Jouluviikko.
Tässä on muutama erittäin tervetullut päivä lomaa ennen joulua todella kiireisen ja vähän ahdistavankin syksyn päätteeksi.
Elämässä on arjen lisäksi ollut myös huolia, ja elämän rajallisuus on myös osunut kohdalle
läheisen menehdyttyä joulukuun alussa ja joulun odotuksen rinnalla vietettiin myös hautajaisia.
Itse joulukaan ei luonnollisesti ole tänä vuonna samanlainen kuin aiemmin,
kun yksi suvun vanhimmista on poissa.
Varsinaisen joulun ajan olemme kotona ja onneksi myös jo nuoret aikuiset lapsemme viettävät joulun kanssamme.
Viime vuosina oman pään sisäisen joulutunnelman löytyminen on ollut minulle haaste,
mutta uskon, että kuitenkin pikkuhiljaa se sieltä tulee.
Koen, että tämän yleisen maailmantilanteen ja pimeän vuodenajan sekä isompien ja pienempien murheiden
keskellä
ihminen tarvitsee aikaa sisäisen tasapainon löytämiselle,
aikaa ajatella, aikaa itselle ja läheisille, aikaa olla läsnä.
Juhlipa joulua ns. perinteisenä jouluna tai sitten ei.
Mielestäni pysähtyminen tekee aina hyvää.
Sellaisen pysähtyneen, rauhallisen hetken pyrin ottamaan joka aamu tai edes joka ilta.
Edes pienen hetken jossain välissä.
Jokainen aamu on sekä mieltä että kehoa lämmittänyt lämmin tee,
jonka olen tehnyt tyttäreltäni lahjaksi saamastani teejoulukalenterista kulloinkin löytyneestä teestä.
Pienet asiat tekevät joulumielen ilman yrittämistä.
"Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä!"
- Katri Helena -
🤍
Nyt kiitän Sinua kuluneesta vuodesta
ja
toivon Sinulle rauhallista sekä tunnelmallista joulun aikaa
