Yhtenä aamuna Helsingissä

Hotelli Torni Helsinki

Eräänä lokakuun lopun aamuna kävelin Helsingin keskustassa Kampista Yrjönkadulla sijaitsevaan 

hotelli St. Georgeen työpaikan tilaisuuteen.

Vaikka kaduilla oli vilskettä klo 8 kieppeillä, en voinut olla pysähtymättä muutaman kerran ja kuvaamatta puhelimella 

hämärässä aamussa upeasti valaistuja vanhoja rakennuksia.

Ihmisten ja autojen kuvaamista yritin välttää mahdollisuuksien mukaan.

Ensimmäisen kuvan nappasin Yrjönkadun puolelta Hotelli Tornin valaistusta tornista (yllä). 

Seuraavaksi suuntasin Hotelli St. Georgen suuntaan.

 Mutta ennen kuin menin sisälle, tein pienen kierroksen sen etualalla sijaitsevassa Vanhassa kirkkopuistossa, joka Ruttopuistonakin tunnetaan,

ja otin kuvan Bulevardin varrella sijatsevasta Engelin suunnittelemasta ja vuonna 1826 käyttöön vihitystä  kauniista Helsingin vanhasta kirkosta kadun puolelta. 

Itsestäni on aina tuntunut oudolta, että tuolla puiston läpi risteilevät hiekkaiset jalkakäytävät, joiden välisellä nurmialueella on vanhoja hautoja. 

Alueella on siis n. 1790-1829 toiminut vanha hautausmaa, Kampin hautausmaa, josta osa on peittynyt sitä reunustavien vilkkaiden katujen alle. 

Otin muutaman kuvan 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun hautakivistä, mutta jostain syystä en sitten halunnutkaan laittaa kuvia tänne. 

Sen sijaan laitan alla olevan Viron vapaussodan sankarihaudan muistomerkistä ottamani kuvan.

Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten sankarihauta ja muistomerkki

 

Lyhyen kävelymatkan päätepiste Yrjönkatu 13:ssa oli vuonna 2018 avattu tyylikäs ja ulkomuodoltaan vaikuttava Hotel St. George.

Hotellin nettisivujen mukaan rakennuksen vanhimmat osat ovat 1840-luvulta, mutta sen tunnetuimmat osat ovat valmistuneet 1890. 

Talossa on toiminut mm. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sekä Suomalainen Klubi samoin kuin päivälehti Suomettaren painotalo.

Historian havinaa siis.

Ja mukava päivä sekä erinomaista palvelua kauniissa miljöössä mukavien ihmisten parissa🤍

Hotelli St. George Helsinki

Vaihteeksi tällainen lyhyt juttu siis menneen viikon varrelta. 

Välillä on kiva kun on vaihtelua, vaikka ovathan tällaiset vähän erilaiset päivät myös jossain määrin väsyttäviä. 

Toisaalta niistä ja niiden aikaisista kohtaamisista saa aina myös uutta virtaa ja voimaa arkeen.

Mukavaa alkanutta talviaikaa Sinulle!

Kanerva-rannekkeet ja niiden ohje

 

Näin syksyn tullen, talven lähestyessä sisälläkin kaipaa käsilleen lämmikettä.

Mielessäni ajatus ohuista merinovillaisista rannekkeista astelin paikalliseen lankaliikkeeseen ja 

pian poistuin sieltä hyvillä mielin hyvästä palvelusta ja mukanani kolme kerää ohutta violetinsävyistä merinovillaa.

Arvostan, että lankakauppias ei vähättele pieniäkään ostoksia, vaan tunnen itseni yhtä arvokkaaksi asiakkaaksi kuin jos ostaisin isommalla rahalla. 

Mukaan lähti kaksi kerää TeeTee Helmi -lankaa ja yksi kerä Langin Bebe Merino -lankaa. 

Mielestäni nuo sävyt sopivat aika kivasti yhteen. 

Tässä alla oma tekemäni ohje rannekkeisiin, joiden lopullinen muoto muotoutui alun epämääräisestä ajatuksesta neulomisen edistyessä.

Ajattelen, että omiin käsiini nämä ovat kyllä sopivat, mutta voisivat olla hieman leveämmätkin. 

Näiden seuraajat aion tehdä tuosta tummemman violetista langasta seuraavalla puikkokoolla, 

jolloin saan hieman enemmän joustavuuttta ja itselleni sopivammat.

Lanka: TeeTee Helmi, sävy Kanerva

Koko: Kapea/keskikokoinen naisen käsi. Kokoa voi säätää langan ja/tai puikkojen paksuutta vaihtelemalla tai lisäämällä kuviokertoja.

Puikot: 2,5 - 3,0 mm lyhyet sukkapuikot tai käsialan mukaan. Kuvissa olevissa on käytetty KnitPron kantikkaita 3,0 mm 15 cm pitkiä puikkoja, joiden todellinen koko vastannee n. 2,75 mm.

Mallineule: Varsiosa koostuu 4 silmukan muodostamasta valepalmikkokuviosta. Ranteesta ylöspäin lyhyt pitsireunus.

