Yksinkertainen virkattu vauvan kesäpeitto

 

Kesällä tuntuu, että on oltava joku virkkaus työn alla. 

Parin vuoden takainen kesävirkkaukseni oli yksinkertaistakin yksinkertaisempi ilmava vauvan peitto. Se jäi silloin kesken, yllätys, yllätys. Vaikka ei se tosiasissa mikään yllätys ole, sillä kovin pitkään samanlaisena toistuvan tekemisen toistaminen ei ole vahvuuksiani 😊 Sain peiton loppuun viime syksynä ja se jäi odottamaan pesua ja kuosittelua tähän kevääseen asti. 

Kuluvan keväään vaahteran lehtien puhjettua tämäkin peitto pääsi vihdoin valmiina valokuviin nuoren kirjovaahteran ohuella oksalla.  

Jännä muuten, että noissa alla olevissa, peiton aloituksen aikoihin otetuissa kuvissa on mukana pikkusyreeni Palibinin kukkia, joita tätä kirjoittaessanikin paraikaa kukkii nyt pari vuotta myöhemmin.

Eli syreeneiden kukkiessa pari vuotta sitten aloitin kesäkuun helteillä kotiterassin keinussa virkkaamaan yksinkertaista, vain hyvin vähän ajattelua vaativaa pikkupeittoa. 

Minulla oli nimittäin jäljellä pikkuisen reilut kolme kerää eli vajaat 300 g jo valikoimista poistunutta Novitan Siro-lankaa, 

jolle en ole keksinyt mitään muutakaan järkevää kohdetta.

Langassa on 53 % puuvillaa, 33 % viskoosia, 14 % pellavaa ja mielestäni se on mukavan ja pehmeän tuntuista. 

Hieman sellaista kivipestyn oloista ehkä. 

Peiton toteutus haki hetken muotoaan, 

mutta muovautui siinä tehdessä ja kirjoitin siinä sivussa tekemisiäni muistiin. 

Tässä alla itse tehty ohjekaavio. Eli peitto koostuu ketjusilmukoista ja pylväistä. 

Väriä vaihtelemalla saa sitten ulkonäköön elävyyttä. Ja myös langanpäitä pääteltäväksi ;)

Tällainen siitä sitten tuli. Reunat on vimeistelty virkkaamalla peiton ympäri kertaallen ns. rapuvirkkauksella, johon ohje löytyy mm. netistä hakemalla. Jujuna on, että normaalin ns. oikealta vasemmalle etenevien kiinteiden silmukoiden virkkaamisen sijasta virkataan kiinteitä silmukoita takaperin eli vasemmalta oikealle. Se vaatii hieman enemmän huolellisuutta, jotta lanka asettuu kauniisti pieniksi "huipuiksi" jokaisen silmukan kohdalle, mutta äkkiä sen tekeminen lähtee luonnostumaan. Mielestäni "rapuilu" on suhteellisen helppo reunojen viimeistelytapa ja olen sitä muutaman kerran käyttänyt. 

Virkattu vauvan peitto

Syreenien jälkeen kotipihalla ovat olleet kukintavuorossa mm. loistotädykkeet, joiden kaunis sininen väri pääsee oikeuksiinsa ilta-auringossa. 

Tällä viikolla oli yksi ylimääräinen vapaapäivä, kun ylitöitä on kevään mittaan kertynyt. Päivän agendalla oli ikkunoiden pesua, sillä sekin homma on jäänyt tekemättä kiireisen kevään aikana, kun puhti on ollut poissa. 

Onneksi kesän valoisuus lataa akkuja ja samalla on myös käsitöiden tekemisinnostus alkanut palautua. Kesäkuussa puikoilta ovat pudonneet myös muutamat pikkuisen sukat, joista sitten taas jossain seuraavassa postauksessa sitten enemmän. 

Kaunista alkavaa juhannusviikkoa!

