Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pientä suolaista. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pientä suolaista. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 11. heinäkuuta 2021

Suolaisen nälkään

 


Tällä hetkellä (lähes) kaikki puhuvat helteestä, kuumuudesta, kuivuudesta, tukalasta olosta, 

vedessä vilvoittelusta, kukkien kastelusta, unettomista öistä, kesälomasta, ihanasta auringosta, ja jotkut jopa jalkapallosta ;)

No, on totta, että rajansa olisi kaikella. Vähempikin rittäisi tätä kosteaa lämpöä.

Onneksi kotona on ilmalämpöpumppu, joka viilentää ja sen takia on tullut tänä kesänä vietettyä ihan liikaa aikaa sisätiloissa. 

Ihan sen takia, että ulkona en jaksa, kun paistun. 

Mutta toisaalta, muutama kuukausi eteenpäin, niin johan on pimeää ja koleaa.

Muistellaan silloin näitä kelejä.

Mutta tosiaan juuri nyt kotipihan kukkien takia vähän harmittaa. 

Aika kituuttamista on monen kukan kasvu, kirvatkin meinaavat vaivata ja kukintavaihe menee ainakin minun mielestäni liian nopeasti ohi. 

Selkä vääränä niille olen vettä iltaisin kantanut. Ja välillä aamulla ja joillekin ruukuille joskus päivälläkin. 



Onneksi kasvivalinnoista osa pärjää ja jaksaa kukkia helteessäkin, 

vaikkakin normaalia lyhyemmän aikaa. 

Yksi tällainen on yllä olevassa kuvassa oleva palava rakkaus, joka ainoana edustaa kuumana henkuvan punaista kotipihan perennapenkeissä.



Mutta sitten varsinaiseen asiaan. 

Tässä parisen viikkoa sitten tytär leipoi herkullista suolaista ja maustettua.

Tämä oheisissa kuvissa näkyvä suorakaiteen muotoisessa vuoassa paistettu leipä oli todella hyvää.

Ohjetta minulla ei ole antaa, mutta se löytynee pienellä salapoliisityöllä internetin syövereistä.



Leivässä on kuulemma "ihan perus" vaalea leipätaikina, 

josta on muotoiltu pyöreitä kakkaroita, jotka on kohotuksen jälkeen yhdistetty pitataskumaisiksi.

Taskut on täytetty omatekoisella maustevoilla, jossa on voin lisäksi ainakin silputtua persiljaa,

 hieman rosmariinia ja reilusti valkosipulia. 

Taskut on laitettu vuokaan pystyyn niin, 

että joka toinen tulee hieman enemmän vasempaan ja joka toinen oikeaan reunaan. 

Päälle on ripoteltu merisuolaa.

On muuten hyvää 😊




Sitten toinen suolainen herkku paistui meheväksi muffinssipellillä.

Onnistui siinä paremmin kuin paperivuoissa.



Näiden kohdalla on sama juttu, että ohjetta tai edes linkkiä siihen ei ole antaa. 

Halusin kuitenkin laittaa näistä kuvia tänne näytille, josko näistä saisi muutkin ideoita. 

Näitä voisi kutsua esim. pizzakierteiksi.

Taikina on kaulittu levyiksi ja levyille levitetty valmista Raguleton pastakastiketta, 

palvikinkkusuikaleita, pepperonia, pizzamausteita ja juustoraastetta.

Toki kasvisversion voi jokainen tehdä mielensä mukaan.





Nämä molemmat tekivät taas hyvin kauppansa.

Molemmat ovat erinomaista iltapalaa esim. viinilasillisen kera.




Ovathan nämä tavallaan tukevaa syötävää näin helteellä, 

mutta eipä näitä ole tarkoitettukaan, että vatsa vain niillä täytetään.

Naposteltavaksi vain.

Ja kun pitää muistaa juoda paljon vettä, tarvitaan myös suoloja, joten tässähän tulee ainakin yhdenlaista ;)

Minä tykkäsin ja niin meillä muutkin. 

Nyt ollaan sitten puolison kanssa kahdestaan ja tytär ei pitempään toviin ole kotona leipomassa.

Olen jopa miettinyt, että leipoisin pitkästä, pitkästä aikaa itse.

