torstai 30. kesäkuuta 2022

Kesäkuun kuulumisia - ihan pihalla ja keskeneräistä

 


Kesäkuun viimeinen päivä. 

Uskomatonta, että aika menee taas nopeasti.

Kesälomastakin on kohta puolet mennyt, mutta sentään puolet jäljellä. 

Ja alkaa olla se vaihe lomasta, että nyt pikkuhiljaa alkaa saada jotain aikaiseksikin.

On taas vähän energisempi olo ja ajatus alkaa kulkea ja ideoita syntyä, tosin rajoittuen käsityörintamalle ;)

Lähes pari viikkoa meni työstä toipumiseen ja kovin kummaista ei ole tullut tehtyä. 

Otsikon mukaisesti on tullut oltua ihan pihalla. Ihan kirjaimellisesti sekä kuvaannollisesti. 

Nimittäin päässä on jo pitemmän aikaa ollut epätodellinen olo ja olen käynyt fysioterapeutilla niska-hartiajumin takia. 

Koska mukaan on tullut asentohuimaus ja huono olo, sain uusia jumppaohjeita sitä varten ja niitä tehdessä tulee lisäksi jonkun verran öklö olo. 

Ei ole oikein pää kestänyt tietokoneen tai puhelimenkaan näytön tuijottelua, joten ovat blogikuviotkin jääneet vähälle.

Toisin sanoen siinäkin on ollut hyvä (teko)syy olla vähän hissukseen.

Käväistiin kuitenkin parin päivän reissu mummoloissa ja muuten on oltu pääasiassa kotona jotain isompia kauppareissuja lukuunottamatta.



Toki upeina, mutta niin kuumina helteisinä kesäpäivinä ei ole ollut tarpeellistakaan kovin ihmeellistä tehdä. 

Iltaisin kukkien ja keväällä istutettujen pikkupensaiden ym. kastelu myöhään illalla vie reilun tunnin. 

Silloin myös itikat ovat heränneet päiväuniltaan paahteisella pihalla ja varustaudun niitä vastaan  suihkuttamalla hajutonta hyttyskarkotetta päälleni. 

Minä nimittäin olen oikea itikkamagneetti ja pistoja tulee karkotteista huolimatta. Pistävät inisijät paidankin läpi kumartelevaan selkään...arrgh.

Karkotekin auttaa vain osittain, mutta pitää olla vähäänkin tyytyväinen, sillä paksuihin vaatteisiin ei näillä keleillä viitsi kääriytyä suojautuakseen.




Koska en oikein jaksa helteessa ulkona  mitään touhuta, keskipäivät menevät pääasiassa ilmalämpöpumpun viilentämissä sisätiloissa. Näin on hyvä. 

Samalla olen hiljaksiin päivien aikana selaillut käsityökirjoja ja kuvalehtiä, kuunnellut äänikirjoja ja tehnyt vähän käsitöitä. 

On ollut vähän sellainen olo, että tekee mieli aloittaa kaikenlaista, mutta sitten ne jäävät kesken. 

Toisin sanoen tuolla taitaa olla kolme keskeneräistä sukkaneuletta ja kaksi keskeneräistä pikkupeittoa tuloillaan. 

Kun inspiraatio iskee, siihen on tartuttava ja siinä saavat keskeneräiset olla kesken, kun uutta pukkaa.

Sitten jossain vaiheessa alkaa "ahdistus" niistä keskeneräisistä ja tulee pakonomainen tarve tehdä ne loppuun ... hullua. 

Tunnistaako kukaan muu vastaavaa itsessään?



Kukkakuvia on tullut napsittua lukemattomia jo tässä alkukesän aikana. 

Viime talvi oli kurja ja moni kasvi siitä kärsi. Mm. monta vuotta kasvaneet ja kukoistaneet vaaleanpunaiset ryhmäruusuni eivät siitä selvinneet. 

Mietinkin eilen, josko istuttaisin niiden, nyt lähes tyhjälle kasvupaikalle pioneja ensi keväänä. 

💚

Jännä tuttavuus muuten tämä uusi, tänä keväänä hankittu kärhö 'Josephine Regal'.