T. Satu

Alpakkakämmekkäät ja ohje niihin

 

Hei taas. Heinäkuu alkaa olla lopuillaan ja ainakin minulla on käsitöissä katse kääntynyt syksyyn ja talveen. Kuluneiden muutaman viikon aikana olen urakoinut puikkojen kanssa ja puikoilta onkin pudonnut jopa omasta mielestäni melko "kunnioitettava" määrä villaisia asusteita; kämmekkäitä ja pipoja pääasiassa, mutta myös parit sukat ja yksi panta. Luvassa siis loppukesän ja alkusyksyn mittaan kuvia niistäkin.

Tuossa edellisessä postauksessa kyselin, kiinnostaisiko teitä saada yksinkertaisten ja nopeatekoisten kämmekkäiden ohje. Ja koska sain muutaman myöntävän vastauksen, laitan ohjeen tähän heti seuraavaan postaukseen, jotta se ei unohdu 😊 En sotke tähän postaukseen nyt noita muita neulomiani kämmekkäitä, vaan laitan niiden kuvia sitten erikseen. 

Lankana olen tykännyt käyttää pehmeää Drops Sky:tä, jossa on tuoteselostuksen mukaan 74 % babyalpakkaa, 8 % merinovillaa ja 18 % polyamidia. Lanka huopuu konepesussa ja lämpimässä pestessä, joten vaatii hellävaraisen käsinpesun. Olen oppinut tämän ns. kantapään kautta, kun epähuomiossa laitoin yhden kaulurin villapesuohjelmaan pesukoneeseen villasukkien ja lapasten kanssa. Tuli pieni ja huopui pahasti 😊 Toki lankana voi käyttää mitä tahansa (huomioi se puikkojen koossa ja silmukoiden määrässä), mutta itse tykkään tästä Sky:stä, koska se on pehmeää ja ei kutita ainakaan minua. Lisäksi olen kuullut, että mm. nivelreumaa sairastavat pitävät alpakan lämpöominaisuuksista.

Seuraavassa siis itse kirjoittamani ohje yksinkertaisiin kämmekkäisiin. 

Toivottavasti siitä on sinulle hyötyä. Kuulisin mielelläni kommentteja ja vaikka näkisin kuvia, millaisia versioita olette tehneet 😊

Jos käytät Instagramia, olisi kiva, jos linkittäisit @willastatehty

 Ja toki, jos huomaat ohjeessa epäjohdonmukaisuuksia tms. ota yhteyttä, niin pyrin auttamaan 💙 

Kämmekkäiden ohje:

Koko: Noin naisten M

Lanka: Drops Sky

Puikot: 4,00 mm

Mallineule: 4 kerroksen helmineule:

1-2 krs: 1 oikein, 1 nurin

3-4 krs: 1 nurin, 1 oikein

Luo 36 s ja jaa se neljälle puikolle (9-9-9-9). Kierroksen vaihtumiskohta on I ja IV puikon välissä. Neulo kämmenselän puikoilla (III ja IV) neljän kerroksen helmineuletta koko ajan.

Neulo kämmenpuolen puikoilla (I ja II) 1 o 1 n -joustinta 8 krs ja sen jälkeen oikeaa n. 8 cm verran tai kunnes varsi on sopivan pituinen.

Aloita kiilapeukalon lisäykset.

Oikea kämmekäs:

Neulo I puikon alusta 2 s oikein, nosta silmukoiden välinen lanka puikolle kiertäen ja neulo se oikein, neulo 2 s oikein ja lisää vielä 1 s. Neulo puikon loput silmukat oikein. Neulo 2 krs normaalisti. Tee seuraava lisäys kolmannella kierroksella edellisestä lisäyksestä. Tee lisäykset yhteensä 6 kertaa joka 3. krs (peukalossa on nyt lisäykset mukaan luettuna 14 s) ja neulo vielä 2 krs. normaalisti. Ota peukalolisäyksen kohdalta 14 s apulangalle odottamaan ja luo I puikolle 2 s peukalon kohdalle. Jatka normaalisti 36 silmukalla neulomista.

