Pionien aika

 

Pionien aika. 

Ja vesisade, enemmän tai vähemmän taukoamatta ja tuulen kanssa. 

Niin tyypillistä. Tai ainakin siltä tuntuu juuri tänä kesänä. 

Olen tämän sateisen ja viileän kesän aikana käynyt oikean kameran 

ja kännykän kanssa ottamassa kuvia kotipihan kukista aina, kun sää on sallinut.  

Alkukesän viileys antoi odottaa pionien kukintaa. 

Ne olivat nupulla viikkokausia. Sitten muutaman aurinkoisen päivän aikana kaikki avautuivat lähes yhtä aikaa.

Ehkä kaikkein eniten odotan suurikukkaisten kerrottujen kiinanpionien kukintaa.

Sarah Bernhardt ja Festiva Maxima ovat kotipihani kukkien kuningattaret.

 Molemmat kukkivat paraikaa lukuisin jättimäisin kukkapalloin ja 

minä käyn aina sateen välillä ravistelemassa vettä kukinnoista ja samalla tuoksuttelemassa niitä.

'Festiva Maxima'

'Sarah Bernhardt'

Yllä olevien kahden kuvan valkoisen pionin nimeä en tiedä. 

Olen sen ostanut vain "kiinanpionina" joskus kauan sitten ja lajiketta en ole saanut selville. 

Jos tunnistat, olisi kiva kuulla sen nimi.

Sen sijaan "kulhollinen kauneutta"- 'Bowl of Beauty' - sen vieressä on yksi suloisimmista tuttavuuksista. 

Yllä olevassa kuvassa näkyy, kuinka sen viileää ja kosteaa säätä arastelevat terälehdet olivat päiväkausia supussa, 

kunnes yhtenä parin valtaosin aurinkoisen päivän aikana avautuivat täyteen loistoonsa.

'Bowl of Beauty'

Jalopähkämö ja Festiva Maxima

Sateisen sään takia leikkasin muutaman pionin kukinnon maljakkoonkin ilahduttamaan sisällä olemisen aikana. 

Niistä ja jalopähkämöistä sekä niistä ja kuunliljan lehdistä tuli kauniita ja näyttäviä pikkukimppuja, 

joiden miellyttävän makea tuoksua täytti välillä koko kodin. 

Välillä on ollut myös herkuttelun aika. 

Vaniljajäätelö, tummasuklaa ja vadelmat  (pakasteena tai ilman) ovat herkullinen yhdistelmä ja toimivat aina. 

Toivottavasti välillä saadaan myös aurinkoa ja lämmintäkin.

Mukavia kesäpäiviä Sinulle!

Heinäkuun kuulumisia

Sateinen heinäkuinen perjantai-ilta alkaa hämärtyä. Aurinko on painunut mailleen ja niin ikävää kuin se onkin todeta, päivä on alkanut lyhentyä ja loppukesän tunnelma alkaa hiljakseen hiipiä lähemmäksi. Yhtään kynttilää en ole vielä sytyttänyt kesäiltojen iloksi, mutta eiköhän niidenkin aika tule kuitenkin aika pian. Tilasin viime keväänä muutamia hunajakennolevyjä ja sydänlankaa tarkoituksenani askarrella kynttiöitä, mutta sekin jäi. Ehkäpä saan ne tehtyä tässä ennen syksyä.

Minulla on kuitenkin loma! Lyhyt sellainen, vain parisen viikkoa, mutta loma kuitenkin. Takana on todella kiireinen alkuvuosi töissä ja stressitason on ollut sen mukainen. Nyt viikon huilaamisen jälkeen alkaa tuntua sitlä, että eiköhän tästä taas selvitä. Samalla olen huomannut, että kun on aikaa ajatella, jopa jotkut jotenkin solmussa olleet töihin liittyvät kuviot ovat selkeytyneet. Aivoille tekee siis hyvää välillä olla vähemmällä kuormituksella. 

Kesään kuuluvat myös kesäkäsityöt. Tänä kesänä en ole aloittanut mitään virkkausprojektia, sillä ne (yhtään isommat sellaiset) ovat tupanneet jäämään vain kesken ja sitten häirinneet minua valmistumiseensa asti käsityökorista pilkistäessään ja muistuttaessan jälleen yhdestä keskeneräisestä työstä. Siksipä, jälleen kerran, olen tehnyt nopeita ja helppoja juttuja. 

