Näytetään tekstit, joissa on tunniste merinovilla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste merinovilla. Näytä kaikki tekstit

perjantai 8. elokuuta 2025

Lankojen perässä

 


Kun käsityöfriikki haluaa jotain, se pitää saada. Ei toki hinnalla millä hyvänsä, mutta kuitenkin. Yhtenä todisteena siitä on pitkän mummolamatkan reitin muuttaminen niin, että se kulki Jyväskylän ja lankakauppa Titityyn kautta. Olin nimittäin nettiä selailemalla huomannut, että siellä on myynnissä KnitPron neuleiden pingotusalustoja suurin piirtein kohtuullisella hinnalla ja niin, että ei tarvitse tehdä sokkona nettiostoksia, vaan pääsee itse paikan päälle. Ja samalla tietysti mukaan tarttui muutama lankavyyhti sekä yhdet pyöröpuikot.

Titityy sijaisee hurmaavassa puutalokorttelissa, mutta ulkopaikkakuntalaisen kannalta sen saavuttaminen oli hieman hankalaa. Pysäköintipaikkoja ei juuri ole (tai ei löydetty) kuin vähän kauempana tien varressa ja niukasti sielläkin ja suunnistamiseen tarvitsi puhelimen karttasovellusta, mikä tietysti nykyaikana on helppoa, joten eipä siinä mitään. Muun perheen odottaessa autossa koirien kanssa, tein "pikapyrähdyksen" kaupassa, mikä jonkunmoinen kävelymatka ja kaupassa hortoilu mukaan luettuna muodostui noin kolmen vartin mittaiseksi. Ei paha lankaostoksilla, mutta odottajille aika on toki pitkä, kun varsinainen matkakaan ei ollut vielä edes puolivälissä. 



Sisäovelle päästäkseen on kiivettävä muutama jyrkähkö rappunen, joten esteetön paikka ei ainakaan tällä käynnillä tehdyn havainnon mukaan ollut. Mutta hurmaava se oli. Paikalla oli lisäkseni pari myyjää ja aluksi muutama asiakas, jotka olivat jo lähdössä pois, joten uskalsin ottaa sisällä muutaman valokuvan. Ennen kuin tähän nyt noita kuvia laitoin, leikkasin kuvia niin, että ainakaan isompia hinta- tms. lappuja ei pitäisi olla näkyvissä. Toki onhan yrityksellä omat nettisivutkin ja siellä tarkat tiedot. Näiden kuvien tarkoitus oli vain näyttää, kuinka hurmaavassa paikassa tämä sijaitsi ja että valikoimaa on useamman huoneen verran.






Palvelu oli ystävällistä ja asiallista, mutta ei ehkä niin välittömän tuntuista, kuin parissa muussa verrokkikohteessa, joissa olen viime aikoina käynyt, mutta joista en ole kuvia ottanut. Ne ovat paikkoja, joissa käyn muutaman kerran vuodessa, sen lisäksi, että jonkun verran tilaan netin kautta tai ostan muuten kohdalle sattuvasta ns. paremman valikoiman tavaratalosta. Lisäksi  perussukkalankoja (=Novita) ostan ihan ruokakauppareissuilla, kun siltä tuntuu. Nykyään vähän vähemmän, kun olen ymmärtänyt tarjonnan laajuuden ja lankojen laatuvaihtelut puoleen jos toiseen.

Ihan ensiksi etsin varsinaisen asiani, eli pingotusalustan ja sen jälkeen oli ihan pakonomainen tarve kierrellä ympäri kauppaa katselemassa. Melkoinen neulojan karkkikauppahan se oli. Lankoja ja tarvikkeita joka lähtöön. Hinnat olivat ns. normaalit, eli joissain kalliimpia kuin kilpailijalla, joissain edullisempia. Vähän erilaista hakevalle löytyy myös hyviä vaihtoehtoja. Ja minulle - no, melkoinen valinnanvaikeushan siellä tietysti tuli ja takaraivossa poltteli tieto, että perhe odottaa autossa puolen kilometrin päässä. 

Lankoja lähti mukaan kolme vyyhtiä eli kaksi vyyhtiä harmaanruskeaa alpakkalankaa Isager Alpaca -lankaa, joista olen jo aloittanut huivin tekemisen ja yksi kerä ohutta merinosukkalankaa Kettu Yarns Everyday Sock Merino, joka vielä odottaa puikoille pääsyä. 







