Parit sukat

Kesäkuinen lauantai on kallistumassa iltaan. Talvaalla vyöryvät tummanharmaat pilvet auringon eteen ja pois sen edestä vaihtelevalla vauhdilla. Välillä tuulenpuuskat puistelevat puita niin kotipihalla kuin lähimetsikössäkin. Tänään ei kuitenkaan ole satanut, mutta kyllä on koleaa helteisen ja kuivan loppukevään jälkeen. Pihakeikussa istuskelun sijasta, istun nyt olohuoneen nurkassa käsityökorini vieressä olevassa nojatuolissa. Katse hakeutuu tämän tästä ulos viereisestä ikkunasta terassilla ruukuissa kasvaviin kukkiin ja vähän matkan päässä kasvavaan rungolliseen pikkusyreeni 'Palibiniin'. Sen sijaan muiden syreenien, tai savolaisittain sireenien, kukinta on jo ohi. Se oli ihan turhan nopea tänä kesänä kuivuudesta ja kuumuudesta johtuen. 

pikkusyreeni 'Palibin'

Sama juttu oli myös ruusuorapihlajan kohdalla. Ikuistin molempien kukat myös kuviin. Ruusuorapihlaja houkuttelee kirvoja ja ehkä sen takia myös muurahaisia ja ampiaisia. Olen miettinyt, mikähän siinä on vikana, sillä tämä ilmiö on tullut tässä muutamana viime vuotena. Voisiko syynä olla jotenkin kasvupaikka; mietin valo- ja vesiolosuhteita yms. Vaikka kohta on puolivarjoinen, on varmasti ainakin kuivemmilla keleillä aika kuiva paikka. 

Ruusuorapihlaja

Tosiaan edellisessä postauksessani mainitsin, että parit muutkin lyhytvartiset sukat kuin sillä kertaa näytetyt ovat kevään aikana valmistuneet. Laitan niistä nyt tähän kuvia. 

Alla olevat kuvat on otettu äitienpäivän aikoihin, kun naapurin puolelta meille tervetulleina vieraina levinneet suloiset pikkutalviot kukkivat ja äitienpäiväruusussakin oli vielä vaaleanpunaiset kukat. Jännä sinällään, että kukat ovat edelleen jäljellä, mutta vanhentuessan muuttuneet vaalean vihertäviksi. Erikoista. 

Näiden sukkien lankana on vanha tuttu Novitan Nalle tummanharmaana ja vaaleana tweed-tyylisesti viininpunaisella ja harmaalla täplävärjättynä. Ja perusukkien ohjeella, vahvistettu kantapää mukaan lukien, tehty nämäkin. Sukkien koko on muistaakseni noin 39-40. Tämän vaalean täplävärjätyn langan kohdalla on vähän sama juttu kuin edellisen postauksen keltasävyisen langan - yritän saada loput kerien loput käytettyä raitalankoina. Tätä lankaa tosin on vielä ainakin yksiin aikuisten sukkiin. 

Näiden toisten sukkien eteen on sitten taas nähty vähän enemmän vaivaa. Langan ostin viime kesänä ja se on värjäämätöntä luonnonvalkoista Lankavan Sulava -lankaa (85 % merinovilla, 15 % polyamidi). Värjäsin sen ja muutaman muun langan viime kesänä pihakäenkaalista saadulla "mehulla". Hain vaaleansinistä, mitä tuosta kasvista yleensä tulee valkoisen alunapureutetun langan kanssa. Tämä lanka kuitenkin värjääntyi  vaalean turkoosin sinivihreäksi ja näin jälkikäteen ajatellen, minun olisi pitänyt sellaista ymmärtää odottaakin, koska pohjalanka oli hyvin luonnonvalkoinen. Langan pureutusaineena käytin alunaa. Mutta ihan kivan näköinen tuokin väri lopulta on. 

