Näytetään tekstit, joissa on tunniste tunnelmointi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tunnelmointi. Näytä kaikki tekstit

lauantai 27. marraskuuta 2021

Joulunodotusta ilmassa

 


Niin on vuosi taas siinä pisteessä, että joulu on jo ihan kulman takana. 

On siis adventin aika.

Ensilumi satoi aiemmin viikolla ja todeta täytyy, että joka vuosi se on yhtä kaunista.

Valkoiset hiutaleet, lumi kuusen oksilla, tähdet ja kuu pakkasyönä - talvi.

Niin kaunista mustan marraskuun päätteeksi.

No, sulihan se lumi viikon mittaan ja vettäkin saatiin, 

mutta nyt on taas pikkupakkanen ja selkeämpää, 

vaikka lunta ei vielä olekaan.




Kun kotona ei ole enää lapsia, ei ole myöskään perinteistä joulukalenteria

Kukaan ei ole myöskään täyttämässä minulle valmiiksi tyttären muutama vuosi sitten askarteleman joulupukkikalenterin laatikoita. 

Kerroin tästä kalenterista aikoinaan 'Upea joulukalenterini-postauksessa'.

Sen sijaan ajattelevainen tytär oli tilannut äidille joulukalenterin täynnä teetä, 
että ei tarvitse ilman joulukalenteria olla 😊

Siispä kalenterin teen maistelu aloittaa joulukuun.

Ja marraskuun aloitti konvehtien maistelu ja niitä on sitten siitä alkaen tuossa pöydällä houkutuksena ollutkin eri muodoissaan 😉




Myös ensimmäiset joulutortut ja piparkakut on paistettu ja syöty myös. 

Joulukuusi on koristeltu ja muutenkin joulua laitettu kotiin hyvissä ajoin marraskuun puolella. 

Tässä on tiivistahtisia työviikkoja vielä ennen jouluviikon lomapäiviä, 

joten kiireen tuntua välttääkseen sitä mieluummin tekee asioita etukäteen.

Ja onhan se kiva tunnelmoida koko ajan pimenevinä iltoina kynttilöiden ja valosarjojen loisteessa.

Mutta kokonaisuutena hyvin vähän meillä joulua valmistellaan;

toki jälkikasvulle jotain lahjoja, sitten joulun alla normaalit jouluruoat ja etukäteen muutama leipominen, 

niin siinä se. Sillä pärjää 😊




Käsitöitä on tullut tehtyä jonkun verran. Niistä sitten erikseen.

Monta juttua on kesken, mutta onneksi myös muutama tosi kauan kesken ollut on sisulla valmistunut.

Sitä kun ihminen tarvitsee onnistumisen kokemuksia, joten pari vuotta kesken olleen sukkaparinkin valmistuminen on saavutus!

Tässä useampi viikko sitten eräänä lauantaina kävin Espoossa Menitassa, joka on kuin käsityöharrastajan karkkikauppa. Kuten toki moni muukin vastaava.

Lankatarjontaakin oli niin paljon, että ns. sormi meni suuhun ja ex tempore -ostoksia tuli tehtyä väkisinkin, 

vaikka kuinka olin etukäteen miettinyt, mitä ostan.

No, etukäteismieitinnät eli muutama kerä puuvillalankaa vauvan lelujen virkkausta varten tuli hankittua, mutta sitten lähti useampi kerä "niitä muita".

 Niiden kohdalla nyt jälkikäteen mietin, että mitähän noista sitten joskus tekisi 😏

Pitää taas vähän miettiä, kunhan saa tuon töiden ja muuten yleisen blääh-mielentilan aiheuttaman 

pään jumituksen taas höllättyä ja vähän motivaatiota kerättyä.

Nyt oikeastaan on kiva, kun voi hyvillä mielin viettää hämärän hyssyä.




Kaunista joulun odotusta ja rauhallista ensimmäistä adventtia Sinulle!











perjantai 8. marraskuuta 2019

Bebe-leivokset



Välillä on ihana vain olla ja herkutella 😊


Tytär innostuu välillä selailemaan leivontakirjoja ja -sivustoja 
ja leipoo niiden innoittamana omia versioitaan tutuista herkuista.
 Niistä olen ajan kuluessa täällä blogissakin kertonut.

Bebe-leivokset

Viime viikonloppuna hän toteutti nämä herkulliset vadelmaiset bebe-leivokset.


Leivoksissa on täytteenä vadelmahilloa ja pinnan 
sokerikuorrute on raidoitettu elintarvikevärillä cocktail-tikun avulla.