Mutta tämä pingotusalusta on erinomainen verrattuna siihen, että aiemmin olen pingotustarkoituksessa tehnyt mitä erilaisempia pyyhe- yms. viritelmiä sängylle päiväpeiton päälle. Tässä on yhdeksän palaa, joita voi yhdistellä tarpeen mukaan. Huono puoli on, että sopiakseen täydellisesti paikalleen, palojen tulisi olla täysin kohdikkain eikä osittain, jolloin kulmassa oleva hammastus ei sovi kohdalleen. Mutta kun ei väkisellä väännä, vaan jättää vähän koholle, onnistuu saada aikaan epämääräisemmän muotoinen pingotusalusta (kts. alla oleva kuva). Jos olisi ollut ymmärrystä ja olisi raaskinut ostaa, kätevintä olisi, jos olisi ostanut kaksi pakettia paloja eli yhteensä 18 palaa, jolloin niistä olisi saanut jo todella ison alustan. Yhden palan koko on 30 x 30 cm, joten ihan kivan kokoisen niistä saa näinkin.




Tällainen lankakauppakatsaus tällä kertaa 😊 Hyödyllisiä ostoksia, mutta ei pakollisia. Aikaa tuolla toki saisi menemään vaikka kuinka kauan, kuten muissakin lankakaupoissa. Välillä pitää vaan pitää järki kädessä ja yrittää kuluttaa enemmän (lankaa 😅😉 ), kuin sitä hankkii. Siispä neulontaurakka jatkuu nyt töiden taas alettua vähän hitaammin, mutta jatkuu kuitenkin. 

Mukavia kesäpäiviä!

🌞




















perjantai 1. elokuuta 2025

Lämpimät lapaset

 


Kesä alkaa olla jo pitkällä. Kun alkukesän viileistä säistä päästiin, onkin sitten ollut lämmintä yllin kyllin. Päivän lyhentymisen alkaa kuitenkin jo huomata, valitettavasti. Lomakin alkaa olla lopuillaan. Onkin pitkästä aikaa ollut mahdollisuus ihan vaan olla ja yrittää unohtaa työasiat. No, se unohtaminen on sitten ollut vähän niin ja näin, mutta pääasia kuitenkin, että "vain olemisesta" huolimatta on tunne, että jotain olen sentään saanut aikaiseksikin. Heinäkuun helteillä on tullut paitsi siivottua kotona vähän perusteellisemmin, kun talvella ei siihen oikein tuntunut olevan aikaa, myös neulottua hyvinkin lämpimiä talviasusteita. Ja tuo tuntitolkulla neulomimen äänikirjaa kuunnellen onkin ollut rentoutumiskeino numero yksi. Aiemminkin olen kirjoittanut tänne, että ihan urakkaneulominen ja tunne, että tulee valmista, saa hyvän mielen aikaiseksi. Puolisolla on omat harrastuksensa ja minulla omani. Sitten illan viiletessä on ollut mukava yhdessä grillata 😊


Perinteisesti minulla kesäkäsityönä on ollut joku virkkausprojekti, jonka kanssa olen tuskaillut sitten pitkin kesää. Ja  joskus, useammin kuin yhden kerran, niiden valmistuminen on kestänyt seuraavaan, tai sitä seuraavaan kesään. Toki tänäkin kesänä olen virkannut, mutta lähinnä järkevässä ajassa valmistuvia pehmoleluja, mutta tosiaan varsinaisesti tämän kesän "juttuna" on ollut neulominen.


Olen paljon neulonut lapasia merinovillasta ja tykkään merinovillaisista ylitse kaiken. Vähänkään kovemmilla pakkasilla ne kuitenkin tarvitsevat kaverikseen toisetkin, sillä sormet eivät yksinkertaisissa lapasissa tarkene. Kesäkuussa kävin paikallisessa lankakaupassa ja laajan valikoiman edessä meni jälleen kerran ns. sormi suuhun. Onneksi asiansa osaava kauppias neuvoi, millaisesta langasta saisin lämpimät, mahdollisimman vähän kutittavat villalapaset. Kuten tiedetään, alpakan villa lämmittää ihanasti. Olenkin tehnyt useita alpakkaisia kämmekkäitä. Nyt ohutta alpakkalankaa pääsi merinovillan kaveriksi puikoille, sillä saamani neuvon mukaan neuloin lapaset kaksikertaisesta langasta.