Sen kukat muuttavat muotoaan kukinnan edetessä näin:



Clematis 'Josephine Regal'


Aurinkoista alkavaa heinäkuuta Sinulle!


tiistai 21. kesäkuuta 2022

Kaunista keskikesää!

 

 

Keskikesän juhla lähestyy.

 Uskomatonta, miten nopeasti tämä alkukesä on mennyt. 

Sää on ollut vaihteleva, mutta onneksi mukaan on mahtunut upeitakin kesäpäiviä.

Ja toki sadekin tekee hyvää ainakin välillä. 

Kesälomakin alkoi juuri. Vähän sen ajankohta on itselleni aikainen, 

kun olen tottuneempi jäämään lomalle heinäkuun puolivälin kieppeillä. 

Mutta hyvähän tämäkin on. Loma on aina lomaa. 

Mitään erikoisia suunnitelmia ei ole. 

Sukuloimassa tulee käytyä ja sitten on pientä puuhastelua kotona; 

maalata pitäisi terassin kaidetta ja sisällä siistiä pari seinää. 

Aika nopeita juttuja siis.

Alkukesän pihatyökiireiden jälkeen on ollut mukava, kun nyt kesäkuussa on töiden jälkeen on voinut istahtaa 

vähäksi aikaa terassin keinuun joko neuleen kanssa tai kuuntelemaan äänikirjaa tai vaan olemaan ihan reporankana.

Välillä olen sitten kierrellyt pihalla nyppimässä rikkaruohoja ja tähtäilemässä

 välillä puhelimen kameralla ja välillä perinteisellä versiolla.

Tässäpä siis muutama kuva kesäkuun otoksista. 

💚




Juhannuksen olemme kotosalla. Ei mitään ihmeellistä ohjelmaa siis, mutta vähän grillailua

 ja kesästä nauttimista satoi tai paistoi :)

Miten sinä vietät juhannuksen aikaa?





Kauniita kesäpäiviä ja leppoisaa Juhannusta!







tiistai 7. kesäkuuta 2022

Unille-pupu Tähtönen


Nämä kesäkuun alun blogipostaukset ovat nyt enemmän jo aiemmin tehtyjen käsitöiden esittelyä. 
Mutta mielläni laitan niistäkin tänne jotain. Jospa joku saa niistä vinkkejä :)
Talvella tuli ostettua puuvillalankoja sillä ajatuksella, että virkkaan niistä vauvojen leluja; kuten erilaisia unileluja, helistimiä, leikkihedelmiä yms. 
Into oli kova ja kyllähän sitä jotain on toki syntynytkin, mutta ei ihan siinä mittakaavassa, mitä oli ajatus. 
Tässä kevään mittaan, hyvin pikkuhiljaa, valmistui kuvissa näkyvä Unille-pupu, joka eroaa ns. perusversiosta lähes täysin. No, molemmat ovat pupuja ;) 
Kun en tälle kuitenkaan muuta nimitystä osannut antaa erotukseksi aiemmin tekemästäni Unille-pupusta (postaus löytyy "täältä"), annoin tälle nimeksi Tähtönen.
Se nimi kun tuli ensimmäisenä assosiaationa mieleen tuosta pupun helmasta :)




Ohjetta aloitin tällekin tekemään, mutta tämä oli sen verran kauan kesken, että post it -laput, 
joille virkaamisen ohessa ohjeen pätkiä kirjoitin, sekoittuivat ja ehkä joku niistä hävisikin. 
Huomasin jossain vaiheessa, että ohje on jäänyt vaillinaiseksi, joten unohdin koko ohjeentekoajatuksen.
Näissä on kuitenkin kiva, että ns. summanmutikassa pystyy aika pitkälle tekemään, kunhan välillä katsoo, miltä muoto vaikuttaa. 



Unille-pupu Tähtönen


Lankana 100 % puuvillalanka. 
Violettimeleerattu on Järnbon ja valkoinen hiukkasen paksumpaa Dropsin Safrania.
Täytteenä polyesteritäytevanu, jolla pää on täytetty jämäkäksi ja jota on lisätty vain vähän käsiin. 
Esikuvana toiminut punainen Unille-pupu pääsi heti valmistuttuaan uuteen kotiin, mutta tämä pikku Tähtönen on vielä uutta kotia vailla.




