Näytetään tekstit, joissa on tunniste sukkaplokki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sukkaplokki. Näytä kaikki tekstit

lauantai 31. tammikuuta 2026

Sukkia, sukkia ja sukkia II

  


Ja taas olisi sukka-aika 😊Kuten edellisessä sukkapostauksessa lupailin, laitan tähän toisen kattauksen kuvia viime vuonna valmistuneista sukista. Kuvat eivät ole aikajärjestyksessä, mutta ehkäpä tuosta kuvausrekvisiitasta pystyt arvioimaan, mihin vuodenaikaan sukat ovat joko olleet tekeillä tai valmistuneet.

 

 

Postauksen ylimmässä kuvassa sekä tässä yllä ja alla näkyvissä kuvissa ovat alkukesästä valmistuneet raitasukat noin kokoa 38. Lankana näissä on perinteinen Novitan 7 Veljestä. 

 
 
 
 

  Kevätauringon lämmittäessä sekä ihmisiä että luontoa, puikoille pääsi hempeämpiä sävyjä. Minulla se tarkoittaa usein hempeän vaaleanpunaista puikoilla. Niin nytkin. Puikoille pääsi lankalaatikon kätköistä löytynyt vaaleanpunainen Novitan Nalle-lanka ja siitä syntyivät pitsikuviosukat "omasta päästä" -mallilla. Lisäksi minulla oli jostain aiemmasta sukkaprojektista jäänyt pätkävärjättyä Novitan Nalle-lankaa, joka nyt pääsi harmaan ja  edellisestä sukkaparista säästyneen vaaleanpunaisen kaveriksi tähän toiseen varrettomaan sukkapariin.

 
 


 
 Loppukesästä tytär pyysi tekemään lämpimät olosukat kutittamattomasta langasta. Päätin hyödyntää pitkään sopivaa kohdetta odottaneen ohuen liukuvärjätyn Scheepjes:n merinovillasukkalangan ja laittaa oheen lämmikkeeksi tosi ohutta Sandnes Garnin Alpakka Fölgetråd -alpakkalankaa, joka ei kyllä kulutusta juuri kestä, mutta ehkä olosukissa toimii lämmikkeenä. Sukat ovat noin kokoa 38-39.
 

Kesäloman aikaan innostuin sitten neulomaan pois paksuja sukkalankoja, joita minulle on kertynyt pääosin heräteostoksina ruokakauppareissuilla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun uusia lankoja tulee myyntiin, askel suuntautuu lankahyllylle ihan vääjäämättä ja käteen tarttuu ja ostoskoriin päätyy kerä jos toinenkin kerällä houkuttelevan näköistä lankaa. Siinä sitten kotona ihmettelen, että "jopas, mitähän näistä tekisi". Ja sukkiahan niistä sitten tulee tehtyä, kun aika tuntuu kypsältä. 

Tällä kertaa puikoille pääsi vanha roosa tms. sävy mataliin noin kokoa 38 oleviin pitsisukkiin. Ja koska kyseessä oli iso 150 g kerä, siitä riitti myös kahteen muuhun sukkapariin, joissa kaveriksi pääsi violetti - turkoosi - jne. värinen raitalanka. Erikorkuisilla väriraidoilla langoista syntyi erinäköinen raidoitus. Ylemmät raitasukat ovat noin kokoa 40 ja alemmat muistaakseni noin 36.

 

 

 
 

Löysin kuvat myös näistä sinisistä sekä harmaasta ja violettiradallisesta Novitan 7 Veljestä -langasta tehtyistä noin 41-koon sukista, jotka valmistuivat samaisen "jämälankojen tuhoamisprojektin" tuloksena. 

 


Olin myös joskus ehkä parisen vuotta sitten ostanut vaaleanvihreää 7 veljestä -lankaa ja pätkävärjättyä 7 veljestä-lankaa, jossa oli vihreää, kellertävää ja jotain viininpunaiseen vivahtavaa sävyä. En ole juuri kirkkaanvihreiden asusteiden ystävä, joten langat olivat jääneet käyttämättä. Nyt niistä syntyi noin kokoa 37 olevat sukat ja loput odottavat tuolla lankalaatikossa inspiraatiota. 

