Näytetään tekstit, joissa on tunniste elokuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elokuu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 28. elokuuta 2022

Elokuun kuulumisia ja nilkkaräsyt


Aurinkoinen sunnuntai 🌞

Elokuu alkaa olla lopuillaan, vielä muutama päivä viimeistä kesäkuukautta jäljellä. 

Kesä on ollut kuuma ja kuiva. Kotipihan kukat ovat kärsineet kirvoista ja muista ötököistä ennätyksellisen paljon 

ja yrityksistä huolimatta en ole onnistunut niitä torjumaan.

 Harmittaa jossain määrin, sillä monen kukan kukinta on ötököistä kärsinyt pahasti. 

Minulla alkaa siis turhautumisenkin takia olla jossain määrin ns. puutarhaväsymystä tälle kesälle.

Ruukuissa kasvaviin gladioluksiin tuli samannäköisiä pieniä mustia ötököitä, joita näkee esim. voikukissa. 

Ne ovat niin sitkeitä, että eivät tunnu reagoivan mihinkään toimenpiteisiin ja ovat siis saaneet imettyä kasvit kukkimiskelvottomiksi. 

Tämän päivän tavoitteena on käydä kippaamassa ne kompostiin. 
Muutamia muitakin ruukkuja olen jo tyhjentänyt, mutta onneksi valtaosa kesäkukista kukkii vielä hienosti. 



Olin tosiaan keskikesällä kesälomalla ja lomasta on jo puolitoista kuukautta. 

Muutaman yksittäisen lomapäivän olen sen jälkeen kuitenkin onnistunut pitämään ja se on ollut tervetullutta katkoa arkeen. 

Kun valtaosa muistakin on jo palannut töihin, on arki alkanut ihan yhtä vauhdikkaana ja aika paineisenakin kuin mitä se oli keväälläkin. 

Mutta se nyt on sitä, eikä siinä sen kummempaa. Onneksi kuitenkin sujuu ja jaksaa :) 

Pääasiassa teen etätöitä, mutta välillä on mukava käydä työpaikallakin. 

Elokuussa olikin yksi päivä, johon työpaikalla mahtui paljon mukavia kohtaamisia. 

Ihan kuin aikana ennen koronaa ja sen arkeen pysyvästi jättämiä jälkiä. 

Vapaa-ajalla on kuitenkin aika vetämätön olo ja vaikka on toki tullut pihalla tehtyä pientä remonttia ja

 talossa pientä ulkomaalauksen korjailua, en varsinaisesti koe saaneeni mitään järkevää aikaiseksi. 

Ei oikein huvita. Sen sijaan istun ulkona keinussa tai jos siinä on liian kuuma, sisällä nojatuolissa neulomassa tai virkkaamassa äänikirjaa kuunnellen. 

Aika pientä peliä siis. 



Vaikka kesä on ykkönen, tykkään myös alkavan syksyn tunnelmasta. 

Hämärtyvissä elokuun illoissa on oma tunnelmansa. 

Aamun kosteus ja vahva maan tuoksu herättävät puolinukuksissa olevan koiran ulkoiluttajan.

Niin tänäkin aamuna. Ihan hereillä olevana lopulta lyhyeltä aamukävelyltä kotiuduin :) 

Ristiriitaisin tunnelmin kuitenkin odotan talvea. Viime talven lumikaaos tuli taas tuossa yksi päivä mieleeni 

ja keväällä lumen alta paljastunut kymmenen sentin jääkerros, joka tuhosi monta monivuotista kasvia 

ja jonka jäljiltä nurmikko ei ole kokonaan toipunut vieläkään. Toki kesän kärventävä kuumuus teki sekin osansa. 

Myös jatkuva hintojen, ml. energian nousu hirvittää. Sähkölämmitteisessä talossa kun asutaan. 

Onneksi on varaava takka ja sen "polttoaineeksi" hankittu polttopuita hyvissä ajoin.

Villasukkiakin varmasti taas tarvitaan. 

Siitäpä siis aasinsillalla pariin lyhyisiin nilkkasukkiin, jotka syntyivät tuossa heinäkuun helteillä.




Paljon näkee ns. räsymattosukkia, joihin on hyvä upottaa langanloppuja eli jämälankoja. 

Kuulostaahaan räsymattosukat paremmalta ilmaisulta kuin jämälankasukat. No, ainakin minun mielestäni :)

Olkoot nämä siis nilkkaräsyt, vaikka se taas kuulostaa jo aika pahalta 😂

Pohjalankana vaaleammissa versioissa on luonnonvalkoinen Nalle-lanka ja raitalankana 

valmiiksi raidoitettu oranssi-ruskea-roosa-turkoosi-harmaa Nalle-lanka.



Toiset nilkkaräsyt ovat yleissävyltään tummemmat. Niissäkin lankana perus-Nalle. 