Yksi tällainen helppo juttu oli leveä ja muutenkin reilun kokoinen panta. Lankana on Dropsin ilmava Air (65% Alpakkaa, 28% Polyamidia, 7% villaa) ja mallikerta helppo: 1 oikein, 1 nurin -joustin. Minulla oli kaksi kerää tuota Airia ja tähän meni vajaa yksi kerä. Nyt sitten mietin, mitä teen lopusta langasta :)

Pionien kukinta on kesän odotettu kohokohta. Tänä kesänä niiden kukinnan alkuun osui kuiva hellekausi ja loppuun kaatosateet. Niinpä ainakin tässä kohtaa taivaan alla, kukinta jäi jossain määrin ns. normaalikesää lyhyemmäksi. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, en malttanut olla taas ihailematta niitä monta kertaa päivässä. Ja tulihan noita kuvattuakin useaan otteeseen. 

Alkukeväästä siirsin muutaman huonossa kohtaa kasvaneen pionin, jotka olivat jo taantuneet muutaman menneen kesän aikana. Nyt ne lähtivät parmmin kasvuun, mutta kukinta jäi niiden kohdalla väliin. Ehkä ensi kesänä sitten on niidenkin vuoro. 

Mitä sinun kesääsi kuuluu?

🤍

Mukavaa heinäkuista viikonloppua ja kivoja kesäpäiviä!

t. Satu

 

Kesää odotellessa

 

No niin. Hiipiihän se kesä jo ajatuksiin näin tammikuun loppupuolella. 

Yhä useammin huomaan katselevani tietokoneelta menneiden vuosien kukkakuvia. 

Laitanpa niistä tännekin muutamia ihan vaan kesän kaipuuta helpottamaan (tai pahentamaan 😉 )

Osa niistä on ehkä täällä blogissakin ollut jo aiemmin, mutta ei kuitenkaan haitanne, jos tulevat uudestaan. 

Huikaiseva kevään aurinko. Sitä kaipaan, mutta ihan kohta se on taas täällä :) 
Alla olevassa kuvassa näkyvät loistotäydykkeet ovat levinneet kotipihassa vähän sinne tänne. Olen niitä välillä kitkenyt aktiivisesti, 
mutta ne ovat pitäneet pintansa. Niiden kukinnot ovat mielestäni herkän kauniita ja sävy vaihtelee myös valaistuksen mukaan.

Loistotädyke

Purppuraheisiangergon kukkia

Jalopähkämöt ja ukonkellot leviävät vauhdilla. Varsinkin ukonkellot ovat tulleet pyytämättä ja leviävät, minne haluavat, 

mutta koska ne ovat kauniita, saavat kasvaa. Rajoitan niitä toki jossain määrin 

Jalopähkämöt ja kuunliljat kilpailevat talon itäpuolen puolivarjoisassa penkissä elintilasta.

 Kuunliljoja pitää jakaa tulevana keväänä, sillä juurakot kasvavat jo kovin ahtaasti.

 Melkoista käsipeliä on saada eroteltua jalopähkämöiden haarautuvat juuret ja maavarret juurakoiden ympäriltä.

Rakastan valkoisia kukkia. 

Siksipä muutamaa liilaa syreeniä ja vaaleanpunaista pikkuangervoa lukuunottamatta kotipuutarhan pensaat kukkivat valkoisin kukin.

Kukkapenkeissä on sitten lisänä punaisen ja sinivioletin eri sävyjä, mutta vähemmän esim. keltaista.

Toivottavasti nautit kesän aurinkoista kukkamuistoista ☀️

Kesää odotellessa 💗

Mukavia tammikuisia päiviä Sinulle!

T. Satu

SiniSatu -sukat

Minulla on Instagramin puolella @sini_satu -tili , jota päivitän säännöllisesti, ehkä kerran pari viikossa.

Siellä on suloisena sekasotkuna kuvia kukista, käsitöistä ja leivonnaisista sekä kahvi- ja teemukeista hyvän huomenen toivotteluineen.

Juuri nyt on pionien aika ja niitä, kuten muitakin kukkia, tulee paljon kuvattua.