 

 

Yllä oleviin sukkiin sain käytettyä 7 veljestä -langan lisäksi myös joskus aikoinaan muistaakseni Adlibrikseltä tilaamaani pätkävärjättyä Socki-sukkalankaan, jolle en ollut keksinyt käyttöä. Kokeilin näissä pitkästä aikaa resoriksi valepalmikkoa ja ihan kivasti se vaikuttaisi toimivan. Olinkin melkein unohtanut, että resorin voi tehdä monin eri tavoin.

Ja alla sitten vielä kuva sukista, jotka tein ihan vaan itselleni siinä vaiheessa, kun en keksinyt, mitä tekisin ylimääräisestä vaaleansinisestä seiskaveikasta. 

 

 

Loppukesästä valmistui Sandnes Garnin harmaanvihreästä merinovillasukkalangasta (alla) toinen sukkapari tyttärelle. Olosukiksi ajateltu pääasiassa nämäkin. Tämä merinosukkalanka on muuten aivan ihanan pehmeää ja hyväntuntuista neuloa. Tykästyin siihen kovasti ja vaikka se onkin ns. perussukkalankaa kalliimpaa, niin joihinkin sukkiin ja tilanteisiin se sopii oikein hyvin. Tämä oli yksi sellainen tilanne 🤍



 
 
Tällä perussukkamallilla olen neulonut viime vuonna kahdet ohuet harmaat sukat. Molemmissa on vähän pitsiä varren suissa ja lankana Drops Nord, jossa on myös alpakanvillaa tuomassa lämpöä ja pehmeyttä. 
 
 

 

Ja sitten vielä nämä yllä olevat ihanaakin ihanammat alpakkasukat, joista loppuvuodesta tein oman postauksen. Löydät sen "täältä". Lankana näissä pehmoinen, ohut Katia Alpaquina.

No niin, eiköhän tämä riitä tällä kertaa 😊Kiitos, jos jaksoit kahlata tänne asti. Toivottavasti osa kuvista toimii sinulle inspiraationa omiin perussukkaprojekteihisi. 

Tämän alkuvuoden tavoitteena on (edelleen) lankalaatikoiden ja -korien sisällön vähentäminen neulomalla tai virkkaamalla ja samalla jos saisin tehtyä viime kesänä aloittamani ohuen alpakanvillaisen huivin tehtyä loppuun vaikka lopputalveksi. Vähän tuntuu, että siitä saattaa kuitenkin tulla ensi kesän kesäkäsityö. Mutta sitten niin.  

Päivät ovat jo vähitellen alkaneet pidentyä ja vaikka talvi pitää vielä pitkään otettaan, alkaa katse pikkuhiljaa kääntyä myös kevättä kohti. Yhtenä päivänä jo mietin, josko leikkelisin nyt jo joitain pensaita, että ei olisi niin paljon sitten keväällä. Silloin kun tuntuu, että kevättöitä ei koskaan ehdi tehdä ajoissa ennen kuin luonto herää kunnolla. Voi olla että tässä joku päivä kahlaan lumessa tuolla pihan reunamilla oksasakset kädessä :) 

Entä sinä, onko sinulla puikoilla tai koukulla joku käsityö, joka odottaisi valmistumistaan?  

Aurinkoista alkavaa helmikuuta!

 


 







 



 


 





 




perjantai 13. tammikuuta 2023

Hyvää alkanutta vuotta ja pukin paketeista löytynyttä

 
Hei taas ja onnellista alkanutta vuotta!
 Nopeasti kului joulun ja uuden vuoden aika pyhineen ja viikon loma siinä sivussa.
Ja niin on taas tammikuukin jo erinomaisesti vahdissa. 
Joulun ja uuden vuoden välipäivät olivat vapaata ja pari viikkoa on jo ollut töitä. 
Arjen rutiinit palautuivat saman tien. 
Mitenkäs ruudun sillä puolella - miten on vuosi lähtenyt käyntiin?