Vasen kämmekäs:

Neulo II puikon silmukoita, kunnes puikolla on jäljellä 4 s. Nosta viidennen ja neljännen silmukan välinen lanka puikolle kiertäen ja neulo se oikein, neulo 2 s oikein ja lisää vielä 1 s. Neulo 2 s oikein. Tee lisäykset joka 3. krs. Neulo kuten edellä.

Jatka neulomista normaalisti noin 4,5 cm eli noin 19 krs (tai kunnes kämmenosa on lähes sopivan pituinen), aloita sitten 1 o 1 n -joustin ja neulo sitä 6 krs. Päättele silmukat viimeisellä kierroksella melko löyhästi. Vaihtoehtoisesti voit neuloa joustinta vain I ja II puikoilla ja jatkaa III ja IV puikoilla helmineuletta loppuun asti. (Itse olen käyttänyt molempia versioita.)

Peukalo:

Jaa apulangalla odottavat 14 s puikoille. Poimi lisäksi peukaloreiän yläreunasta 4 s (=peukalossa nyt 18 s). Neulo 1 krs oikein, yläreunan nostetut silmukat kiertäen, jotta kohtaan ei tule reikää. Kavenna toisen kierroksen aikana peukalon molemmissa reunoissa 1 s niin, että molemmilta puolilta vähenee 1 nostettu silmukka. (Kavennukset voi jättää tekemättä, jos haluaa löysemmän peukalon.) Peukalossa on nyt 16 s. Neulo vielä 4 krs. Neulo sitten 1 o 1 n -joustinta 5 krs. Päättele silmukat viimeisen kierroksen aikana suhteellisen löyhästi.

Päättele kaikki langanpäät nurjalle huolellisesti.

Voit halutessasi hyöryttää kämmekkäät kevyesti kostean harson läpi.

Vinkki: Jos haluat kämmekkäistä isommat, voit neuloa ne esim. 38 tai 40 silmukalla. Jos haluat vain varren leveämmäksi, voit neuloa sen esim. 38 tai 40 silmukalla ja kaventaa tarvittaessa silmukat molemmissa sivuissa ennen peukalokiilan aloitusta. Myös paksummilla puikoilla saa kookkaamman lopputuloksen.  

Mukavaa elokuuta!
t. Satu

💙

Pipoja ja vielä lisää pipoja

WILLASTA - pipot

Pipokelit jatkuvat vielä ja niinpä ajattelin kuitenkin laittaa tämän pipopostauksen tulemaan. 

Alun perin olin aloittanut tämän kirjoittamisen joskus viime syksynä, kun loppukesällä ja syksyn mittaan valmistuneet pipot olivat vielä tuoreina ajatuksissa. 

Se kuitenkin jäi, mutta tässäpä näitä pipojen kuvia nyt taas tulee vaikkakin kovin sekalaisena ulkoasultaan.

 

Kaikissa on hieman eri määrä silmukoita ja pintaneulekin vaihtelee jonkun verran, 

mutta lankana näissä kaikissa on pehmeä Drops Merino Extra Fine.

Yllä ja alla olevien kuvien kennoneuleen kaavion olen julkaissut täällä blogissa reilu

 kolme vuotta sitten ja pääset katsomaan sitä "täältä".

Tykkään siitä, että pintaneule tuo pipoon hieman särmää ja toisaalta napakkuutta.

Kuten osasta kuvista huomaa, on ulkona ollut vielä vihreääkin - ja myös rutikuivan ruskeaa 😂

Jostain syystä tykkään kovasti tästä näiden yllä ja alla olevien pipojen puuteriroosa-väristä.

