Heinäkuun kuulumisia

Sateinen heinäkuinen perjantai-ilta alkaa hämärtyä. Aurinko on painunut mailleen ja niin ikävää kuin se onkin todeta, päivä on alkanut lyhentyä ja loppukesän tunnelma alkaa hiljakseen hiipiä lähemmäksi. Yhtään kynttilää en ole vielä sytyttänyt kesäiltojen iloksi, mutta eiköhän niidenkin aika tule kuitenkin aika pian. Tilasin viime keväänä muutamia hunajakennolevyjä ja sydänlankaa tarkoituksenani askarrella kynttiöitä, mutta sekin jäi. Ehkäpä saan ne tehtyä tässä ennen syksyä.

Minulla on kuitenkin loma! Lyhyt sellainen, vain parisen viikkoa, mutta loma kuitenkin. Takana on todella kiireinen alkuvuosi töissä ja stressitason on ollut sen mukainen. Nyt viikon huilaamisen jälkeen alkaa tuntua sitlä, että eiköhän tästä taas selvitä. Samalla olen huomannut, että kun on aikaa ajatella, jopa jotkut jotenkin solmussa olleet töihin liittyvät kuviot ovat selkeytyneet. Aivoille tekee siis hyvää välillä olla vähemmällä kuormituksella. 

Kesään kuuluvat myös kesäkäsityöt. Tänä kesänä en ole aloittanut mitään virkkausprojektia, sillä ne (yhtään isommat sellaiset) ovat tupanneet jäämään vain kesken ja sitten häirinneet minua valmistumiseensa asti käsityökorista pilkistäessään ja muistuttaessan jälleen yhdestä keskeneräisestä työstä. Siksipä, jälleen kerran, olen tehnyt nopeita ja helppoja juttuja. 

Yksi tällainen helppo juttu oli leveä ja muutenkin reilun kokoinen panta. Lankana on Dropsin ilmava Air (65% Alpakkaa, 28% Polyamidia, 7% villaa) ja mallikerta helppo: 1 oikein, 1 nurin -joustin. Minulla oli kaksi kerää tuota Airia ja tähän meni vajaa yksi kerä. Nyt sitten mietin, mitä teen lopusta langasta :)

Pionien kukinta on kesän odotettu kohokohta. Tänä kesänä niiden kukinnan alkuun osui kuiva hellekausi ja loppuun kaatosateet. Niinpä ainakin tässä kohtaa taivaan alla, kukinta jäi jossain määrin ns. normaalikesää lyhyemmäksi. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, en malttanut olla taas ihailematta niitä monta kertaa päivässä. Ja tulihan noita kuvattuakin useaan otteeseen. 

Alkukeväästä siirsin muutaman huonossa kohtaa kasvaneen pionin, jotka olivat jo taantuneet muutaman menneen kesän aikana. Nyt ne lähtivät parmmin kasvuun, mutta kukinta jäi niiden kohdalla väliin. Ehkä ensi kesänä sitten on niidenkin vuoro. 

Mitä sinun kesääsi kuuluu?

🤍

Mukavaa heinäkuista viikonloppua ja kivoja kesäpäiviä!

t. Satu

 

Nilkkatossuja

 

Olen nyt paremman puutteessa selaillut täältä blogistani luonnostilaan jääneita posatuksia. Osa niistä on vain unohtunut, osaan en ole jaksanut lähteä miettimään alkuperäisen ajatuksen mukaista tekstiä ja kuvitusta. Tämä postaus kuitenkin oli jäänyt luonnokseksi ihan silkassa vahingossa. Olen tämän aloittanut loppukesästä 2022 ja ajattelen nyt, että jätän tähän alkuperäisen tekstin aloituksen ihan sellaisenaan ja jatkan siitä sitten eteenpäin 😊

2022: Keskikesällä tulin neuloneeksi parit tossumalliset sukat, joita nimitän nilkkatossuiksi. Ihastuin tällaisiin tossumallisiin yksinkertaisiin sukkasiin, kun neuloin reilu vuosi sitten lahjaksi saamastani Novitan Kaikkien aikojen villasukat -kirjasta Naisen tossukat. Lankana käytin silloin sukkalankana huonosti kestävää sekoitelankaa, joten sukat kuluivat puhki samana kesänä. 

