Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulukalenteri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulukalenteri. Näytä kaikki tekstit

lauantai 27. marraskuuta 2021

Joulunodotusta ilmassa

 


Niin on vuosi taas siinä pisteessä, että joulu on jo ihan kulman takana. 

On siis adventin aika.

Ensilumi satoi aiemmin viikolla ja todeta täytyy, että joka vuosi se on yhtä kaunista.

Valkoiset hiutaleet, lumi kuusen oksilla, tähdet ja kuu pakkasyönä - talvi.

Niin kaunista mustan marraskuun päätteeksi.

No, sulihan se lumi viikon mittaan ja vettäkin saatiin, 

mutta nyt on taas pikkupakkanen ja selkeämpää, 

vaikka lunta ei vielä olekaan.




Kun kotona ei ole enää lapsia, ei ole myöskään perinteistä joulukalenteria

Kukaan ei ole myöskään täyttämässä minulle valmiiksi tyttären muutama vuosi sitten askarteleman joulupukkikalenterin laatikoita. 

Kerroin tästä kalenterista aikoinaan 'Upea joulukalenterini-postauksessa'.

Sen sijaan ajattelevainen tytär oli tilannut äidille joulukalenterin täynnä teetä, 
että ei tarvitse ilman joulukalenteria olla 😊

Siispä kalenterin teen maistelu aloittaa joulukuun.

Ja marraskuun aloitti konvehtien maistelu ja niitä on sitten siitä alkaen tuossa pöydällä houkutuksena ollutkin eri muodoissaan 😉




Myös ensimmäiset joulutortut ja piparkakut on paistettu ja syöty myös. 

Joulukuusi on koristeltu ja muutenkin joulua laitettu kotiin hyvissä ajoin marraskuun puolella. 

Tässä on tiivistahtisia työviikkoja vielä ennen jouluviikon lomapäiviä, 

joten kiireen tuntua välttääkseen sitä mieluummin tekee asioita etukäteen.

Ja onhan se kiva tunnelmoida koko ajan pimenevinä iltoina kynttilöiden ja valosarjojen loisteessa.

Mutta kokonaisuutena hyvin vähän meillä joulua valmistellaan;

toki jälkikasvulle jotain lahjoja, sitten joulun alla normaalit jouluruoat ja etukäteen muutama leipominen, 

niin siinä se. Sillä pärjää 😊




Käsitöitä on tullut tehtyä jonkun verran. Niistä sitten erikseen.

Monta juttua on kesken, mutta onneksi myös muutama tosi kauan kesken ollut on sisulla valmistunut.

Sitä kun ihminen tarvitsee onnistumisen kokemuksia, joten pari vuotta kesken olleen sukkaparinkin valmistuminen on saavutus!

Tässä useampi viikko sitten eräänä lauantaina kävin Espoossa Menitassa, joka on kuin käsityöharrastajan karkkikauppa. Kuten toki moni muukin vastaava.

Lankatarjontaakin oli niin paljon, että ns. sormi meni suuhun ja ex tempore -ostoksia tuli tehtyä väkisinkin, 

vaikka kuinka olin etukäteen miettinyt, mitä ostan.

No, etukäteismieitinnät eli muutama kerä puuvillalankaa vauvan lelujen virkkausta varten tuli hankittua, mutta sitten lähti useampi kerä "niitä muita".

 Niiden kohdalla nyt jälkikäteen mietin, että mitähän noista sitten joskus tekisi 😏

Pitää taas vähän miettiä, kunhan saa tuon töiden ja muuten yleisen blääh-mielentilan aiheuttaman 

pään jumituksen taas höllättyä ja vähän motivaatiota kerättyä.

Nyt oikeastaan on kiva, kun voi hyvillä mielin viettää hämärän hyssyä.




Kaunista joulun odotusta ja rauhallista ensimmäistä adventtia Sinulle!











maanantai 3. joulukuuta 2018

Upea joulukalenterini

Itse tekemisen ja antamisen ilo.
Siinäpä asiat, joista itse tykkään ja olen todella
iloinen, että myös taitava tyttäreni saa noista asioista tyydytystä.

Tytär sulkeutui huoneeseensa normaalia enemmän loppusyksystä, 
mutta en sitä isommin osannut ihmetellä, kun koulu vie aikaa ja nuorilla 
on muutenkin niitä omia juttujaan.

joulukalenteri

Paria päivää ennen joulukuun alkua tämä upea 
itse pahvista ja paperista tehty, liimattu, maalattu ja piirretty joulukalenteri saapui olohuoneeseemme.
Ja se on siis minulle - 
minun ikioma upea joulukalenterini 💗 


Idean tytär on kalenteriin löytänyt netin syövereistä, 
joka onkin ehtymätön ideoiden aarreaitta.
Välillä onkin kiva itse kunkin selailla, mitä kaikkea kivaa voisi tehdä. 
Itsellä ne jää usein ajatuksen tasolle, mutta hienoa, että löytyy
heitäkin, jotka viitsivät toteuttaa myös suuritöisiä askarteluprojekteja.



Kalenterin laatikoita on tehty askartelu- ja kopiopapereista
 ja jokainen laatikko onkin erilainen.


Ja, vaikka monessa asiassa malttamaton olenkin, 
joulukalenterin salaisuuksia en halua etukäteen kurkkia.
Lapsena tilanne oli toinen; kurkin aina kaikki kuvakalenterini kuvat 
etsien sitä hienointa joulupukki- ja enkelikuvaa. 
Nyt vanhempana sitä jo sen verran malttaa.


Ja mikä parasta, 
joulupukilla on lempeät silmät ja hymy huulilla, 
kuten jouluna kuuluukin,
vaikka hän amerikkalaisittain savupiipussa roikkuukin.


Mitähän näissä paketeissa on?
No, nämä laatikot ovat koristeita ja kalenterin salaisuudet
paljastuvat kuviollisista, numeroiduista vetolaatikoista.


Joulun odotus ja pimeisiin aamuihin herääminen
 on taas pykälän verran mukavampaa meille molemmille, 
kun saan kurkistaa, mitä salaisuuksia kalenterin päivän laatikko pitääkään sisällään.

Nyt varmaan mietit onko lapsella itsellään joulukalenteria.
Kyllä on 😊
Mutta ei tosin näin hienoa; 
Fazerin suklaakalenteri ja kakkos"kalenterina" äidin laittamat yllätykset
vanhaan joulusukkaamme.

Onko sinullakin joulukalenteri?