Lankoina ovat Sandnes Garnin Alpakka Fölgetåd (100 % alpakka) ja Sunday (100 % merinovilla). Molemmat ovat pehmeitä ja niinpä lopputulos onkin hieman pörröisen ja silkkimäisen oloinen, pehmeä neulepinta. Tykkään! 

Oikean puikkokoon ja silmukkamäärän löytämisessä oli hieman hakemista, mutta lopulta päädyin neulomaan 3,5 mm puikoilla. Silmukoita on 40, sillä lapaset tulivat tyttärelle, jolla on paljon pienempi käsi kuin minulla. Itselleni laitan perinteisesti 44-46 silmukkaa, kun neulon 3,5 mm puikoilla. Näihin lapasiin ei ole ohjetta, vaan ovat peruslapasten mallilla ja tein niihin ihan peruskierrepalmikot ja peukaloksi kiilapeukalon. Peukalosta tuli riittävän istuva ja lapasista oikean pituiset useamman sovituksen jälkeen. Hänelle on tärkeää, että lapaset istuvat hyvin käsiin 💗








Muita valmistuneita neuleita ovat kolme huivia, muutamat kämmekkäät sekä muutamat villasukat. Niistä sitten seuraavissa postauksissa. Ja, kyllä neulontatahti tästä arjen alkaessa hidastuu vain murto-osaan nykyisestä, mutta ehkä ihan hyvä niin - nimittäin rajansa kaikella 😊


Mukavaa alkanutta elokuuta ja kauniita kesäpäiviä! 

🌼🌞🌼










sunnuntai 29. kesäkuuta 2025

Lankarakkautta

 


Kun lankahullu astuu sisälle käsitöiden ystävän karkkikauppaan, se on menoa. Katse ei irtoa toinen toistaan värikkäimmistä ja kauniimmista lankahyllyistä. Vaikka kauppaan astuessaan ajattelee tietävänsä, mitä on menossa ostamaan tai edes katselemaan, saa olla aika tarkkana, että lähtee "vain" etukäteen miettimiensä tuotteiden kanssa. 

Mutta jo pelkästään sen löytäminen, mitä meni hankkimaan, voi olla vaikeaa, kun tarjontaa on paljon ja ajatus lähtee harhailemaan sillä siunaaman sekunnilla, kun on kaupan kynnyksen yli sisään astunut. Ammattitaitoinen ja palvelualtis myyjä on silloin korvaamaton apu. 

Kävin tässä jokunen päivä sitten paikallisessa lankakaupassa ajatuksella, että "ihan vaan katselen" ja ehkä, siis ehkä voisin ostaa pari kerää lapasiin sopivaa lankaa. Kun noita aiempia keriä ei olekaan kuin loppuiän tarpeisiin... 

No, asiantuntevan myyjän avustuksella päädyin ostamaan ihanan hempeän värisiä Sandnes Garnin alpakka- ja merinovillalankoja muutaman kerän (kuvissa yllä ja alla). Laitoin puikoille lapaset, jotka teen kaksinkertaisesta langasta. Toinen lanka on merinovillaa ja toinen alpakkaa. Jo nyt huomaan, kuinka lämpimät ja pehmeät niistä tuleekaan. Neule jäi kesken odottamaan, että tytär tulee käymään, niin voin sovittaa lapasten istuvuuden, sillä hänen lapasensa eivät saa olla liian isot, vaan niiden pitää istua hyvin joka puolelta. 





Ja, vaikka lapaslankoja menin hakemaan ja ne myös sain, tarttui mukaani myös merinovillainen sukkalanka Järbo Merino Raggi. Tuon ainoa huono puoli on, että se on vyyhtinä ja  pitää siis keriä. Ja minun vyyhdinpuistani puuttuu stopparina toimiva puutappi, joten ne eivät oikein toimi tällä hetkellä. Olen unohtanut pyytää miestäni tekemään siihen jonkun "patentin", jotta se olisi taas käyttökelpoinen. 