Mitenkähän sitä enää osaakaan mitään.

Mutta, kunhan tässä jaksaa ja helle vähän helpottaa, 

niin viitsii keittiössäkin enemmän taas puuhailla.


Tällaista siis tällä kertaa.

Nautitaan kesästä kaikilla aisteilla. 



Kaunista heinäkuista viikkoa Sinulle!


sunnuntai 27. joulukuuta 2020

Vielä katsaus jouluun

 
Joulua odottaa niin paljon.
Joulu tuo mieleen sekä oman että omien lasten lapsuuden. 
Jostain syystä liitän jouluun aina lapset.
Tänä jouluna, kun olimme poikkeuksellisesti kotona vain ydinperheen kesken, 
korostui leppoisa ajan veitto. 
Voihan olla, että nuorisolle tuli aika pitkäksi, 
mutta minä nautin, kun lapset olivat kotona ja toisaalta ei ollut kiire minnekään. 


Tytär leipoi ahkerasti ennen joulua suolaista ja makeaa, 
mies paistoi kinkun ja huolehti siitä loppuun asti joulun ajan,
joten minulle jäi vaan siivoaminen, kattaminen ja ns. perusjouluruokien esille laittaminen. 
Niissä menin helpoimmin kautta, sillä laatikot, kylmäsavulohi ja rosolli lähtivät mukaan kaupasta. 
Saivat sitten vaan pientä twistiä ennen tarjolle laittamista.



Herkullinen liköörillä makeutettu yllä olevissa kuvissa näkyvä suklainen jouluhalko 
sai koristeekseen sokerihuurretut karpalot ja rosmariininoksat.


Muita makeita joulupöydän herkkuja perinteisten joulutorttujen, 
hedelmä- ja maustekakun lisäksi  olivat 
yllä näkyvä rommilla kostutettu appelsiinikakku ja alla olevissa kuvissa olevat piparkakunmakuinen puolukkajuustokakku 
sekä manteliset vadelmamurokeksit ja syvän suklaan makuiset suklaakeksit.



Suolaisia leipomuksia oli oltava vastapainona ja poropiirakka, kinkkukierteet ja salamipizzakierteet 
tekivät erittäin hyvin kauppansa iltapalana.


Lahjojakin oli joulukuusen alle ilmestynyt kuin huomaamatta. 
Tytär ne sinne sijoitti aattona puolilta päivin ja ihmeen hyvin omien lahjapakettien avaamista
 rakastavat koirat kuitenkin antoivat niiden olla koskematta, 
kun paperien läpi ei tunkenut vinkulelujen tuoksu. 

Joka joulu neulon muutamat perussukat joululahjaksi. 
Tänäkin vuonna iäkäs sukulaismies sai paksut villasukat suklaalevyn kera kirjekuoressa ennen joulua. 
Toivottavasti ne lämmittivät. Minun mieltäni ainakin lämmitti hänen kiitossoittonsa.
Poika puolestaan sai tummanharmaat 7 veikasta neulotut perussukat 
ja tytär Dropsin merinolangasta neulotut vaaleansiniset olosukat. 



Vaikka aikuinen ei lahjoja juuri osaa toivoa, kaivata eikä mitään edes tarvitse, 
lämmittää muistanen toki aina mieltä. 
Tällä kertaa yllätyksenä tuli pojalta saatu huippulaatuinen japanilainen terävääkin terävämpi kokkiveitsi, 
jonka avulla varmasti ruoan leikkaushommat onnistuvat jatkossa ilman hermojen kiristymistä. 
Kuvaa siitä ei vielä ole, mutta terän damaskuskuviointi on hieno ja valo leikkii siinä kauniisti  🤍


 Toinen yllätys olivat tyttären minulle neulomat mustat lapaset, joiden kädenselkään oli kirjottu heijastinlangalla kauniit kukkakuviot. 
Juuri lempiväriäni ja toisaalta huomioitu tummin pukeutuneen äidin näkyminen liikenteessä 🤍
Ja ei kahta yllätystä ilman kolmatta. 
Kolmantena sain todella kauniit sukkaplokit, jotka tytär oli isänsä kanssa tilannut. 
Että osaavat olla kaunisti toteutetut ja toisaalta, 
miten ihmeessä minä olen noita ilman aiemmin tullut edes toimeen 😊