Tämä suloinen lastenlaulu tuli mieleeni, vaikka kesäkuun taivaalla ei tähtiä näykään 

- siellä ne kuitenkin ovat.


"Tuiki, tuiki tähtönen,

iltaisin sua katselen.

Korkealla loistat vaan,

katsot alas maailmaan.

Tuiki, tuiki tähtönen,

iltaisin sua katselen.


Kaikki lapset maailman,

tähtösiä katsovat.

Miettivät miks loistaa ne,

maahan asti valaisee.

Kaikki lapset maailman,

tähtösiä katsovat."





Kauniita hetkiä!




keskiviikko 1. kesäkuuta 2022

Tulppaanisukat


Välillä vaihtelu virkistää. Vaikkapa sitten villasukkien yksinkertaisissa pitsikuvioissakin. 
Usein tulee tehtyä niillä samoilla, mitä on tottunut käyttämään ja jotka osaa ulkoa.
Tuossa alkukeväällä kyselin kuitenkin  instagramin puolella, josko joku vinkkasi uudesta kuviomallista.
Sainkin hienon ehdotuksen eräältä henkilöltä, jolla ainakin silloin oli instatili nimellä @_villava_ .
 Valitettavasti, kun tätä kirjoittaessani yritin sitä etsiä, jotta olisin linkittänyt tähän, tiliä ei löytynyt. 
Pitsi on mielestäni kuitenkin oikein kiva ja olenkin sitä nyt käyttänyt kaksissa sukissa. 
Toiset ovat vielä kesken, joten laitan niistä muutaman kuvan ja sanan myöhemmin. 
 



Ajattelin nyt kuitenkin laittaa kuvat näistä valmiista sukista tähän ja tuon kaavion.
Pitsi on yksinkertainen. Se koostuu 10 kierroksen ja 11 s  mallikerrasta.
Laitan kaavion tähän alle, josko joku teistä sitä haluaa hyödyntää.
Piirsin itse tuon kaavion alkuperäisen perusteella ns. puhtaaksi.




Nämä sukat on aloitettu perinteisesti varresta alkaen ja lankana näissä on joku pinkki Novitan 7 Veljestä, jota olin joskus ostanut, 
mutta jolle en oikein käyttöä ollut keksinyt. 
Toiset, vielä hieman keskeneräiset aloitin neulomaan varpaista alkaen ja silloin mielestäni tuo kuvio asettuu vielä paremmin, 
kun "tulppaanit" osoittavat ylöspäin. Näissä punaisissa tulppaanit katsovat alaspäin 😊

Joku näppärä saisi tästä varsinkin ohuemmalla langalla toteutettuna kauniin kuvion 
esim. helmasta aloitettavan villatakin etumukseen tms, vai mitä? 




Nyt on ollut muutamia hyvin sateisia ja jopa koleita päiviä. 
Pihamaalla on tullut käytyä silloin tällöin nyppäisemässä muutama rikkaruoho, keräämässä lehtokotiloita ja 
ihmettelemässä kevään kasvua, 
joka pääsi todelliseen vauhtiin saatuaan vettä taivaalta. 
Muutamia pikkuhommia on tullut kotona tehtyä ja koira trimmattua.
 Siinä menikin useampi tunti, että saatiin paksu talviturkki siistittyä kesäkuntoon. 
Meinasi kestävyys loppua paitsi koiralta myös minulta :)

Käsityörintamalla olen viimeistellyt muutamia keskeneräisiä pikkuneuleita ja yhden unilelun. 
Laitan niistä kuvia sitten tulevilla kerroilla, että on jotain, mitä näyttää ;)





Kaunista alkavaa kesäkuuta!


tiistai 24. toukokuuta 2022

Toukokuun kuulumisia


Onpas tässä alkuviikolla ollut pari ihanaa, aurinkoista päivää ja jopa + 20 asteeseen yltänyt lämpötila tuntui ihan kesäiseltä. Talven ja viileän kevään jälkeen viimein tässä vaiheessa toukokuuta tullut lämmin keli kaikesta huolimatta hieman yllätti. Nimittäin eilen aamulla Helsinkiin työasioissa mennessäni olin pukeutunut paljon viileämpään säähän. Ja niin näkyi tehneen moni muukin. Sitten oli heitä, joilla oi shortsit tai pikkuhame sekä t-paita tai toppi. Tulihan siinä linja-autossa sitten kuumakin, mutta onneksi ilmastointi sentään toimi. 