En oikein osaa sitä itse pitää, mutta olen tuolla värillä tehnyt nämä pari pipoa, useamman pannan sekä tyttärelle lapaset. 

Oikeastaan tässä taas näitä selaillessa, huomaan, että onhan noita tullut taas tehtyä.

Ovat niin yksinkertaisia, että valmistuvat nopeasti ja eivät vaadi liikaa miettimistä.

Eikä tässä ole edes kaikki 😊

Tämän mustan neulepipon pintaneule- ja ohjeidean sain vanhasta Novitan ohjeesta. Linkki siihen "tässä".

Lankavalinta, silmukkamäärä ja mitat ovat sitten omiani.

Laitan tähän vähän speksejä, jos haluat kokeilla.

Tämän idea on siinä, että valtaosan aikaa saa neuloa oikeita silmukoita, mikä toimii hyvin silloin, kun on tarve saada "aivot narikkaan".  

Jotta tämä on mahdollista, valmis pipo käännetään nurinpäin eli sisäpuolesta tulee ulkopuoli, jolloin pintaneule tulee hyvin esiin. 

Lankana Drops Merino Extra Fine ja silmukoita on 102. Luulen, että monelle naiselle sopii aavistuksen pienempikin. 

Jos teet esim. 100 silmukalla, voit käyttää joustinneuleena  2 oikein, 2 nurin -joustinta, 

josta saa napakamman kuin tässä käytetty 1 oikein, 1 nurin -joustin.

Pipon resori on neulottu 3,5 mm  ja itse pipo-osa 3,75 mm pukoilla. 

Resorissa on noin 5 cm verran 1 oikein 1 nurin -joustinneuletta.

Sen jälkeen toistuu kahden kerroksen mallikerta 

eli 1. krs. neulotaan kaikki silmukat oikein ja 2. krs joka toinen silmukka oikein ja joka toinen nurin. 

Näitä sitten toistetaan, kunnes pipo on lähes sopivan korkuinen.

Kärkikavennukset tehdään muutaman kierroksen aikana. 

Ensimmäisellä kavennuskierroksella neulotaan 2 oikein yhteen ja 2 oikein koko kierroksen ajan. 

Toinen kierros neulotaan oikein. Kolmannella neulotaan 2 oikein yhteen ja 1 oikein koko kierros.

Neljännellä kavennuskierroksella neulotaan koko kierroksen ajan 2 silmukkaa oikein yhteen. 

Sen jälkeen lanka katkaistaan reilun pituiseksi ja pujotetaan jäljellä olevien silmukoiden läpi ja kiristetään kärki umpeen. 

Lanka päätellään pipon oikealle puolelle, sillä tämän jälkeen pipo käännetään nurin. 

Sitten vielä sopiva tupsu päälaelle ja da-daa! Suosikkipipo on valmis. 

Itse olen juuri tämä pipo päässä kulkenut koko talven. Viimeksi äsken, kun olin koiran kanssa ulkona 😊

Sitten vielä pari kuvaa viime vuonna jo alkukesällä valmistuneista pipoista

Siniharmaa kennokuvioinen pipo syntyi pariksi pannalle ja lapasille. 

Niistä enemmän kuvia löytyy 'täältä'. 

Alla olevan kuvan joustinneulepipo sopii paremmin pienempään päähän. 

Siitä oli aiemmin juttua ja perusohjekin 'täällä'. 

No, nyt on tullut laitettua pipokuvia tämän talven tarpeisiin. Ensi talvena sitten taas uudestaan pipoasiaa ;)

Käsityörintamalla on meneillään normaali "tekisin enemmänkin, jos ehtisin" -kausi. 

Eli työpäivät vievät minusta mehut ja illalla sitten teen pikkuisen jotakin, jos viitsin. 

Lähinnä tuossa on ollut jo jonkun aikaa kesken useampi unilelujen virkkausprojekti. 

Siinä välissä on valmistunut kolmet sukat, joista juttua sitten seuraavaksi. 