Nämä ohuet ja lyhytvartiset villasukat ovat kokoa 40 ja tulevat omiin jalkoihini. Vaikuttavat oikein sopivilta kesäisiin hetkiin. Käytin näissä jotain pitsineuleohjetta, jonka kaavion olin joskus jostain netin syövereistä ottanut kuvakaappauksella puhelimeni muistiin. En ihan hahmottanut kaavion perusteella, millainen kuviosta syntyisi, mutta ei tuo hassumpi lopulta ole. Näissä sukissa kuvio on neulottu kaavion mukaan muuten, mutta ylhäältä alaspäin. Ei siis kaavion mukaisessa, alhaalta ylös - järjestyksessä.

Laitan kaavion tähän alle, vaikka en muista, mistä lähteestä sen olen poiminut. Ehkä joku kuitenkin haluaa kokeilla.  

Netistä poimittu mallikaavio,

Edit: Ohje Novita, vauvan Ruu-sukkien pitsikaavioOhje Novita, vauvan Ruu-sukkien pitsikaavio

Tällaista tällä kertaa. Kohta on aika lähteä käyttämään koiria iltalenkillä ja sen jälkeen ottaa hieman iltapalaa. Huomenna grillataan possu-pekonivartaita ja uusia perunoita vartaissa. Lisäksi sipulia ja maissia sekä salaattia. Sitten taas jaksaa aloittaa maanantaina arjen ennen kukonlaulua😊

Mitäs sinun kesääsi kuuluu?

 

Kauniita kesäkuun päiviä!

T. Satu

Kevätsukat

 

Kevään keltaista - nurmikkoa täplittävät pienet auringot loistavat kilpaa taivaalla kuumasti porottavan ison ja kirkkaan tulipallon kanssa ☀️

Taistelu voikukkia vastaan on hävitty vuosia sitten, joten tyydyn vain silloin tällöin nyhtämään niitä juurineen ja välillä kyyristelen nyppimässä niiden nuppuja, jotta eivät ehtisi ihan täyteen kukkaan. Mutta nopeita ne vat kasvamaan. Ja jos ruohonleikkurilla leikkaa, kasvavat sitten niin matalana maata myöten, että kukat eivät edes yllä leikkurin terään. Taitavia sopeutuja siis.  Nappasin muutaman kukan pikkuiseksi kimpuksi ja ikuistin ne raitasukkien kanssa kuviin. Nämä yksilöt saivat siten hieman pidemmän elämän. 

Minulla oli aloitettu kerä arviolta jokunen vuosi sitten hankittua valmiiksi raidoitettua Novitan Nalle -lankaa ja mielestäni langan keltaisen, oranssin ja vihreän sävyt ovat kivan keväiset. Päätin "tuhota" kerän ns. kerralla ja neuloa raitasukkia niin pitkään kuin tätä mielestäni parhaiten raitalankana toimivaa lankaa riittää.  

Kevään värinen lanka sai kaveriksi saman valmistajan vaalean harmaata perus-Nallea ja kolmet sukat niistä sitten tuli. Muutama kymmenen senttiä jäi yli, mutta sen laitoin suosiolla jo roskiin. Rajansa lankojen loppujen säästämiselläkin on. 

Äkkiseltään sukat näyttävät samanlaisilta, mutta on niissä pienä eroja - varrensuut ja raitojen paksuudet oikeastaan vaan. Perussukkien ohjeella kaikki tehty ja kärjessä leveä nauhakavennus.  Yhdet ovat noin kokoa 37-38 ja kahdet noin 38-39. 

Parit muutkin varrettomat villasukat olen tässä neulonut, mutta ne eivät sopineet väreiltään tähän kevään keltaiseen postaukseen, joten niistä sitten myöhemmin. 