Illalla oli sitten mukava istua pari tuntia terassin keinussa ja vain olla. Samassa keinussa istun nytkin, kun tätä kirjoitan. Välillä haukkuu naapurin koira, välillä siihen vastaa omani. Välillä seudun nuoriso kokeilee mopojensa ääni- ja vauhtirajoja tuossa tontin viereisellä taajamatiellä (välillä se ottaa pannuun, myönnän), mutta onneksi välillä saa nauttia tuulen suhinasta ja lintujen jatkuvasta viserryksestä.

Koivun parissa päivässä jo melko isoiksi kasvaa hujahtaneet lehdet siivilöivät myöhäisen iltapäivän auringonsäteitä ja kesäkukkien taimet ovat alkaneet tuuheutua. 

Ihastuin tänä keväänä vaahterankukkiin. En ole oikeastaan aiemmin niihin juuri kiinnittänyt huomiota, mutta ovathan niiden keltaiset kukinnot sinistä kevättaivasta kohti hurvaavia.


Kirjovaahteran kukinto


Hieman iski säästäväisyys puutarhakauppakäynnillä ja en ostanut valmiita miljoonakellopatoja, vaan reilun kokoisia taimia ja istutin ne amppeleihin, kolme kuhunkin. Aiemman kokemuksen mukaan ihan hyvin ne ovat juhannukseen mennessä tuuheutuneet ja kukkivat näyttävästi. 

Tyvelle istutin vielä pienet pätkät suikeroalpia ja kokemukseni mukaan nekin vauhtiin päästyään venyvät kesän mittaan lähes metrin mittaiseksi putoukseksi. joten aika näyttävät noista amppeleista lopulta tulee.

Tietysti olisi kiva, jos olisivat näyttäviä jo nyt, mutta ehkä näin alkukesällä saavat kuitenkin hyvän kasvuvauhdin näinkin. 

Hieman on tässä vaiheessa vähäistä kevään kukkaloisto. Laitoin kuitenkin tuonne SatunKukat-blogiin muutamia kuvia tämän hetken kukkijoista. 

Pensasaidan isotuomipihlajan tuoksuvat kukat sentään loistavat auringossa. 



Äitienpäivä oli reilu pari viikkoa sitten. Ostin silloin vaaleanpunaisen ruukkuruusun, joka on nyt tuossa terassin pöydällä. 

Tytär kysyi, millaisen äitienpäiväkakun haluan ja aikani jahkailtuani päädyin pyytämään vadelmilla höystettyä paistettua suklaajuustokakkua. Ja sellaisen sain. Kakussa on Oreo-kekseistä paineltu keksipohja, sitten tummalla suklaalla maustettua juustotaikinaa ja sen päällä samanlaista valkosuklaalla ja vadelmilla. Koko komeuden kruunasi vielä runsas keko tummaa ja valkoista suklaata 💗

Ja olipas taas hyvää :)





Tässä katsellessa huomaan, että talon seinustalla lentelee taas ampiainen. Näyttää siltä, että sillä olisi pesä jossain räystäslaudoituksen takan. Ei kiva. Viime vuonna ei onneksi tarvinnut kärsiä ampiaisista, mutta on tässä ollut useita vuosia, jolloin terassilla ei ole oikein viihtynyt, kun ne ovat käyneet liian tuttavallisiksi. Pesien hävittäminen on hankalaa, jos ne ovat tuolla talon kattorakenteissa. 