Ensi viikolla on viikonlopun yhteydessä muutama vapaapäivä, mikä tuo tervetulleen tauon arkeen. 

Toki samalla tarkoittaa sitä, että hoidan äitini asioita ja siivoan. Mutta onpahan aikaa niillekin.

Sitten alkaakin jo malttamaton lumien sulamisen odotus, 

sillä juuri kuluneella viikolla kalenteroin itselleni vapaapäiviä huhti-toukokuulle, 

jotta voisin hyödyntää niitä kotipihan puutarhatöihin.

💗

Tällaista pääasiaa tällä kertaa.

Oikein ihanaa maaliskuisen viikonlopun jatkoa Sinulle!

t. Satu

 

Kanerva-rannekkeet ja niiden ohje

 

Näin syksyn tullen, talven lähestyessä sisälläkin kaipaa käsilleen lämmikettä.

Mielessäni ajatus ohuista merinovillaisista rannekkeista astelin paikalliseen lankaliikkeeseen ja 

pian poistuin sieltä hyvillä mielin hyvästä palvelusta ja mukanani kolme kerää ohutta violetinsävyistä merinovillaa.

Arvostan, että lankakauppias ei vähättele pieniäkään ostoksia, vaan tunnen itseni yhtä arvokkaaksi asiakkaaksi kuin jos ostaisin isommalla rahalla. 

Mukaan lähti kaksi kerää TeeTee Helmi -lankaa ja yksi kerä Langin Bebe Merino -lankaa. 

Mielestäni nuo sävyt sopivat aika kivasti yhteen. 

Tässä alla oma tekemäni ohje rannekkeisiin, joiden lopullinen muoto muotoutui alun epämääräisestä ajatuksesta neulomisen edistyessä.

Ajattelen, että omiin käsiini nämä ovat kyllä sopivat, mutta voisivat olla hieman leveämmätkin. 

Näiden seuraajat aion tehdä tuosta tummemman violetista langasta seuraavalla puikkokoolla, 

jolloin saan hieman enemmän joustavuuttta ja itselleni sopivammat.

Lanka: TeeTee Helmi, sävy Kanerva

Koko: Kapea/keskikokoinen naisen käsi. Kokoa voi säätää langan ja/tai puikkojen paksuutta vaihtelemalla tai lisäämällä kuviokertoja.

Puikot: 2,5 - 3,0 mm lyhyet sukkapuikot tai käsialan mukaan. Kuvissa olevissa on käytetty KnitPron kantikkaita 3,0 mm 15 cm pitkiä puikkoja, joiden todellinen koko vastannee n. 2,75 mm.

Mallineule: Varsiosa koostuu 4 silmukan muodostamasta valepalmikkokuviosta. Ranteesta ylöspäin lyhyt pitsireunus.

Pitsikuvio: Toistuu rannekkeiden yläosassa leveyssuunnassa yhteensä 7 kertaa. Pitsin mallikertoja korkeussuunnassa varren yläreunassa on yhteensä 6 krs. Pitsi neulotaan kaavion mukaan alkaen oikealta alhaalta. Mallikerta koostuu 8 silmukasta ja on merkitty kaavioon vaaleanharmaalla.

Luo joustavasti 52 s. Jaa silmukat neljälle puikolle.

Kierroksen vaihtumiskohta on I ja IV puikon välissä.

Aloita valepalmikko:

1.-3. krs: 1 n, 3 o koko kierroksen ajan.

4. krs: *1 n , nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 2 s oikein, vedä nostettu s neulottujen yli*. Toista * - * väliä kierros loppuun.

5. krs: * 1 n, 1 o, langan kierto, 1 o*. Toista *-* kierros loppuun.

Toista kierroksia 1-5 yhteensä 12 kertaa tai kunnes varsi on sopivan pituinen.