Myös Dropsin Sky -alpakkasekoitelanka on suosikkini ja olen siitä tehnyt lukuisia kämmekkäitä. Samoin Dropsin ilmavan kevyt Air-lanka on taipunut sekä pannaksi että kämmekkäiksi. Minulla on hempeän vihertävää Air:a vielä yksi kerä odottamassa (yllä oleva kuva) ja ajattelin siitä tehdä paksut kämmekkäät, jotka lämmittävät kivasti loppusyksystä esimerkiksi sormikkaiden päällä.

Lankahuuman aivan uudelle tasolle saavat myös pehmeät mikropolyesterilangat, joista ainakin osaa kutsutaan myös chenillelangoiksi tai samettilangoiksi. Näissä on laatu- ja koostumuseroja varmasti, mutta yritän itse luottaa siihen, että jos hankin tunnetun merkin ns. sertifioituja lankoja, niiden luulisi olevan kunnollisia ja sopivan esim. lasten leluihin. Olen käyttänyt paljon Katia Bambi ja Katia Velvet Mini -lankoja, joissa on aivan ihania värejä. Tilasin netin kautta taas täydennystä näihin chenillelankoihin, joiksi niitä olen tottunut kutsumaan. Olenkin nyt viikonlopun aikana paitsi hypistellyt ja silitellyt niitä, myös virkannut pari pientä pehmolelua. Niistä kuvia sitten taas myöhemmin :)



Kesäloman alkuun on vielä muutama päivä. Paljon on vielä agendalla työjuttujen suhteen ennen kuin voi heittäytyä lomailemaan, mutta todellakin toivon tämän ihan mahdottoman kuluneen vuoden jälkeen, että loma tekee tehtävänsä ja nyt välillä ihan oikeasti välillä sakkaavat aivot ovat taas iskussa syksyn tullen. 

Viileä ja sateinen alkukesä ei ole oikein saanut kesätunnelmaa aikaiseksi. Mutta jos säästä jotain hyviä puolia etsii, niin eipä ole kotipihan nurmikko palanut korpuksi tänä kesänä eikä ole tarvinnut istutuksiakaan kastella kuin pari kertaa keväällä. Sen sijaan perennapenkit ovat ns. räjähtäneet kasvuun ja juuri eilen mietin, että pitäisi varmaan harventaa niitäkin. Ovat kuin pienoisviidakkoa. Pionit aloittavat juuri kukintaansa ja toivon todella, että ei tulisi nyt kaatosateita, jotta saisivat rauhassa kukkia kukintansa. 

Tällaista siis tällä kertaa. Ehkäpä nyt alkavalla viikolla olisi kuiviakin päiviä, jotta saisin otettua aurinkoisia kukkakuvia talvi-iltojen iloksi. 




Kauniita kesäpäiviä Sinulle!

t. Satu






lauantai 3. toukokuuta 2025

Menneen talven lapasia

 

Vaikka on kevät, laitan tähän kuvia lapasista, joita menneen talven aikana on tullut neulottua. Ennen joulua sain tyttäreltä pyynnön tehdä heijastavat lapaset. Aiemmin myynnissä ollutta, esim. Novitan heijastavalla säikeellä varustettua lankaa ei enää ollutkaan myynnissä sen enempää kuin muitakaan vastaavia. Hienoisen etsiskelyn jälkeen löysin Viking Reflex -langan  Menitasta ja kävin ostamassa sitä vaaleansinisenä, harmaana ja viininpunaisena. Lisäksi ostin pelkkää ohutta, noin millin vahvuista heijastavaa lankaa pari rullaa, sillä myös  tuo Vikingin lanka oli aika löyhäkierteistä ja jotenkin tuntui, että heijastava osuus jäi aina työn nurjalle puolelle tai muuten piiloon sitä neulottaessa. 

Alla olevat vaaleansini-valkoiset lapaset on neulottu vaaleansinisestä Viking Reflex - ja valkoisesta Novitan seitsemän veljsestä -langasta. "Kirjoin" valkoisten tähtien keskelle vielä erikseen ohuella heijastinlangalla jonkinmoiset tähdet, vaikka niistä ei tasalaatuiset tullutkaan. Sakaroiden eriparisuus näkyy varsinkin tuossa salamavalolla otetussa alemmassa kuvassa, jossa näkyy, minkä verran heijastinlanka reagoi valoon. 