Työn vaihtamisen takia kesälomaa on tänä kesänä vain vähän. Siksipä illat ja viikonloput ovat ns. omaa aikaa, jolloin on mahdollisuus rentoutua istumalla kotipihan keinussa ja heilutella neulepuikkoja. Tällä hetkelllä puikoilla ovat beiget kämmekkäät, sillä vaikka kesä on vasta alussa, syksykin sieltä vielä tulee ;) 

Kevät vaihtui kesäksi yhdessä hujauksessa. Rutikuiva keli ja porottava aurinko kuivattivat etelän ja lännen puolen nurmikon ennen kuin se pääsi edes kunnolla kasvuun. Vaikka en ukkosesta tykkää, oli eilisillan vesisade ukkosineenkin tervetullut vieras. Säästyin melkoiselta istutusten kastelu-urakalta ja näyttää kuin nurmikkokin olisi herännyt eloon ihan yhdessä yössä. Tänään oli sitten taas kuuma ja kostea päivä, mutta onneksi illan suussa ripsautti taas edes hieman vettä. Ei kastellut kyllä enää kuin maan pinnan, mutta parempi sekin kuin ei mitään. 

Kesäkukat on istutettu ja piha siinä kuosissa, mihin sen ennen helteitä sain. Isompia en meinaa enää tehdä. Siistimistä ja rikkaruohojen kitkemistä tietysti, mutta kaivamiset ja muutostyöt saavat tältä(kin) kesää jäädä. Kylmä alkukevät ei houkutellut pihatöihin sormet ja nenänpää kohmeessa, joten ns. oikean ajan koittaessa, tulikin liian kiire. Mutta en anna sen häiritä. Nautitaan kesäisistä päivistä!

Mukavia toukokuun lopun päiviä!

Pitsisukat työkaverille

Koronan kurimuksessa olen kaksi vuotta tehnyt pääasiassa etätyötä. 

Toki työnkuvani sen sallii, mutta myös koronan helpottaessa edellyttää tietyissä tilanteissa työpaikalle menemistä.  

Pääasiassa tapaamiset hoidetaan Teamsin välityksellä, mikä on pitkämatkalaiselle helpotus ihan ajan käyttöön liittyvistä syistä. 

Yhden tuollaisen normaalin "miten tämän kanssa tehtäisiin" Teams-puhelun aikana hyvä kollegani, 

jonka kanssa olisin "aiemmassa elämässä" keskustellut avaamalla työhuoneidemme välisen oven, kysyi, 

voisinko tehdä hänelle taas villasukat, kun ne edelliset ovat kuluneet puhki.

 Edelliset tein parisen vuotta sitten hänen täyttäessään pyöreitä. 

Niistäkin löytyy kuvia täältä blogista Pitsisukat lahjaksi -postauksesta.

Totta kai minä voin, kun nätisti kysytään ja varsinkin, kun hän kysyy ja kun on kysymys villasukista!

Mallin oli tarkoitus olla samantyyppinen kuin aiemminkin. 

Ja samantyyppiset näistä sitten tuli, vaikka ei ihan samanlaiset :)

 

Pitsisukat - WILLASTA

Aiemmista versioista poiketen lankana on sukkalangaksi tarkoitettu Novitan Nalle-lanka ja oletusarvona, että kesto on merinovillaa huomattavasti parempi. 

Sukat valmistuivat pikkuhiljaa kevään mittaan, mutta niiden päätyminen uudelle omistajalleen kesti reilut kolme kuukautta. 

Kun ei tullut käytyä siellä työpaikalla paikan päällä yhtä aikaa ja kun sitten tuli kesälomakin ja

 ehkäpä jopa viluvarpaisille liian helteinen keskikesä, eikä villasukille niinkään paljon ollut tarvetta.

Mutta nyt ne ovat perillä. Se on pääasia. 

Syksykin saapuu vääjäämättä, joten ajoitus ehkä olikin loppujen lopuksi ihan hyvä.

On nimittäin ollut jo todella viileitä öitä ja myös päiviä, vaikka aurinko onkin paistanut monena päivänä. 

Loppuviikosta minulla oli nimittäin jo kahdet villasukat päällekkäin, kun tuntitolkulla istuessa tuli vilu.

Mukavaa syyskuun alkua Sinulle!

t. Satu

Romanttiset Frillat

 

Siitäpä onkin aikaa, milloin olen neulonut sukat valmiin ohjeen mukaan.

