja lapasille. 

Niistä enemmän kuvia löytyy 'täältä'. 

Alla olevan kuvan joustinneulepipo sopii paremmin pienempään päähän. 

Siitä oli aiemmin juttua ja perusohjekin 'täällä'. 

No, nyt on tullut laitettua pipokuvia tämän talven tarpeisiin. Ensi talvena sitten taas uudestaan pipoasiaa ;)

Käsityörintamalla on meneillään normaali "tekisin enemmänkin, jos ehtisin" -kausi. 

Eli työpäivät vievät minusta mehut ja illalla sitten teen pikkuisen jotakin, jos viitsin. 

Lähinnä tuossa on ollut jo jonkun aikaa kesken useampi unilelujen virkkausprojekti. 

Siinä välissä on valmistunut kolmet sukat, joista juttua sitten seuraavaksi. 

Ensi viikolla on viikonlopun yhteydessä muutama vapaapäivä, mikä tuo tervetulleen tauon arkeen. 

Toki samalla tarkoittaa sitä, että hoidan äitini asioita ja siivoan. Mutta onpahan aikaa niillekin.

Sitten alkaakin jo malttamaton lumien sulamisen odotus, 

sillä juuri kuluneella viikolla kalenteroin itselleni vapaapäiviä huhti-toukokuulle, 

jotta voisin hyödyntää niitä kotipihan puutarhatöihin.

💗

Tällaista pääasiaa tällä kertaa.

Oikein ihanaa maaliskuisen viikonlopun jatkoa Sinulle!

t. Satu