Viininpunaisiin lapasiin neuloin Viking Reflex -heijastavan langan sekaan muutaman kierroksen välein nauhamaista heijastinlankaa. Ajattelin, että se voisi lisätä lapasten heijastavuutta, mutta loppujen lopuksi en ole ihan varma, oliko siitä vastaavaa hyötyä vai ei. Sen sijaan liukkaan nauhamaisen langan neulominen peruslangan ohessa oli yllättävän työlästä ja en ehkä ihan heti käytä sitä toisen langan ohella.





Alla olevat roosa-ruskeat lapaset tein muuten ns. omasta päästä, mutta idean kuvioon ja lyhyeen resoriin otin Rakkaudella Henna Neulekirjasta, jonka ostin jossain vaiheessa alennusmyynnistä. Lankana näissä on kaapin kätköistä löytynyt Drops merino extra fine -merinovillalanka. Meinasin ensin tehdä täysin ohjeen mukaan, mutta ohjeessa oli niin reilusti silmukoita, että olisin saanut aikaiseksi "lapiot", jos ohjetta olisin noudattanut. Nämäkin ovat reilun kokoiset ja tulivat omaan käyttööni. Paukkupakkasille niihin mahtuu alle ohuemmat lapaset tai neulehansikkaat. Muuten pidän enemmän paremmin istuvista lapasista, mutta tällaiset kyllä menevät päällimmäisinä.





Alla olevat siniharmaat lapaset tein alun perin myös itselleni, mutta niistä tuli kuitenkin vähän liian kapeat ja koska tytär kelpuutti ne itselleen, hän sai ne. Lankana näissä on myös Drops merino extra fine 100 % merinovillalanka. Lapasissa on 44 silmukkaa ja olen neulonut muistaakseni 3,5 mm puikoilla. Vähän pidin työläänä neljän silmukan ruutukuviokerran tekemistä peukalokiilan ja lopulta peukalon kohdalla, mutta menihän tuo pienen hapuilun jälkeen. 
Olisivat nuo lapaset loppujen lopuksi minullekin sopineet, sillä neulospinta tasaantui ja tavallaan löystyi kostean harson läpi höyryttämisen jälkeen. 




Ja, ihan koska on kevät ja toukokuu, oli pakko laittaa pari kukkakuvaakin tämän hetken kukkijoista!



Kauniita toukokuun päiviä

💚

Satu




lauantai 5. lokakuuta 2024

Roosaa


Kesä on kääntynyt syksyksi ja kävelyretkeltä mukaan lähti muutama kukkiva kanervan varpu. On meillä muuten kaunis kieli - sekä Kanerva että Varpu ovat myös alkuperäisen luonnonnimensä lisäksi myös kauniita naisten nimiä. Ruusua, Roosaa, Orvokkia, Kukkaa ja Suvituulia sekä lukuisia muita unohtamatta 🌷💗 

Vaikka äidinkieli oli kouluaineena aikoinaan itselleni helppoa taivutus- ja yhdyssanasääntöineen ja sanaluokkineen ja muine sääntöineen, ajan kuluminen tekee tehtävänsä. Monta kertaa huomaan, miten jään miettimään esim. nimien taivutuksia. Kuten esimerkiksi sitä, miten taipuu varpu yleissanana tai nimenä - varpu - varvun - Varpun. Ainakin puhekielessä puhutaan työkaverista vaikkapa näin "Varpulla on kaunis pusero" sen sijaan, että sanottaisiin "Varvulla on kaunis pusero". Jälkimmäinen ei sovi kielikorvaan. No, nyt moni teistä asioista paremmin perillä olevista miettii, että mitä minä tässä oikein selitän, kaivaisi vaan kieliopin esille. Mutta enpä viitsi 😊 Kertokaa te. 

Jossain vaiheessa sain tänne blogiinikin kommentin, että blogin nimen tulisi olla Sadun Tuulia, ei SatunTuulia. No, tuohon totesin, että blogini nimellä on ihan muut taustat kuin kielioppisäännöt - ja se osuus pätee edelleen.

Mutta pääasia siis oli jälleen kerran mieleen pulpahtanut ajatus siitä, kuinka monipuolinen ja -vivahteinen ja välillä monitulkintainenkin suomi on. Kuten myös Suomi.

Päivän varsinaiseen aiheeseen vihdoin päästäkseni. Kanervan varvun kaveriksi postauksen ensimmäiseen kuvaan pääsivät ohuesta vauvamerinosta neulotut pikkulapaset.