Neulo vielä 1 krs niin, että neulot oikeiden silmukoiden kohdalla oikein ja nurjien nurin. Lisää samalla tasavälein (kerran jokaisella puikolla) yhteensä 4 s. Työssä on nyt 56 s.

Aloita pitsikuvio kaavion mukaan. Mallissa 8 silmukan pitsikuvio toistuu 7 kertaa ja on kuuden kuviokerran korkuinen, mutta sen korkeutta voi säätää vähentämällä tai lisäämällä kuviokertoja.

Kun olet neulonut viimeisen kuviokierroksen, neulo vielä 1 krs oikein ja 1 krs nurin.

Neulo viimeiseksi vielä päättelykierros oikeilla silmukoilla. Päättele silmukat löyhästi: Neulo 2s oikein,  vedä ensin neulottu silmukka jälkimmäisen yli oikealta vasemmalle. Oikealla puikolla on 1 s. Neulo taas 1 s ja vedä puikolla ollut viimeksi neulotun yli. Toista näin kierros loppuun. Päättele langanpää huolellisesti ja joustavasti nurjalle puolelle.

Tee toinen ranneke samoin.

Kerrothan, jos kokeilet mallia 😊 Mielelläni kuulen myös kommentteja ohjeesta. 

Olen uteliasa myös kuulemaan, käytätkö ylipäätään rannekkeita ja jos, niin millaisia. 

Mukavia lokakuun lopun päiviä!

Helppo pipo ja sen yhtä helppo tupsu

 

On se vaan jännä, miten sitä ihminen kesähelteilläkin neuloo paksusta villalangasta.

No, niin sitä on vaan tullut välillä tehtyä. 

Ei sentään ihan joka päivä kuitenkaan, että ei ihan auringonpistoksen syyksi voi laittaa ;)

Tällainen ruttukavennettu peruspipo valmistui kesäkuun alkupuolella. Kuten niin moni muukin, 

oli tämäkin ollut kesken sitä ennen jo pitemmän aikaa.

Mutta pikkuhiljaa niistä keskeneräisistäkin tulee valmista, kunhan viitsii tehdä loppuun.

Mietin pitkään, teenkö pipolle langasta ns. perinteisen tupsun vai teenkö vihdoinkin tupsun jo hyvän aikaa sitten 

nimenomaan tupsujen tekoa varten Eurokankaasta ostamastani tekoturkiksesta.

Päädyin tekoturkistupsuun ja kun kankaan esille otin, tein samoin tein kolme tupsua. 

Onpahan pari valmiina tuleviin koitoksiin.

Edellisen kerran tein tekoturkistupsuja tuossa parisen vuotta sitten.

Niistä löytyy juttua ja neuvoa niiden tekemiseen Tupsutehtailua-postauksesta.

Tässä kuitenkin pari kuvaa prosessista.

Yleensä neulon tai virkkaan ns. omasta päästäni. Niin tälläkin kertaa. 

Mutta erona se, että olen viime aikoina alkanut yhä enenevässä määrin kirjoittaa ylös 

silmukkamääriä, kierroksia ja senttejä. 

Olen tuossa aiemmin jo useamman kerran maininnut, että pyrin kirjoittamaan ohjeita näistä, mitä teen. 

Kaikesta ei toki ole, eikä tule, kun huolimattomasti jollekin silloin käsillä olleelle lapulle kirjoitetut numerot 

eivät löydä enää omaa kontekstiaan muutaman viikon päästä, 

kun muistan niitä ihmetellä ajatuksella, josko täydentäisi ohjetta ;)

Mutta tavoitteena on, että osaa sitten toistaakin tarvittessa ilman, 

että etsii kyseisen alkuperäisen tekeleen käsiinsä ja alkaa laskea silmukoita ja kierroksia.

Tämä pipo on noin naisten XS tai S-koko tai ehkä varhaisteinin kokoa. Menee kyllä minullekin,

mutta on turhan tiukka. Mielestäni tällainen pipo on parhaimmillaan hieman löysänä. 