Näiden Frillat -sukkien ohje on tyttäreltäni joululahjaksi saamassani ihanassa SiniSukat-kirjassa ja

juuri nyt, näinä helmikuisina päivinä, ne täyttävät romantiikan ja kauneudenkaipuutani.

Arki kun on arkea, kotipiha uinuu paksun lumikerroksen alla ja vähän turhan moni asia välillä mietityttää. 

Silloin on hyvä, kun on jotain kaunista, mitä katsella ja vähän ylisöpöä, johon varpaansa sujauttaa 😊

Keskeneräisiä sukkia kuvasin tammikuun alun hämäränä päivänä ja valo ei oikein riittänyt.

Valmiit sukat sain kuvattua sentään hieman aurinkoisempana tammikuun loppupuolen päivänä, 

joten niissä sävyt toistuvat oikeina.

Mutta, kuten te, jotka olette pitempään seuranneet näitä käsityökuvioitani, tiedätte, 

en taaskaan malttanut ihan täysin ohjetta noudattaa. 

Kantapää olisi ollut alkuperäisessä ohjeessa perinteinen vahvistettu, mutta minun mielestäni tämä ristiinvahvistettu on jotenkin suloisemman näköinen.

Vartta tein hieman lyhyemmäksi, sillä tykkään itse nilkkapituisista sukista. Jalkapöydän päälle tein neljällä kuviokerralla valepalmikkoa ohjeen kolmen rivin sijaan. 

Syynä jalkapöydän kuviokerran muokkaamiseen oli se, että vaikka silmukkamäärä oli oikea, minulla ei jotenkin kuvion kohdistus onnistunut niin, 

että olisin saanut nuo kolme riviä täysin keskelle, joten en jaksanut miettiä tai purkaa, joten teinpä sitten neljä. 

Onpa sitten vähän enemmän pitsintapaista näissä Frilloissa 😊

Ohjeen sukissa oli kauniit punaiset ruusut, mutta minulla oli jämälankakerä eri sinisen sävyillä pätkävärjättyä lankaa, 

joten minun sukkieni ruusut saivat siniset terälehdet.

Lankana on tuttu ja turvallinen Novitan Nalle. 

Sukkien hempeä vaaleansininen teräosa on myös Nalle-lankaa ja alunperin puhtaan valkoista.

Värjäsin sen itse viime kesänä kotipihan kukkapenkkeihin levinneestä pihakäenkaalista saatavalla "mehulla".

Samoin kukkien vihreät terälehdet ovat jostain itse menneinä kesinä punasipulin kuorilla vihreäksi värjäämästäni Nalle-lankakerästä.

Näistä värjäyskuvioistani olenkin kertoillut aiemmin useaan otteeseen.

Ovatko muuten "joskus sitten" tai "pitäisi" tuttuja?

Tai "joku", joka siivoisi tai tyhjentäisi kotoa jo ajat sitten muuttaneen esikoisen huoneesta osan tavaroista varastoon 

ja maalaisi huoneen pinttyneet tapetit valkoisiksi ja tekisi siitä minulle työhuoneen.

Meillä tämä joku ehkä joskus saa tämän kaiken tehtyä. Sitten joskus, kun aikaa ja viitseliäisyyttä on.
Tai oikeasti pitäisi puhua monikossa. 

Nämä jotkut (=lue: minä ja mieheni) eivät oikein saa asioita aikaiseksi arjen keskellä ja viikonloppuisin ei jaksa tai on jotain muuta 

ja lomapäiviä ei taas halua käyttää tällaiseen paljon aikaa vievään.

Hmmm - huomaatko sinäkin tässä kuviossa jotain 😂

Mutta. Mutta ehkä tänä keväänä on pienen pintaremontin paikka yhdessä huoneessa. Ehkä.

Minä tarvitsen nimittäin tilaa noille lukuisille keskeneräisten käsitöiden pussukoilleni, 

käsityökirjoilleni ja muille ohjeille, omille muistiinpanoille ja langoille. Niitä muuten lankahamsterilla riittää...