Tämän kesän nilkkatossut sen sijaan on neulottu sekä Novitan 7 veljestä että Nalle -langasta.  

2024: No niin. Tuon verran olin saanut silloin vaan kirjoitettua ja kuvat laitettua valmiiksi. Jatkanpa sitten reaaliajassa. Kaivelin vielä vuoden 2021 kuvista kuvan (alla) niistä ihan alkuperäisistä tossukoista, jotka on tosiaan muistaakseni tehty Novitan ohjeen mukaan. Tuo lanka oli 7 veljestä langan paksuista, mutta muuten veltompaa ja tossukoista tuli tosiaan väljät ja heikosti kestävät.

Novitan ohjetta mukaellen tein sitten nämä harmaat nilkkatossut. Silmukoita on 52, kuten alkuperäisessäkin ohjeessa. Tein näistä kuitenkin lyhyemmät ja käytin jalkapöydän päällä toisaalta poimimaani kuviota.

Jos kantapään neulomisen kokee haastavana, tässä siltä välttyy, sillä kantaosuus neulotaan tasona edestakaisin aina oikein -neuleena ja takasauma ommellaan lopuksi kiinni. Toki kanta ei ole mukavan pyöreä, mutta se muotoutuu jalan alla saman tien sopivaksi, joten "kantikas" muoto ei käytännössä haittaa. 

Aina oikein neulos on suhteellisen joustavaa, joten siksipä minun mielipiteeni on,  että kantaosan voi tehdä aavistuksen lyhyemmäksi, sillä tossukka venyy käytössä.  Kantaosan neulomisen jälkeen silmukat jaetaan neljälle puikolle ja neule yhdistetään suljetuksi ja neulotaan jalkapöydän ja -pohjan osuus kuin normaali sukka.

Näissä alla olevissa on sitten sovellettu enemmän. Idea on sama, mutta toteutus silmukamääriä ja kuviota myöten oma. Valitettavasti en enää yhtään muista silmukkamäärää tai muita oleellisia speksejä näistä. Lähtökohtaisesti silmukkamäärä on käsittääkseni hyvin pitkälle se sama, mikä kyseisen koon ns. normaalissakin sukassa eli näissä todennäköisimmin 56-58 silmukkaa.

Molemmat nilkkatossut ovat olleet minulla kovassa käytössä valmistumisensa jälkeen ja vielä viime kesänä. Nyt en enää muista, missä ne ovat. Todennäköisesti jossain lukemattomien muiden villasukkaparien joukossa eteisen kaapin laatikoissa. Pitääkin lähteä kaivelemaan sieltä.

Löydettyäni tämän postauksen luonnoksen, kävin hakemassa käsityöhyllystä tuon Novitan ohjekirjan ja etsin tossukoiden ohjeen. Nyt tiedän, mitä seuraavaksi aion tehdä 😊 Ja arvaat varmaan sinäkin - no, tossukat/nilkkatossut tietenkin! 

Pitää vielä pohtia, millaisen kuvion teen jalkapöydän päälle. Toisaalta ihan alkuperäinenkään kuvio ei ole yhtään hullumpi. Joskus on hyvä vaan mennä sieltä, missä aita on jo kaatunut. Siinä säästää itseään ja aivot lepäävät. Oma aikansa on sitten uuden suunnittelulle ja silmukoiden laskemisille.

Lyhyeen kesälomaani on vielä muutama viikko. Olen tottunut olemaan kesällä useiden viikkojen lomalla, joten tällainen lyhyt lomanen tuntuu huomattavan vähäiseltä. Mutta pääasia, että sentään on lomaa. 

Yritän tässä samalla pitää yllä kesämieltä ja valmistautua syksyyn. Se tuo muutoksia perhedynamiikkaan, kun kuopuskin muuttaa omilleen opiskelmaan. Lisäksi työtahti tulee pysymään kovana ja se vaatii kaikin puolin kestävyyttä ja sitä paljon puhuttua resilienssiä. 

Mitä sinulle kuuluu? Oletko käynyt matkoilla kotimaassa tai ulkomailla, mökkeiletkö tai hoidatko kotipuutarhaa tai -parveketta? Vai nautitko kaupungin sykkeestä ja vaikkapa torikahvitteluista?

 

Mukavaa kesäkuun loppua

Nautitaan kesästä!

t. Satu