Toki pipo venyy aina käytössä joka tapauksessa.

Tässä alla sitten muistinvaraisesti kirjoitettu oma ohjeeni tähän pipoon. 

Kannattaa huomata, että oma käsiala ja puikkojen koko vaikuttaa kokoon ja pipon korkeuteen se, 

kuinka korkean käännöksen haluaa pipon laitaan tehdä, vai tekeekö sitä ollenkaan.

Pipo:

Lanka:          Drops Merino Extra Fine, siniharmaa

Puikot:          3,5 pyöröpuikot ja sukkapuikot

Mallineule:   joustinneule *2 oikein, 2 nurin*

Tupsu:         keinoturkista

                    napakkaa puuvillalankaa, esim. vahva virkkauslanka

                   teräväkärkinen ohuehko parsinneula tms.

Tupsun voi tehdä myös joko samanvärisestä tai erivärisestä langasta.

Pipo:

Luo 40 cm pyöröpuikoille 104 s tai haluamasi neljällä jaollinen silmukkamäärä. Neulo 2 oikein, 2 nurin -joustinneuletta, kunnes pipo on sopivan korkuinen. Mallina olevassa pipossa kokonaiskorkeus, käännös huomioituna ennen kavennuksen aloittamista on noin 28 cm. Aloita kavennukset: neulo 2 oikein yhteen koko kierroksen ajan. Jos pyöröpuikot käyvät lyhyeksi neulomiseen, vaihda kavennuksen ajaksi sukkapuikkoihin.

Neulo 1 krs oikein. Neulo taas 2 oikein yhteen koko kierroksen ajan. Katkaise lanka noin 15 cm päästä.

Vedä lanka loppujen silmukoiden läpi ja kiristä varovasti reikä mahdollisimman umpeen. Pujota lankaa vielä muutamien äsken kiristämiesi silmukoiden sisään ja vie lanka nurjalle puolelle.

Päättele langanpäät hyvin nurjalle puolelle.

Halutessasi höyrytä kostean harson läpi kevyesti.

Lisää päälaelle esim. tekoturkistupsu tai myssyn langasta tehty tupsu.

Tupsu:

Leikkaa tekoturkiksesta pienillä saksien liikkeillä ihan karvan juuresta noin 8 cm halkaisijaltaan oleva ympyrä. Katkaise puuvillalangasta reilun pituinen pätkä ja laita se neulan silmään niin, että lanka on kaksinkerroin. Pujottele neulalla noin sentin pituisia pistoja noin sentin päähän tekoturkiskiekon reunasta. Kiristä hieman kireälle. Laita pieni määrä täytevanua tai esim. tupsun leikkaamisesta jäänyttä tekoturkista tupsun sisään. Kiristä varovasti tupsu umpeen. Tee tiukka umpisolmu. Jätä langanpäät niin pitkiksi, että voit pujottaa ne pipon läpi ja tehdä niistä pienen rusetin tai solmun pipon sisälle, jotta tupsu pysyy paikoillaan. Tupsu kannattaa ottaa piposta pois pesun ajaksi. Jos tupsu on likainen, pese se erikseen tekoturkiksen omien pesuohjeiden mukaisesti. Yleensä varovaisesti käsin haalealla vedellä.

Neuloin tämän pipon samoihin aikoihin kuin heinäkuun puolivälin postauksessa näkyneet pipon, pannan ja lapaset.

Nyt alkaa tuo harmahtava vaaleansininen merinovilla olla vähempänä.

Minulla onkin ollut tässä useita "jämälankaprojekteja" ja useita sukkapareja ns. räsymattosukkia, tai oikeastaan löyhästi niiden tapaisia on valmistunut, 

sillä jotenkin en osaa yhdistellä ihan kaikkia värejä sekaisin.