Olen näitä vastaavia pikkulapasia tehnyt tässä viime vuosina muutamia sekä roosan että sinisen eri sävyisillä varsimakkaroilla. Lankana on Drops Baby Merino ja puikot vähän käsialan ja mielentilan mukaan vaihdellen 2,5, 2,75 ja 3,00 mm. välillä. Varren aloituksessa on 44 silmukkaa ja viimeisen makkaran jälkeen on neulottu yksi kierros valkoisella oikein ja sen aikana vähennetty tasavälein yhteensä 4 silmukkaa eli jokaisen puikon lopussa on neulottu 2 s oikein yhteen. Ranneresorissa on siis 40 silmukkaa samoin kuin kämmenosassa. 


Vauvan lapaset

Samasta langasta valmistuivat myös alla olevassa kuvassa näkyvät sukat ja lapaset, joiden ohjeen löysin Kardemumman talo -blogista

Vastaava löytyy myös myös muista blogeista joko samalla tekstillä tai muuten linkitettynä. Näiden sukkien nimi on Lise Loten pikkuiset sukat. Tein sekä sukista että lapasista vähän isommat ja vähän pienemmät versiot. Pienemmät ovat arviolta noin vastasyntyneen kokoa.



WILLASTA siksak-myssy

Vähän kylmempää roosan sävyä, vai onko tämä nyt sitten enemmän jo liilaan vivahvaa, löytyy puolestaan tästä vauvan siksak-myssystä ja sen pariksi neulotuista pikkulapasista. Lankana hieman paksumpi merinovilla Drops Merino Extra Fine. Lapasissa on 1 oikein 1 nurin -joustinvarsi ja lapasten kuvion muodostamat pilkut syntyvät tasavälein luonnonvalkoisen lomaan neulotuista värillisistä silmukoista. 


Pipon tupsun olen tehnyt itse tekoturkiksesta, jota löysin viime syksynä Eurokankaasta. Oma ohjeeni tekoturkistupsun tekemiseen löytyy aiemmasta postauksesta, kun klikkaat  "tästä" tai "tästä".



Kanervien lisäksi kuvaan on päässyt ihana orkidea. Ne ovat lempihuonekasvejani, vaikka hyvin harvoin saan ne uudestaan kukkimaan. Joskus se sentään onnistuu minultakin. Mutta onneksi niiden kukat kestävät pitkään. 

Ennätys on kuvassa näkyvä pikkukukkainen orkidea, joka kukki siis meillä peräti kolmatta kertaa ja viimeksi kasvatti yhden kukkavarren alkukesällä 2023. Ensimmäiset kukat siihen puhkesivat heinäkuussa -23 ja näissä kuvissa kukinta on meneillään tammikuussa 2024. Saman kukkavarren viimeiset kaksi kukkaa kukkivat vielä syyskuussa 2024 eli hyvinkin reilu vuosi ensimmäisen kukan puhkeamisen jälkeen. Upea ja sitkeä kasvi siis, kun näin vaatimattomalla hoidolla jaksaa kukoistaa.



Aurinkoisia syyspäiviä!

t. Satu

lauantai 8. kesäkuuta 2024

Parit sukat



Kesäkuinen lauantai on kallistumassa iltaan. Talvaalla vyöryvät tummanharmaat pilvet auringon eteen ja pois sen edestä vaihtelevalla vauhdilla. Välillä tuulenpuuskat puistelevat puita niin kotipihalla kuin lähimetsikössäkin. Tänään ei kuitenkaan ole satanut, mutta kyllä on koleaa helteisen ja kuivan loppukevään jälkeen. Pihakeikussa istuskelun sijasta, istun nyt olohuoneen nurkassa käsityökorini vieressä olevassa nojatuolissa. Katse hakeutuu tämän tästä ulos viereisestä ikkunasta terassilla ruukuissa kasvaviin kukkiin ja vähän matkan päässä kasvavaan rungolliseen pikkusyreeni 'Palibiniin'. Sen sijaan muiden syreenien, tai savolaisittain sireenien, kukinta on jo ohi. Se oli ihan turhan nopea tänä kesänä kuivuudesta ja kuumuudesta johtuen. 



pikkusyreeni 'Palibin'


Sama juttu oli myös ruusuorapihlajan kohdalla. Ikuistin molempien kukat myös kuviin. Ruusuorapihlaja houkuttelee kirvoja ja ehkä sen takia myös muurahaisia ja ampiaisia. Olen miettinyt, mikähän siinä on vikana, sillä tämä ilmiö on tullut tässä muutamana viime vuotena. Voisiko syynä olla jotenkin kasvupaikka; mietin valo- ja vesiolosuhteita yms. Vaikka kohta on puolivarjoinen, on varmasti ainakin kuivemmilla keleillä aika kuiva paikka. 