 Olen pioneihin ihan hulluna, vaikka mikään taituri en niidenkään kanssa olekaan. Ihailen vain.

Laitoin tuonne SatunKukat -blogin puolella kuitenkin kuvia tällä hetkellä kotipihalla kukassa olevista pioneista. 

Jos kiinnostaa, käy kurkkaamassa :)

Mutta takaisin sukkiin. 

Kun näiden äitienpäivän aikaan valkovuokkojen kukkiessa aloitettujen 

ja tuossa juhannuksen alla syreenien aikaan valmistuneiden sinisten sukkien kuvia katselin, 

tuli mieleeni, että nämä ovat SiniSatu-sukat :)

Sukat ovat jo itselläni käytössä ja oikein mukavat sukat ovatkin ;)

Kerroin tuossa aiemmin 'Tulppaanisukista', joihin sain kaavion Instan kautta vähemmän käytetyn, 

vain käsitöihin painottuvan ja uudemman @willastatehty -tilini seuraajalta.

Tulppaanisukat neuloin 7 veljestä-langasta perinteisesti varresta kärkeen ja niissä "tulppaanit", jollaisena tuon kuvion näin, osoittivat alaspäin. 

Neuloin heti perään Nalle-langasta toiset sukat samalla kuviolla varpaista alkaen ja niissä

kuvio osoittaa nyt ylöspäin.

Kantapääkin on erilainen.

Itse asiassa tykkään aika kovasti molemmista, mutta ehkä vähän enemmän näistä sinisistä. 

Syynä toki voi olla sekin, että värinä pidä enemmän vaaleansinisestä kuin pinkistä ;)

Tuossa alla vielä kuvakollaasina nämä molemmat. 

Kummasta versiosta tykkäät enemmän?

Tällaisten sukkakuulumisten lisäksi on todettava, että kotipihan nurmikko on ruskettunut ja ratisevan kuiva. 

En ostovedellä viitsi sitä kastella. Sen sijaan kukkapadat ja -purkit sekä perennapenkit ja pari keväällä istutettu pientä pensasta

 kastelen runsaasti joka ilta aina, kun on muutaman päivän ollut satamatta. 

Ja sellaisia kuivia päiviä onkin ollut reippaasti. 

Pahin helle on takana ja +30 ja +32 asteen lämpötila olikin liikaa sekä kasveille että minulle. 

No, tulipahan niinä päivinä päivitettyä blogia ja tehtyä keskeneräisiä käsitöitä.

Ja jopa leivottuakin. Sekä pitkästä aikaa ommeltua. 

Yhdet farkkujen lahkeetkin lyhensin, vaikka ompelukoneen teho ei paksun kankaan käänteisiin oikein riitäkään.

Sitten ompelin makuuhuoneeseen verhot. Ajattelin alkujaan laittaa ne keittiöön, 

mutta eihän tuo kangas sinne sovi sitten yhtään. 

Joten saipahan makuuhuonekin uudet verhot pitkästä aikaa. 

Olen kerännyt myös Pinterestiin ideakuvia erilaisista pussukoista ja kasseista. 

Aloittamista vaille valmiina (ajatuksissani) on siis ainakin pari erilaista pientä pussukkaa. 

Ajattelin, että niitä voisi käyttää esim. käsityöprojektipussukoina tai ihan vaikka toilettipusseina.

Uusia, kauniita kankaitakin olen miettinyt, mutta saanut toistaiseksi pidettyä itseni pois kangaskaupasta.

On nimittäin sen verran noita käyttämättömiä kankaita ja muita tykötarpeita 

tuolla odottamassa ompelukärpäsen puremasta innostunutta ompelijaa;)

Aurinkoisia heinäkuun päiviä!

 

Parasta kesää

 

Heinäkuu on jo hyvässä vauhdissa.

Lomaa on viikko takana ja kolme edessä. 

Tekemistä riittää ja muutoksia on ilmassa, mutta käsityöt rentouttavat.

Helteinen kesäsää jatkuu ja keskipäivän helteessä ei ole mukava olla ulkona, ei edes pihakeinussa varjossa neulomassa. 

Sen sijaan neulon sisällä sen, mitä nyt neulottua näillä keleillä tulee.