 Siispä sellainen ihana räsymattojen väri-ilottelu on kuitenkin jäänyt toteuttamatta :)

Palataan niihin myöhemmin :)

Se olisi sitten elokuun puoliväli. Uskomatonta, miten nopeasti kesä on taas hujahtanut.

Nautitaan tunnelmallisista elokuun illoista!

Kauniita elokuisia päiviä!

t. Satu

Solmupanta

 

Alkaa olla taas se aika vuodesta, jolloin katse kääntyy pikkuhiljaa kohti viileämpää vuodenaikaa. 

Eli panta- ja pipokelit ovat tuloillaan, vaikka kesäkuukausihan elokuu on.

Mutta itselläni, kun työt ovat alkaneet kesäloman jälkeen ja pionienkin kukinnasta on jo aikaa,

on kesä vääjäämättä lopuillaan, vaikka muuten ei olisikaan ;)

 

Vaikka pantoja on itselläni vaikka muille jakaa ja vaikka olen niistä monta postaustakin tehnyt, 

laitetaan tämä yksi vielä. Älkää kyllästykö. 

Ainakin vähäksi aikaa viimeinen pantapostaus: solmupanta 😊

Lankana on Drops Merino Extra Fine ja panta on neulottu 3,5 mm sukkapuikoilla 1 oikein 1 nurin -joustinneuleena. 

Silmukoita on 32. Kappaleen pituus ennen päiden yhdistämistä kannattaa aina mitata  pannan käyttäjän päähän sopivaksi.

Panta neulotaan edestakaisneuleena ja kierroksen ensimmäinen silmukka nostetaan aina neulomatta, 

jotta reunoihin muodostuu siisti ketjusilmukkarivi.

Tämä musta solmupanta on noin naisten XS-kokoa tai sitten ehkä varhaisteinin kokoa. 

Pannan "solmu" on itse asiassa sauma, jolla ommellaan neulotun suikaleen päät yhteen.

Ompelu on hakala selittää sanallisesti, mutta koska kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, 

tein ompelusta jonkunlaisen vaihekuvan tuohon alle, kun Canvan kanssa leikin. 

Tosin mustasta neuleesta on hankala saada selkeitä kuvia, tajusin :)

Ja lopuksi langat päätellään nurjalle sekä käännetään oikein päin ja panta on valmis.

Solmupanta

Tuossa yllä olevassa kuvassa tämän jutun musta solmupanta kaverinaan samanlaisesta langasta neulottu

 harmaa kierrepanta, joka on kooltaan noin M-kokoinen.

Nyt on taas tullut pantoja vähäksi aikaa :)

Kotipihalla ei jostain syystä tänä vuonna ole kukinta onnistunut. Ruukuissa kasvavat kärhötkin ovat jotenkin kitukasvuisia.

Lähinnä sellainen rehevyys, jota on edellisvuosina ollut, puuttuu. 

Omasta mielestäni olen lannoittanut ns. normaalisti eli kuten aiemminkin. 

Mietin jo, onko syy mullassa, säässä vai joka puolella olevissa erilaissa kirvoissa

 (niitä olen yrittänyt torjua, mutta vähän huonolla menestyksellä). 

Vai kaikissa niissä. 

Mutta pääasia, että kukkia kuitenkin on :)

Jotenkin pitäisi saada niitä vahvistettua talven varalle.

Ja on heinäkuussa ollut mansikoitakin. Ostin yhden 5 kg laatikon Polkaa. 

Tai sellaisena se minulle myytiin, mutta ihan en ole vakuuttunut maun perusteella. 

Paljon tuli syötyä siinä tuoreena ja myös jäätelön kanssa. Osan sitten soseutin sokerin kanssa. 

Mielestäni soseessa säilyy mansikan maku paremmin kuin palasina pakastetuissa. 

Ostatko sinä mansikoita talveksi pakastimeen? 

Kauniita alkavan elokuun päiviä!