Ja, kun lisäksi sain vielä uuden villasukkaohjekirjan, oli pakko jo joulun aikaan kaivaa lankalaatikoita ja aloittaa kirjasta uudet sukat, 
joita pääsen sitten plokkien kanssa jossain vaiheessa esittelemään täälläkin, kunhan niin pitkälle päästään. 
Mutta neulomisen välissä oli ihana pitkästä aikaa rentoutua uuden pehmnoisen viltin alla kevyen lukemisen 
ja vähän raskaammaan herkuttelun seurassa.
 Siinä puuhassa meni puolet tästä päivästä. 
Ja ihan rehellisesti voin sanoa, että teki muuten hyvää!

 
Puuhaa joulun alla ja aikana tietenkin riitti, mutta pääasia oli, kun ei ollut kiirettä minnekään.
Kynttilä, joulutähdet, kyntteliköt ja joulukuusi ovat valaisseet hämärää kotia aamusta yöhön.
Ne saavat olla paikoillaan vielä ainakin loppiaiseen, tai jopa Nuutinpäivään, katsotaan nyt. 
Ehkä osa tontuista pääsee kesälomalle jo uudeltavuodelta, mutta muut saavat olla paikoillaan. 

Viikon loma joulun aikaan lähes kaoottisen, normaalia vähemmillä lomapäivillä tehdyn työvuoden jälkeen tuli tarpeeseen 
ja jotenkin nyt sunnuntai-iltana juuri ennen loman jälkeistä töiden alkamista tuntui jopa pitkältä.
Hyvä niin 😊 

🤍 Mukavia joulukuun lopun päiviä ja iloa alkavaan vuoteen Sinulle 🤍












 

torstai 26. marraskuuta 2020

Luottoherkku


Kotoisan kahvipöydän luottoherkku ovat itse tehdyt juustosarvet.

Aina pöydässä ei tarvitse olla makeaa olipa kysymys sitten

aamu-, päivä- tai iltakahvihetkestä.

Tai vaikkapa työpäivän katkaisevasta välipalasta.

Itse asiassa näin aikuisiällä suolaiset kahvileivät maistuvatkin parhaiten.

Nuorena ihmettelin aina aikuisia, jotka mieluummin söivät voileipäkakkua 

kuin täytekkakkua. Kuinka kukaan nyt voisi täytekakkua vastustaa?!

Itse rakastan edelleen kyllä täytekakkuja, 

siitä ei pääse mihinkään 😊,

mutta silti suolaiset piirakat, pasteijat, sarvet jne. ovat ihan yhtä hyviä.



Joskus vuosia, vuosia sitten kotiin mainospostissa tulleessa silloisen Valintatalon

pääsiäisen ruokamainosvihkosessa oli yksinkertaisten juustosarvien ohje. 

Otin ohjeen talteen ja siitä asti olen säännöllisen epäsäännöllisesti sen mukaan sarvia tehnyt. 

Sarvien salaisuutena on taikinan sisään lehtitaikinmaisesti kaulittava 

Koskenlaskija-juusto.

Perustaikinan teen aina ohjeen mukaan, sillä en osaa leipoessa sävelttää omiani,

mutta loppuvaiheessa voi sitten jo käyttää mielikuvitusta. 

Yleensä teen taikinan kaksinkertaisena, koska samallahan sitä tekee vähän enemmän, 

kun kerran aloittaa.

Näitä kun voi oikein hyvin pakastaa ja sitten lämmittää sen, mitä kerralla tarvitsee.

Usein teen toisen puolen taikinasta pelkkinä juustosarvina ja toiseen puoleen laitan täytteeksi 

vaihtelevasti kinkkua, sipulia, paprikaa, yrttimaustetta, juustoa yms.