Mutta tarvitsen myös työtilaa. Ihan palkkatyötä varten. Teen siis pääasiassa etätyötä tietokoneen ja etäyhteyden välityksellä. 

Siitä kiitos koronalle, jos sitä nyt mistään voi tai edes haluaa kiittää, niin tässä on kiitoksen paikka. 

Toki pandemian hellittäessä minunkin on välillä käytävä työpaikalla ja matkustettava kokousten perässä monen kymmenen kilometrin päähän, 

mutta pääasiassa voin jatkaa etätöitä ainakin niin kauan kuin nykyisessä työssäni olen. 

Siinä säästyy valtavasti vapaa-aikaa, kun ei tarvitse istua ruuhkabussissa joko täällä kotikaupungissa tai vielä pahempaa, 

pääkaupunkiseudulta tänne Uudenmaan laitamille. 

Olisipa etätyö ollut mahdollista, kun lapset olivat pieniä. Olisi ollut enemmän äiti kotona ja tarhapäivät lyhyempiä. 

No sille ei voi mitään, mutta tämä on taas tätä meikäläisen jossittelua, kun asiat tulevat mieleeni.

Jossittelua, joka joskus meinaa saada vallan, mutta jolle en halua luovuttaa. 

Tällaisilla, hieman sekavilla ajatuksilla täällä. 

Arkea, ja romantiikkaa ainakin sukissa ;) 

Mitäs sinun helmikuuhusi kuuluu?

Kauniita helmikuisia päiviä Sinulle!

 

Nilkkatossut

 

Nilkkatossut. 

Nilkkasukkien ja tossujen sekoitukset.

Sellaiset ovat nämä ohjeessa tossukoiksi nimitetyt tossumalliset varrettomat nilkkasukat. 

Sain joululahjaksi Novitan Kaikkien aikojen villasukat -kirjan, josta olen pari mallia neulonut. 

Siitä löytyi myös naisten tossukat -ohje ja sen päätin jo aikaisessa vaiheessa toteuttaa. 

Vaihe osui nyt kevääseen, kun sopivasti tuli tarve saada tehdä jotain suhteellisen nopeasti valmistuvaa.

Lankana ihan ohjeen mukaisesti Novitan Nalle-lanka 

ja muutenkin tein nämä tossukat aika tarkasti ohjeen mukaan. 

Alun aina oikein neuletta neuloin kaksi ylimääräistä kierrosta,

 jotta nilkan kohdalle tulisi varmasti riittävästi väljyyttä ja ehkä vähän pituuttakin lisää. 

Ja toisaalta varsinaisen kuvio-osuuden päätyttyä ei tarvitsisi neuloa paria ylimääräistä kierrosta,

jotta koko olisi oikea (riittävän pitkä jalkaterä). 

Tossukat olivat yllättävän helpot neuloa ja päälliosan kuvio yksinkertainen ja nopea oppia.

Vähän tämän mallisissa sukkasissa häiritsee tuo neliömäinen kanta, 

eli luonnollisen kaltaista pyöristystä siihen ei oikein saa taiottua kun suora aloituskierros yhdistetään 

 ommellen kantapään takasaumaksi.

Onneksi tuo muotoutuu käytössä kuitenkin kantapään alla aika nopeasti istuvammaksi.

Näistä tuli kyllä saman tien minulle oikein mieleiset kesäsukat.

Tykkään kovasti näistä sukkaplokeista, jotka sain myös joululahjaksi yhdessä tuon aiemmin 

mainitut neulekirjan kanssa. 

Sukkia on kiva paitsi kuvata niiden kanssa tietenkin ns. kuosittaa hieman kostutettuna. 

Neule välttyy höyrytyksen litistävältä vaikutukselta ja itse siinä samalla silitysraudan esiin kaivamiselta.

Mitäs sinulla on puikoilla?

