No niin. Hiipiihän se kesä jo ajatuksiin näin tammikuun loppupuolella.
Yhä useammin huomaan katselevani tietokoneelta menneiden vuosien kukkakuvia.
Laitanpa niistä tännekin muutamia ihan vaan kesän kaipuuta helpottamaan (tai pahentamaan 😉 )
Osa niistä on ehkä täällä blogissakin ollut jo aiemmin, mutta ei kuitenkaan haitanne, jos tulevat uudestaan.
Huikaiseva kevään aurinko. Sitä kaipaan, mutta ihan kohta se on taas täällä :)
Alla olevassa kuvassa näkyvät loistotäydykkeet ovat levinneet kotipihassa vähän sinne tänne. Olen niitä välillä kitkenyt aktiivisesti,
mutta ne ovat pitäneet pintansa. Niiden kukinnot ovat mielestäni herkän kauniita ja sävy vaihtelee myös valaistuksen mukaan.
 |
| Loistotädyke |
 |
 |
| Purppuraheisiangergon kukkia |
Jalopähkämöt ja ukonkellot leviävät vauhdilla. Varsinkin ukonkellot ovat tulleet pyytämättä ja leviävät, minne haluavat,
mutta koska ne ovat kauniita, saavat kasvaa. Rajoitan niitä toki jossain määrin
Jalopähkämöt ja kuunliljat kilpailevat talon itäpuolen puolivarjoisassa penkissä elintilasta.
Kuunliljoja pitää jakaa tulevana keväänä, sillä juurakot kasvavat jo kovin ahtaasti.
Melkoista käsipeliä on saada eroteltua jalopähkämöiden haarautuvat juuret ja maavarret juurakoiden ympäriltä.
Rakastan valkoisia kukkia.
Siksipä muutamaa liilaa syreeniä ja vaaleanpunaista pikkuangervoa lukuunottamatta kotipuutarhan pensaat kukkivat valkoisin kukin.
Kukkapenkeissä on sitten lisänä punaisen ja sinivioletin eri sävyjä, mutta vähemmän esim. keltaista.
Toivottavasti nautit kesän aurinkoista kukkamuistoista ☀️
Kesää odotellessa 💗
Mukavia tammikuisia päiviä Sinulle!
T. Satu