Tässäpä alkuperäinen ohje, jossa mukana myös omia kommenttejani:


KOSKENLASKIJAN JUUSTOSARVET


0,5 dl vettä tai maitoa

1 pala hiivaa tai kuivahiivaa pakkauksen ohjeen mukaan

1 tl suolaa

n. 1 litra vehnäjauhoja

1 pkt (250g) Koskenlaskija-juustoa


Voiteluun 1 kananmuna

Pinnalle 1 pss juustoraastetta (Emmental), alkuperäisessä ohjeessa ’Fontal’-juusto

Liota hiiva ja suola lämpimään nesteeseen. Lisää vehnäjauhot ja alusta taikinaksi. Kauli taikinasta jauhotetulla alustalla suorakaiteen muotoinen levy. Leikkaa huoneenlämmössä pehmennyt Koskenlaskija-juusto viipaleiksi ja peitä viipaleilla noin puolet taikinalevystä. Käännä toinen puoli taikinalevystä juusto-osion päälle ja kauli jälleen suorakaiteen muotoiseksi. Käännä taikina kolminkerroin ja kauli jälleen suorakaiteeksi.

(Oma lisäys ohjeeseen: Jos näyttää, että juustoviipaleet eivät ole hyvin levinneet taikinakerrosten väliin, käännä taikina vielä kertaalleen kaksinkerroin ja kaulitse)

Jaa sitten takina kahteen osaan. Kauli sitten toinen osa suorakaiteen muotoiseksi n. 3-4 mm vahvuiseksi levyksi. Leikkaa levy pitkittäin kahtia. Leikkaa taikinalevyt kolmioiksi ja pyöräytä kolmiot leveästä päästä alkaen sarviksi.

Toimi toisen taikinaosan kanssa samoin.

Laita sarvet leivinpaperoidulle uunipellille, peitä leivinliinalla ja anna kohota lämpimässä.

Voitele kohonneet sarvet kananmunalla ja ripottele pinnalle juustoraasteta.

Paista 200 C n. 15 min.


Täytteeksi voi laittaa oman mielen mukaan pieniksi kuutioiksi paloiteltua palvikinkkua tai -kalkkunaa, paistettua jauhelihaa, kasvissekoitusta tms. Lisäksi sitten kuullotettua sipulia ja paprikaa mielen mukaan sekä Emmental-juustoa.

Ja lopuksi kaikkein tärkein; nauti!



Mukavaa marraskuun loppua Sinulle ja rauhallista alkavaa adventin aikaa! 





sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Viikonlopun iltapalalle




 

Itse tehty minihampurilainen

Joskus iltaisin,
tai oikeastaan aika usein iskee pienen suolaisen nälkä.
Arkena ei yleensä kovin kummoisia viitsi iltapalaan panostaa,
mutta sentään joskus viikonloppuisin tulee nähtyä asian eteen vaivaa.


                         
Rehellisyyden nimissä on taas todettava,
että valtaosan tästä tänne kuviksi päätyneestä iltapalasta
ideoi ja toteutti tyttäreni.
Minä olin vähän assistenttina ja apukäsinä lähinnä tekemisen loppuvaiheessa.



Menuun kuului mm. bruschettaviipaleita,
joiden päällä oli mausteista kanaa, tomaattia ja juustoa.



Pienissä kinkku-juusto-ananas- sekä kinkku-pepperoni-juusto-pitsoissa on
pohjana käytetty neliömäistä Fazerin rullarieskaa,
josta on leikattu pienempiä neliöitä napostelupitsapaloiksi.
Nopea apua pitsan nälkään.


Kylmäsavulohitäytteiset ruisnapit ovat aivan mahtavia ja niitä varsinkin minä
tykkäsin napostella.




Rapeat chilistä potkua saaneet pienet chili-juusto -snacksit olivat 
melko tulisia minun makuuni, mutta tulisuudestaan huolimatta ne olivat 
juuri sellaisia pikkusuolaisia, joita oli vaan ihan pakko napostella.

Chili-juusto-snacksit

Ehkä kaikkein suosituimmat olivat kuitenkin itse leivottuihin pehmeisiin
pieniin sämpylöihin tehdyt barbequen sekä sweet chilin makuiset nyhtöpossuhampurilaiset.
Molempien hampurilaisten täytteenä oli nyhtöpossun ja mausteiden lisäksi jääsalaattia,
kuullotettua paprikaa ja punasipulia sekä pitsajuustoraastetta.





Kylläpä taas nälkä lähti ja tuli hyvä mieli 😊