Lisäkoristeeksi ja makeaa tasapainottamaan löytyi kaupasta tuoreita vadelmia.
Laitoin niistä osaan kokeeksi ja koristeeksi tomusokeria,
 mutta tottakai vadelmat ovat herkullisia ja itse asiassa parempia lisukkeita ihan siltään.


Leivonksissa on murea murupohja ja ne olivat suhteellisen reilun kokoisia, 
joten herkullista lusikoitavaa oli riittävästi.
Käytännössä laitoimme näitä tyttären kanssa puoliksi.
Näin niitä riitti pitempään ja ei tullut liikaa makeaa kerralla. 



Pitkästä aikaa oli taas kiva kuvata herkkuja, 
kun aurinko sattui paistamaan ja valoa riitti ikkunan ääressä syksystä huolimatta!


Vadelmat ja vadelmaa sisältävät leivonnaiset ovat suurta herkkuani.
Edellisen kerran nautimme vadelmaisesta suklaakakusta
aiemmin syksyllä synttäreideni aikaan. 


Mieluiten käytän tuoreita vadelmia, 
mutta koska laadukkaiden marjojen saaminen ei talvella ole mitenkään itsestään selvää, 
hyvä vadelmahillokin kelpaa toki oikein hyvin 😊
Mansikka vai vadelma - mitä mieltä olet ?


Makeita hetkiä sinunkin päivääsi
ja
mukavaa viikonloppua 💗


torstai 20. kesäkuuta 2019

Sininen on taivas



Ihana kesä. 
Kukat kuuluvat minun elämääni hyvin vahvasti, sen verran estetiikkaa kaipaan elämääni.
Nimenomaan valkoiset kukat ovat suosikkejani,
vaikka toki kukka kuin kukka on kaunis ja minulle kelpaava.
Mutta, jos ja kun tulee valinnan vaikeus, päädyn usein juuri valkoiseen.


Kotipihalle olen tietoisesti pyrkinyt valitsemaan pääasiassa valkokukkaisia puita ja pensaita, kuten tämän valkoisen pihasyreenin.
Köynnöksissä sitten löytyy kärhöjä vaikka minkä värisiä.
Alla oleva alppikärhö on kevään ensimmäisiä kukkijoita ja jatkaa hiljakseltaan kukintaansa pitkin kesää.


Yksi pihamme vähän erikoisemmista puista on alla oleva saksanpihlaja.
Se on kasvaa kauniin muotoisena ja on mielestäni komea näky. 
Keväällä sen oksankärkiin muodostuvat kauniit lehtiruusukkeet, 
joiden päässä on kaunis ja tiivis pihlajankukkaterttu.


Tuossa alla on kuva pikkuisesta kirjovaahterasta, joka kasvaa hieman ahtaassa kohtaa, 
mutta eipä sitä muuallekaan siitä enää voi siirtää, joten kasvakoon. 
Valitsin aikoinaan nimenomaan tämän valkokirjavalehtisen version tummalehtisen ns. verivaahteran sijaan. 
Molemmat ovat kyllä kauniita, mutta jotenkin tämä oli "valoisampi". 
Vaaleanvihreät lehdet sinistä taivasta vasten ovat kyllä kauniita.



Sininen taivas ja sininen meri, taustalla valkoisen kaupungin rakennuksia.
Kuva on viime kesäiseltä Suomenlinnan reissulta. 


Kuten huomaat, rakastan sinistä taivasta ja kukkien kuvaamista sitä vasten. 
Tässä tällä kertaa sinulle näytille muutama otos.
Näin haluan maailmani nähdä.


Näistä väreistä tulee hyvin suomalainen olo 😊
On aika juhlistaa keskikesän juhlaa ja nauttia valoisista kesäöistä.
Nautitaan kesästä kukin tavallamme ja tahollamme!


Ihanaa ja kaunista Juhannusta 💙


tiistai 18. kesäkuuta 2019

Kesäkuu kukkii

Arovuokko
Keskikesän juhlan lähestyessä kukkia puhkeaa pihalla yksi toisensa jälkeen.
Tässä seuraa kesäkuun kukkakavalkadi, jossa kuitenkin on mukana vain osa.