Minulla on ikuisuusprojektina tällä hetkelläo oleva pikkupeitto, 

josta sitten joskus "syssymmällä" ehkä saan kuvia ja ohjeen tapaista ehkä tännekin.

Nyt on ollut aivan ihania kevätpäiviä ja luonto on herännyt täyteen kasvuvauhtiin. 

Nurmikkoakin pääsee (joutuu 😉 ) leikkaamaan tällä viikolla.

Jospa sillä saisi pikkuisen noita nurmikon keltaiseksi täplittäviä voikukkia hetkeksi edes matalaksi.

Kirsikkapuu on aloittanut kukintansa, samoin kesäpikkusydämet, pikkutalviot ym. kevään kaunottaret. 

Heti viikon alkajaksiksi menenkin kamernn kanssa niitä taas kuviin ikuistamaan.

Kyllä kevät on vaan ihanaa aikaa!

💜 

Mukavia toukokuisia päiviä 

💜

Joulun odotusta

 

Neulominen on minulle rentoutumiskeino. 

Ja rentoutumista on tässä tarvittu koko syksyn vastapainona työlle. 

Ja, kun muutakaan en keksi, tulee tehtyä sukkia.

Yleensä neulon niitä ns. omasta päästä -mallilla, 

vaikka valmiita toinen toistaan upeampia ohjeita on olemassa pilvin pimein.

Mutta välillä on kiva tehdä sen mukaan, mitä joku toinen valmiiksi miettinyt.

Sain syyskuussa syntymäpäivälahjaksi kaksi sukkaohjekirjaa.

Niistä oli puhetta aiemmin täällä blogissa otsikolla "Syksyn lapsen kakku ja lahjakirjat"-

Toisesta olen tähän mennessä neulonut yhdet sukat ja toisesta ovat yhdet kesken. 

Ovatkin olleet jo syyskuusta alkaen 😊

Tätä näissä kuvissa näkyvien sukkien ohjetta en noudattanut ihan kokonaan,

mutta pääpiirteittäin kylläkin ja eiköhän sukat suurinpiirtein mallista tunnista.

Jämälankasukat -kirjan "Miss Farkku" -sukkien ohjetta pääsääntöisesti

 noudattaen valmistuivat nämä harmaa-violetti-valkoiset sukat, 

joiden juju on varren kauniissa aaltokuviossa.

Kirjan nimen mukaisesti sukkiin voi upottaa monen eri värisiä lankoja. 

Itse käytin näissä sukissa neljää eri Novitan Nalle-langan väriä ja kivasti pieniä keränöttösiä niihin

upposikin. 

Aaltomainen pitsikuvio olisi ohjeen mukaan tullut sukan kärkeenkin jalkaterän yläpuolelle,

mutta jotenkin ajattelin mennä helpomman kautta ja tein siihen kohtaan yksinkertaisesti  

vain eri värisen raidan.

Tästäkin kirjasta tulee varmasti jatkossakin neulottua useita malleja. 

Siitä olen ihan varma. 

Mutta sitä ennen tekeillä on parit miesten perussukat joulupukin konttiin 

ja pitäisi saada valmiiksi ne toisesta kirjastakin aloitetut sukat; ovat jo sentään jalkaterässä menossa 😉

Jouluvalmisteluja kotona on tehty jonkin verran. 

Kausivalot tai voihan noita nyt jo jouluvaloiksikin kutsua, ovat paikoillaan, samoin kuin joulukuusi.

Pikkuisen on myös joulupukin kontin sisältöä kartutettu, 

mutta leipominen on jäänyt. 

Tai ei nyt ihan kokonaan, torttuja sentään on tullut jonkun verran tehtyä.

Tänään saatiin hieman luntakin  märän ja lumettoman marraskuun jälkeen.

Kivasti lumi valaisee pimeää joulukuista pihamaata.

Ja kotona on hyvä olla kynttilän valossa ja jotain pientä puuhastellen. 

Tämä on hyvä juuri nyt.

Mukavia joulukuisia päiviä Sinulle!