Pohjavärinä grafiitinharmaa ja raitalankana viininpunaisilla ja harmailla pilkuilla väritetty vaalea.

Ovat sellaisia kesälläkin jalassa mukavilta tuntuvia sukkia molemmat.



Molemmat sukat on neulottu 3 mm puikoilla ja valmistuivat nopeasti. 

Molempien raidoitus on toteutettu samalla tavalla eli pohjavärillä neulotaan yksi kierros ja välissä raitalangalla neulotaan kolme kierrosta. 

Lankojen omasta värityksestä johtuen lopputulos on kuitenkin hyvinkin erinäköinen.



Seuraavaksi odottaa astianpesukone tyhjentäjäänsä (ja täyttäjäänsä saman tien) ja sen jälkeen kyselen äitini kuulumisia. 

Sitten ruoan laittoa ja ehkä illan suussa muutama rivi neulomista.  

Kassi pitää laittaa myös valmiiksi huomista työreissua varten. Tiedossa pitkä maanantaipäivä.

Tänään kuitenkin perinteistä pientä sunnuntaipuuhaa siis. 

Tällaisia kuulumisia tällä kertaa. Ei mitään uutta auringon alla, mutta sitähän se on. 

Onneksi ehkä :)




Kauniita elokuun lopun päiviä!

t. Satu

sunnuntai 15. elokuuta 2021

Keskeneräistä

 


Kaikki on kesken ennen kuin on valmista 

🤍

Jotenkin tämä kulunut kesä on saanut minussa aikaan kokemuksen keskeneräisyydestä.

Tuntuu, että oikein mikään ei huvita eikä mitään saa aikaiseksi.

Toisaalta eihän sitä aina tarvitsekaan, mutta jossain vaiheessa tietty vetämättömyys alkaa ärsyttää itseäni.

Paljon on mielessä, mitä PITÄISI tehdä, olisi oikeasti tarpeellista tehdä. 

Mutta kun ei, niin ei.



Kesäloman päättymisen jälkeen valtaosa illoista on mennyt joko terassin keinussa tai olohuoneen nojatuolissa istuessa ja neuloessa tai virkatessa. 

Vähän huolestuttaa, mitenkähän käy marraskuun pimeydessä.

No, kynttilöitä ainakin tykkään polttaa, joten niiden luoma tunnelma on tervetullutta. 

Ja moni käsityöajatus, kuten muutkin "pitäisi tehdä"-jutut ovat ns. aloittamista vaille valmiita 😉

Lienee mottoni nykyään.

Tunnistaako kukaan vastaavia itsessään, vai oletteko saaneet tankattua energiaa mielen ja kehon täyteen?



Mutta, kun puikkojen, virkkuukoukkujen ja lankojen kanssa on tullut hetki jos toinenkin vietettyä, 

on sillä rintamalla tullut pikkuhiljaa toki jotain valmistakin. 

Niistä sitten erillisessä postauksessa, sillä tässä nyt sitten näitä keskeneräisiä 😉



Ihanasta ruskean harmaasta alpakkalangasta on viittä vaille valmiina sukat itselleni. 

Lanka onkin täysin uusi tuttavuus ja uskomattoman pehmeää. 

Ja samalla siitä irtoaa myös irtokarvaa, että en sitten tiedä, miten kestävää on. Toki sukkalangaksi sentään on tarkoitettu. 

Mutta näistä tykkään, sillä tuntuvat suloisen pehmeän lämpimiltä jaloissa jo tässä vaiheessa.



Pieni merinovillainen vauvan korinpohjapeitto on ollut nyt reilun vuoden kesken.

Oma käsiala niitä tehdessä on muuttunut ja neulejälki ei ole tasaista, 

joten tätä pitää purkaa aika paljon. 

Tälle olen oman ohjeenkin tehnyt ja meinannut laittaa sen tänne blogiinkin. 

Ehkä myöhemmin, jos en päädy kuviota muokkaamaan.





Ohuesta valkoisesta merinovillasta on nyt kesän verran ollut kesken valkoinen vauvan nuttu. 

Ohjeessa on epäloogisuus, jota en ole vielä viitsinyt ruveta ratkaisemaan. 

Mutta tämä valmistuu kyllä, kunhan viitsin ruveta mittaamaan ja laskemaan, jotta saan mitoituksen sopimaan.



Dropsin Merino Extra Fine on yksi suosikkilankani ja siitä olen tehnyt myssyjä, pantoja ja lapasia.

Pääasia langoissa minulle on, että ne eivät kutita ja ärsytä herkkää ihoa. 

Harmaat lapaset sain tehtyä ja niille olisi tulossa kaveriksi pipo. Resori on jo melkein valmis 😊




Kauniita elokuisia päiviä Sinulle!