Tässä olisi vielä vajaa kuukausi kesälomaan, ja tuntuu, että miten silloin voi jo olla juhannusviikko, kun nythän vasta on kevät. Kevät on ollut viileä ja jotenkin on tuntunut, että se alkoi ihan hetki sitten eli nyt toukokuun loppupuolla, kun tuli lämmintä ja pitkään pienellä hiirenkorvalla ollut viherrys pääsi vasta kunnolla vauhtiin. Loppuviikoksi on ennustettu oikein kunnon vesisadetta, mutta ehkä sekin tekee hyvää luonnolle. 



Aloitin tuossa reilu viikko sitten kaksi neuletta; merinovillaisen myssyn ja villasukat.

Myssy on jo valmis, mutta valmiina siitä en ole kuvia ottanut. Tuossa yllä on vaan keskeneräisenä otettu kuva. 

Malli on sama kuin aiemminkin ja siitä löyty enemmän juttua 'täältä'

Villasukat on aloitettu kärjestä ja nämä ovat ensimmäiset, joita sillä tyylillä neulon. Vähän oudolta tuntui noin päin alkaa tekemään, mutta äkkiä sen jujun hoksasi. 

Sukkaneule jäi nyt kuitenkin jostain syystä jumittamaan. Ei sillä, ettenkö tietäisi, mitä teen, mutta kun ei vaan juuri nyt huvita. 

Teen ne valmiiksi sitten jossain vaiheessa :) 



Mitäpäs sinulle kuuluu? 

Onko kevät ollut kiireistä aikaa puutarha- tai käsityörintamalla, töissä tai harrastuksissa? 


Kaunista helatorstaita ja mukavia toukokuun lopun päiviä!




perjantai 29. huhtikuuta 2022

Ihan pienelle prinsessalle ja vähän isommalle prinssille

 

Mahdollisuus neuloa vauvaneuleita pitää käyttää, kun siihen tulee tilaisuus 🤍

Työkaverini tuli juuri mummoksi ja en voinut vastustaa kiusausta neuloa pienelle tytölle pikkuiset sukat ja lapaset. 



Ja, koska vastasyntyneellä prinsessalla on myös pieni isoveli, mietin, että voisi olla kiva hänenkin saada omat pehmoiset sukkansa samassa paketissa.

Lasten vanhempia en tunne, mutta kysyin mummolta, saanko pienen lahjan antaa ja koska se sopi, 

nämä matkasivat pikkuisten mummolle eteenpäin toimitettavaksi. 

Uskon, että vaikka neuleet ovat pieniä, ne ovat käyttäjilleen vielä isoja. Kesä on kuitenkin tulossa ja

 villaisille ei välttämättä ole käyttöä. Tai eipähän sitä tiedä, millainen kesä tulee, mutta ohuethan nämä pikkutytön neuleet ovat. 

Isoveljen sukat ovat sitten paksummat, mutta niissäkin on olettaakseni reilu mitoitus, 

joten uskon niiden olevan ensi syksynä tai talvena kokonsa puolesta sopivimmillaan.



Prinsessan neuleiden malli on itse kehittelemäni ja tällä tai vähän vastaavalla olen aiemminkin tehnyt monet pienet neuleet 💗

Pikkuprinssi sai sitten perinteisemmät siniharmaa-valkoiset raitasukat 💙

Molemmat on neulottu pehmoisesta merinovillasta. 

Vaaleanpunaiset ovat ohutta Drops Baby Merino -lankaa ja raidalliset paksumpaa Drops Merino Extra Fine -lankaa. 

Näitä molempia tykkään käyttää niiden pehmoisen tuntuman ja kauniin väriskaalan takia.



Vapaahetket kuluvat tällä hetkellä pihatöissä, joten käsityöt ovat nyt hetken tauolla. 

Mutta tässä alkukevään mittaan on vapaa-aikaa tullut käytettyä mm. Canvan ilmaisversion käyttöä harjoitellen. 

Suunnittelin sillä viime kesänä tuon oman käsityömerkin "WILLASTA - käsintehty" -merkin, joka välillä vilahtelee näissä minun neuleissani. 

Koska tykkään näpsiä valokuvia, niitä on kertynyt todella paljon. 