Onneksi oli sentään välissä loppiaisen pitkä viikonloppu ja pitkästä aikaa myös aikaa kaivaa oma tietokone sekä valokuvatiedostot esiin 
ja kuvitella, että saisi bloginsa päivitetyksi ja toisten blogeja luetuksi.

Mutta homma jäi ns. vaiheeseen ja jatkoin nyt perjantai-illan ratoksi viikko sitten kesken jäänyttä hommaa. 

Vaikka joulu on jo reilusti takana päin ja kuusi sekä koristeet tänään vihdoin korjattu pois odottamaan ensi joulua, ajattelin, 

että laitan tänne kuvan muutamien joulupakettien sisällöistä.




Yllä olevassa kuvassa olevat joulusukat sain äidiltäni ennen jo ennen joulua.

Ne jalassa vietinkin sitten joulun pyhät 💗

Alla olevassa kuvassa näkyvät sukkaplokit ja käsityökansion sain tyttäreltä joululahjaksi.

Hän oli tilannut ne samasta paikasta, mistä toissajouluna saamani sukkaplokitkin, joita pääset katsomaan 'tästä'. Ne on tehty vanerista ja koristeltu laserkaiverruksilla. Ovat aivan ihania!

Kansiossa on sisällä pieniruutuista paperia välilehtineen ja olenkin jo useamman arkin täyttänyt kuviosuunnitelmilla. 

Vaikka tietokoneella on ns. helppo tehdä esim. kirjoneulesuunnitelmia, olen sitä mieltä, että värikyniä ja ruutupaperia ei mikään voita 😊





Syksyllä hankin kymmenkunta kerää hempeän vaaleansinistä Alize Velluto - chenillelankaa ajatuksenani neuloa niistä torkkupeitto tyttärelle.

Ja kuinka ollakaan, sain toteutettua suunnitemani ja peitto valmistuikin hyvissä ajoin ennen joulua. 

Virkkasin vielä peiton ympäri toistaen *1 kiinteä silmukka + 1 ketjusilmukka" saman langan valkoisella värillä. 

Näin reunat tuli huoliteltua ja peitolle ehkä pari senttiä lisäpituutta/-leveyttä.

No, selityksenä  nopeahkolle valmistumiselle oli, että lanka on neulottu 8 mm paksuilla puikoilla aina oikeaa.

 Lisäksi se ei ole ihan ns. täysikokoinen, vaan koko on noin 140 x 150 cm. 

Mutta ihan passelin kokoinen siitä tuli noinkin. Ja on ollut kiva huomata, että se on päässyt heti aktiiviseen käyttöön.




Vaikka olin ajatellut, että tekisin villasukkia karsastavalle miehelleni mahdollisimman pehmeästä ja 

ohuesta merinosukkalangasta sukat joululahjaksi, se jäi, kun ajattelin, että ei niitä kuitenkaan pitäisi. Mutta, enkä ensi jouluksi sitten.

Sen sijaan neuloin vanhalle työkaverilleni uudet violetit sukat aiemmin neulomieni, jos rikki menneiden tilalle. 

Ne päätyivät parissa päivässä perille kirjekuoressa ja yllättivät saajansa 💜



Lisäksi samalla mallilla neulomiani villasukkia valkoisina päätyi kolmeen muuhun pakettiin perhepiirin ulkopuolelle.

Siinä vaiheessa "urakkaneulominen" olikin saanut minut jo kyllästymään tämän mallin neulomiseen. 

Niinpä myöhemmin on ollut puikoilla kirjoneulesukkia ja kohoneulelapaset sekä koukulla kirjanmerkkejä, kukkia, Unille-pupu ym. 

Niistä sitten juttua myöhemmin.





Vaikka nyt vettä sataa lotistaakin kuin syksyllä konsanaan, oli tuossa joku päivä sitten ihanan aurikoista.

Oli pakko ottaa työpöydän kulmalla nököttävästä kukkaruukusta kuva tammikuun auringon säteiden osuttua siihen. 



Tämän jonain pakkaspäivänä otetun kuvan myötä toivotan sinulle oikein 

onnellista, valoisaa ja ihanaa alkanutta vuotta!

T. Satu