Illat menevät sitten pihahommissa kastelukannuja kantaen tai kasteluletkun jatkona seisoessa.

Mutta kesä on kyllä ihanaa aikaa.

Juuri tulin koiran kanssa iltakävelyltä ja ilta-auringon leikkiä puiden rungoilla katsoessani mieleeni tulivat sanat "ihana valo". 

Sitä ihanaa valoa sitten puolen vuoden päästä niiiiin kaipaan.

Toukokuussa laitoin kuvia 'Nilkkatossuista', jotka neuloin Novitan Nalle-langasta suhteellisen ohjeen mukaisesti. 

Koska malli oli kiva, ajattelin saman tien neuloa myös toiset vastaavat, mutta erilaisella kuviolla. 

Nämä tossukat syntyivät Novitan Woolly Wood -langasta, 

joka ei koostumuksellaan sovellu sukkiin. Tämän tiesin jo etukäteen, mutta neuloin silti. 

Lanka on pehmeää sekä mukavan lämpöistä ja vilpoista yhtä aikaa.

Tossuikoista tuli ihanat pitää jalassa, mutta käytössä ne venyivät niin, että nyt tuskin enää pysyvät jalassa.

Lisäksi mieheni alkoi ihmetellä, mitä harmaita "nöttösiä" meillä on pitkin lattioita. 

Tossukoista nimittäin tarttui varpaisiin "nöyhtää", joka muodosti näitä nöttösiä ja kun tossukat otti pois jaloista, ne tippuivat lattialle. 

Vielä niissä ei ole reikiä, mutta ei se kaukana ole, sillä materiaalin hävitessä pikkuhiljaa niiltä ei voine välttyä. 

Sitä pitäisi uskoa asia, jonka jo itsekin tiedän eli käyttää oikeaa materiaalia oikeaan kohteeseen. 

Eli sukkiin sukkalankaa ja muihin neuleisiin sitten näitä erikoislankoja.

Tässä kesällä on jo tähän mennessä tullut neulottua pitkästä aikaa vähän enemmän,

mutta en ole saanut aikaiseksi laittaa niitä näytille tänne. 

Aika vähäistä oli käsitöiden tekeminen kuluneen talven aikana, mutta nyt olen pikkuisen petrannut,

vaikka "entisessä tahdissa" en olekaan 😊

Jotain pieniä ohjeitakin olen kirjoitellut. Lähinnä lasten neuleista.

Pitää katsoa, jos jossain vaiheessa laitan niitä tännekin. 

Tai, mitä mieltä olette, onko millekään neuleiden ohjeille tarvetta, 

vaikka niitä on saatavissa vähän siellä ja täällä?

 

Mutta sitten varsinaiseen kesäasiaan;

kuvia kukista ja kesätaivaasta.

Upeaakin upeampi jasmike 'Tähtisilmä' on kukkinut nyt pari viikkoa ja sen metsämansikkainen,

makea tuoksu leijailee paitsi omalla pihalla myös tontin kohdalla tuolla tien puolella. 

Kukinta alkaa olla lopuillaan, mutta vielä pensas on lähes täynnä lumivalkoisia kukkia.

Nyt myös nurmikko sen ympärillä on valkoinen varisseista terälehdistä, kuin olisi satanut lunta. 

Laitan hieman enemmän kuvia tästä ihanasta pensaasta tuonne 'SatunKukkiin',

jos haluat käydä vilkaisemassa.

Yhtä aikaa jasmikkeen kanssa kukkivat myös pionit. 

Niidenkin upea kukinta on vielä meneillään, vaikka parhaat päivät ovat jo ohi. 

Kotipihan itse oikeutettu kuningatar on vitivalkoinen 'Festiva Maxima' -pioni.

Toinen kotipihan luottopioni on alla olevassa kuvassa näkyvä 'Bowl of Beaty',

joka nimensä mukaisesti jaksaa ihastuttaa lähes lautasen kokoisilla kukillaan kesästä toiseen ja 

ja joka ei niin pahasti hätkähdä äkillistä ukkoskuuroa kuin kerrottukukkaiset sisarensa.

Kaunista helleviikonlopun jatkoa ja ihanaa pian alkavaa viikkoa Sinulle!