Välillä niitä karsin, mutta välillä niitä tulee käytettyä sitten esim. erilaisten kuvakollaasien tekemiseen. 

Muutin jo tuon blogin alkusivun pääkuvan. Ja tein sille pari muutakin otsikkokuvien kollaasia.

Mutta, kun söpöilymoodi meni päälle, tuli tehtyä esimerkiksi tällainen kooste näistä pikkuprinsessan asusteista:




Niin se kevät vaan pääsi hienosti vauhtiin ja kohta on jo vappu :)

🎈🎊🎉🍭🥂

Mukavaa vappua ja aurinkoista viikonloppua Sinulle!

t. Satu


perjantai 22. huhtikuuta 2022

Kauniita kevätpäiviä


Vaikka edellisvuosiin verrattuna kevään tulo tuntui olevan myöhässä ja lunta saatiin ainakin 

meidän suunnallamme parikymmentä senttiä vielä 9.4. eli vajaa pari viikkoa sitten entisen todella reilun lumikerroksen lisäksi, 

on se kuluneen viikon aurinkoisten ja lämpöisten päivien aikana huvennut todella paljon. 

Kieltämättä olen itsekin sen vähenemisen eteen tehnyt aika paljon; lapioinut lunta ja hakannut jäätä, mutta lopputulos ratkaisee :)

Pieni osa pihasta, kuivimmat kohdat, on jo haravoitu ja yksi istutusalue kantattu sekä pensaita leikattu. 

Ihan hyvä saldo yhdelle viikolle, kun alkuosa viikosta meni lumen kanssa teutaroidessa :)

Pikkuruiset nuokkuvakukkaiset lumikellot yllättivät minut kukinnallaan samoin kuin pionien punaiset piipot ja 

palavan rakkauden aikaisin alkanut kasvu.

Kevät on ottanut viivästystään kiinni vauhdilla ja koko ajan tapahtuu niin paljon, että kaikkea ei ehdi edes huomata. 

Sinivuokotkin on lähimetsikössä avautuneet, joten uskoa se täytyy, että tuskailuista huolimatta, kevät voitti.

Muutaman lisäkuvan ja vähän enemmän kotipihan kevätkuulumisia laitoin tuonne SatunKukat-blogin puolelle.




Tämä viikko on tosiaan ollut lomaa ja pihahommien välillä on pitänyt hieman lepuuttaa kroppaa, 

jotta ei ihan rammaksi äkkiseltään mene. 

Siksipä välillä on tullut hieman neulottuakin. Pikkuisen on pari kevyttä neuleprojektia edennyt. Toinen on vauvan sukat ja toinen solmupanta. 

Hassua ehkä kesää kohti, mutta ovat molemmat sellaisia hermojen lepuutusprojekteja, joten paikallaan olivat juuri nytkin. 

Tosin pihatöiden lomassa kuuntelin tässä viikolla pari äänikirjaakin. Ihan kevyitä romaaneja olivat, 

joten puolella korvalla kuunteleminen ei haitannut. 

Äänikirjapalveluja mainostetaan joka tuutista vähän ärsyttävyyteen asti. Mutta onhan niissä valikoimaa yllin kyllin.

 Tunnustettava on, että minäkin olen löytänyt äänikirjat ja vähän jäänyt niihin koukkuunkin. Olen kyllä aina tykännyt lukemisesta ja 

vielä joitain vuosia sitten kävin säännöllisesti kirjastossa ja mukaan lähti joka kerta useita kirjoja sekä 

kevyempää luettavaa että myös ns. asiatekstiä. 

Mutta nykyään tuntuu, että ei ole oikein ollut aikaa lukemiselle ja vapaa-aika on mennyt enemmän käsitöiden parissa. 

Nyt äänikirjat löydettyäni, tykkään kuunnella niitä usein ns. helpon neuleen tai virkkauksen ollessa työn alla. 

Välillä kuuntelen joko korvanappikuulokkeilla tai ihan vaan puhelimen kaiuttimen kautta.

Mitenkäs sinä, kuunteletko äänikirjoja vai luetko mieluummin kannesta kanteen?



Kauniita kevätpäiviä Sinulle!