Ruusuorapihlaja

Tosiaan edellisessä postauksessani mainitsin, että parit muutkin lyhytvartiset sukat kuin sillä kertaa näytetyt ovat kevään aikana valmistuneet. Laitan niistä nyt tähän kuvia. 

Alla olevat kuvat on otettu äitienpäivän aikoihin, kun naapurin puolelta meille tervetulleina vieraina levinneet suloiset pikkutalviot kukkivat ja äitienpäiväruusussakin oli vielä vaaleanpunaiset kukat. Jännä sinällään, että kukat ovat edelleen jäljellä, mutta vanhentuessan muuttuneet vaalean vihertäviksi. Erikoista. 



Näiden sukkien lankana on vanha tuttu Novitan Nalle tummanharmaana ja vaaleana tweed-tyylisesti viininpunaisella ja harmaalla täplävärjättynä. Ja perusukkien ohjeella, vahvistettu kantapää mukaan lukien, tehty nämäkin. Sukkien koko on muistaakseni noin 39-40. Tämän vaalean täplävärjätyn langan kohdalla on vähän sama juttu kuin edellisen postauksen keltasävyisen langan - yritän saada loput kerien loput käytettyä raitalankoina. Tätä lankaa tosin on vielä ainakin yksiin aikuisten sukkiin. 





Näiden toisten sukkien eteen on sitten taas nähty vähän enemmän vaivaa. Langan ostin viime kesänä ja se on värjäämätöntä luonnonvalkoista Lankavan Sulava -lankaa (85 % merinovilla, 15 % polyamidi). Värjäsin sen ja muutaman muun langan viime kesänä pihakäenkaalista saadulla "mehulla". Hain vaaleansinistä, mitä tuosta kasvista yleensä tulee valkoisen alunapureutetun langan kanssa. Tämä lanka kuitenkin värjääntyi  vaalean turkoosin sinivihreäksi ja näin jälkikäteen ajatellen, minun olisi pitänyt sellaista ymmärtää odottaakin, koska pohjalanka oli hyvin luonnonvalkoinen. Langan pureutusaineena käytin alunaa. Mutta ihan kivan näköinen tuokin väri lopulta on. 




Nämä ohuet ja lyhytvartiset villasukat ovat kokoa 40 ja tulevat omiin jalkoihini. Vaikuttavat oikein sopivilta kesäisiin hetkiin. Käytin näissä jotain pitsineuleohjetta, jonka kaavion olin joskus jostain netin syövereistä ottanut kuvakaappauksella puhelimeni muistiin. En ihan hahmottanut kaavion perusteella, millainen kuviosta syntyisi, mutta ei tuo hassumpi lopulta ole. Näissä sukissa kuvio on neulottu kaavion mukaan muuten, mutta ylhäältä alaspäin. Ei siis kaavion mukaisessa, alhaalta ylös - järjestyksessä.

Laitan kaavion tähän alle, vaikka en muista, mistä lähteestä sen olen poiminut. Ehkä joku kuitenkin haluaa kokeilla.  


Netistä poimittu mallikaavio,
Edit: Ohje Novita, vauvan Ruu-sukkien pitsikaavioOhje Novita, vauvan Ruu-sukkien pitsikaavio

Tällaista tällä kertaa. Kohta on aika lähteä käyttämään koiria iltalenkillä ja sen jälkeen ottaa hieman iltapalaa. Huomenna grillataan possu-pekonivartaita ja uusia perunoita vartaissa. Lisäksi sipulia ja maissia sekä salaattia. Sitten taas jaksaa aloittaa maanantaina arjen ennen kukonlaulua😊


Mitäs sinun kesääsi kuuluu?


 

Kauniita kesäkuun päiviä!


T. Satu