Kevätkaihonkukka
Arovuokkojen ja kevätkaihonkukkien lopetettua

Kesäpikkusydän
Kesäpikkusydän 'Alba'


vauhtiin ovat pääseet pikkusydämet ja syreenit


Valkoinen pihasyreeni 'Alba' on ehdoton suosikkini. 
Se vihertyy aikaisin keväällä, kukkii kauniisti ja tuuheasti sekä pysyy vihreänä ja lehdessä pitkälle syksyyn kaikista pensaista pisimpään.


Metsämansikan kukka
Siellä täällä kukkapenkeissä aluskasvillisuutena levittäytyy metsämansikka, 
tai ahomansikka, miten kukin sen tuntee. Ensimmäisiä mansikoita on jo päästy maistelemaan.

Ruusuorapihlaja

Ruusuorapihlajan runsasta kukintaa odotan joka kevät. 
Puu lopettelee paraikaa kaksiviikoista kukintaansa, mutta jälleen sen punaisia kukkaterttuja on ikuistettu moneen ja taas moneen kuvaan.

Kruunuvuokko
Viime kesänä sain onnistumaan kruunuvuokkojen kasvatuksen. 
En viitsinyt nostaa juurakoita talveksi pois, koska minulla ei ole niille kunnollista talvisäilytyspaikkaa. 
Yllätys olikin melkoinen, kun muutama oli selvinnyt talvesta ja hämmästyksekseni löysin ne kukkivina viime kesäiseltä paikaltaan.

Lemmikki
Lemmikkejä olen tänäkin keväänä ihastellut. 
Nekin ovat nyt jo kukintansa kukkineet, mutta loistavat kuvissa edelleen.
Kotipihlaja
Pihlajankukkien makea tuoksu täytti monta lämmintä alkukesän iltaa ja nyt on tulossa runsaasti pihlajanmarjoja.

Japaninakileija
Akileijojen kauniit kukat keräävät aina katseita.
Ujo japaninakileija pitää kasvonsa tiukasta maata kohden, mutta kukkapenkin uusi tulokas katsoo suoraan kohti 💗


Loistotädyke
 Arovuokon ja lemmikin lisäksi kolmas vauhdikkaan omavaltaisesti uusia kasvupaikkoja etsivä on loistotädyke, 
jonka kukkien sinestä tykkään erityisen paljon. 

Loistokärhö 'Multi Blue'
Ison ympyrän muotoisen perennapenkin keskellä olevassa korkeassa mustassa obeliskissa
kiipeilee useampi erilainen loistokärhö. Nimet ovat minulta pääosin hukassa ja talvikin vei kärhöistä jonkun.
Sen sijaan tunnistan tämän tällä hetkellä aivan upeasti jätti-isoilla kukilla kukkivan 'Multi Blue'-lajikkeen, jonka kukat ovat täysin nimensä veroiset.


Kaunista ja aurinkoista juhannusviikon jatkoa Sinulle 💗

Verikurjenpolvi


tiistai 4. kesäkuuta 2019

Kesäillan hämyssä




Taas on aika leppeiden kesäiltojen.
Vaikka sää vaihtelee, on välillä kuitenkin lämpimiä päiviä,
jolloin on ihana istua pihakeinussa ja tuoksutella kesän tuoksuja.
Neuloa ja juoda iltatee.


Alkukesän syreenien huumaava tuoksu täyttää pihan.
Illan suussa se tuntuu kaikken voimakkaimmalta.


Tein vanhaan kirpputorilta ostettuun kermanekkaan pienen ja sievän kimpun 
lemmikeistä, kesäpikkusydämistä ja syreeninkukasta.


Nämä käytetyt, mutta hyväkuntoiset Arabian vanhat kukkakupit löysin pari vuotta sitten kirpputorilta.
Ne ovat pääasiassa koristeina, mutta pääsevät harvakseltaan myös käyttöön, 
sillä siihen tarkoitukseen ne on tehty. 
Koska ne kuitenkin vaativat hellää käsinpesua,
ei tämä laiska emäntä viitsi niitä kovin monta kertaa vuodessa ottaa käyttöön.


Ihanat lemmikit ovat näin alkukesästä vallanneet kukkapenkit ja pihan reuna-alueet.
Mutta se ei haittaa. 
Kevätkaihonkukkien  intensiivisen sinisen kukinnan laantuessa,
nämä taivaansiniset kaunottaret pitävät loistavasti yllä värinsä kunniaa.
Olen aina tykännyt sinisestä ja näin alkukesästä vielä entistä enemmän.


Hämärässä illassakin lemmikki seisoo terhakkaana,
kirkkaasta auringon paisteesta puhumattakaan.


Kaunista viikon jatkoa 💙