Pitsikuvio: Toistuu rannekkeiden yläosassa leveyssuunnassa yhteensä 7 kertaa. Pitsin mallikertoja korkeussuunnassa varren yläreunassa on yhteensä 6 krs. Pitsi neulotaan kaavion mukaan alkaen oikealta alhaalta. Mallikerta koostuu 8 silmukasta ja on merkitty kaavioon vaaleanharmaalla.

Luo joustavasti 52 s. Jaa silmukat neljälle puikolle.

Kierroksen vaihtumiskohta on I ja IV puikon välissä.

Aloita valepalmikko:

1.-3. krs: 1 n, 3 o koko kierroksen ajan.

4. krs: *1 n , nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 2 s oikein, vedä nostettu s neulottujen yli*. Toista * - * väliä kierros loppuun.

5. krs: * 1 n, 1 o, langan kierto, 1 o*. Toista *-* kierros loppuun.

Toista kierroksia 1-5 yhteensä 12 kertaa tai kunnes varsi on sopivan pituinen.

Neulo vielä 1 krs niin, että neulot oikeiden silmukoiden kohdalla oikein ja nurjien nurin. Lisää samalla tasavälein (kerran jokaisella puikolla) yhteensä 4 s. Työssä on nyt 56 s.

Aloita pitsikuvio kaavion mukaan. Mallissa 8 silmukan pitsikuvio toistuu 7 kertaa ja on kuuden kuviokerran korkuinen, mutta sen korkeutta voi säätää vähentämällä tai lisäämällä kuviokertoja.

Kun olet neulonut viimeisen kuviokierroksen, neulo vielä 1 krs oikein ja 1 krs nurin.

Neulo viimeiseksi vielä päättelykierros oikeilla silmukoilla. Päättele silmukat löyhästi: Neulo 2s oikein,  vedä ensin neulottu silmukka jälkimmäisen yli oikealta vasemmalle. Oikealla puikolla on 1 s. Neulo taas 1 s ja vedä puikolla ollut viimeksi neulotun yli. Toista näin kierros loppuun. Päättele langanpää huolellisesti ja joustavasti nurjalle puolelle.

Tee toinen ranneke samoin.

Kerrothan, jos kokeilet mallia 😊 Mielelläni kuulen myös kommentteja ohjeesta. 

Olen uteliasa myös kuulemaan, käytätkö ylipäätään rannekkeita ja jos, niin millaisia. 

Mukavia lokakuun lopun päiviä!

Parit kämmekkäät

Uskottava kai se on, että on syksy. Ihan vielä ei tarvita lapasia, mutta ei sekään aika kaukana ole.

Sitä ennen, ja miksei myöhemminkin, on sopiva aika kämmekkäille.

Olen useampana syksynä neulonut erilaisia kämmekkäitä lähinnä tyttären ja omaan käyttööni. Näin nytkin. 

Mallia tykkään vain vaihdella, jotta ei käy liian tylsäksi. Toisaalta pitää olla yksinkertaista, että valmistuu nopeasti ja 

"puolihuolimattomasti" esim. televisiota katsoessa tai äänikirjaa kuunnellessa. 

Harmaat kämmekkäät ovat suhteellisen paksut ja ne on neulottu meleeratun näköisestä Dropsin Cotton Merino -langasta.

Langan olin ostanut noin vuosi sitten ja nyt oli korkea aika saada se käyttöön. 

Kämmekkäissä on 44 silmukkaa ja varressa parin sentin verran 1 o 1 n -joustinneuletta. 

Kämmenselän puolelle tein nurjilla silmukoilla toteutetun sydänkuvioiden rivin.

Peukalo on toteutettu kiilapeukalona muuten, mutta tietysti kärki puuttuu.

Romanttiset ja pitkävartiset kämmekkäät on neulottu Dropsin Baby Alpaca Silk -langasta. 

Jostain syystä neulontajäljestä tulee tuosta langasta epätasaista, vaikka kuinka yrittää. Mutta kaipa tätä voidaan nimittää "eläväpintaiseksi" :)

Nämäkin menevät joustavuutensa ansiosta minunkin käsiini, mutta tein ne tyttärelle.

Mielestäni nämä ovat mukavat esim. vilpoisina talvipäivinä sisälläkin pitää, jos esim. säästösyistä lämpötilaa pidetään vähän matalammalla tai muuten viluttaa. 

Ainakin viime talvena huomasin, että etätöissä tuntitolkulla koneella istuessa tuli helposti vilu, 

vaikka lämpötila kotona olikin monen mielestä jopa turhan korkea. Tulevana talvena ehkä pitää nipistää aste tai pari siitäkin.

Niinpä pidinkin lähes päivittäin villasukkien ja villatakin lisäksi myös rannekkeita ihan omam mukavuuteni vuoksi.

Tänä viikonloppuna on kotipihan syystöiden vuoro. Viimeisetkin kukkapurkit saavat lähteä; osa kompostiin, osan sisältö menee talvipetiin maahan. 

Jonkun verran voisi haravoida, mutta vielä on aika paljon puissa lehtiä. Varsinkin saksanpihlaja pitää paksuja, jo ruskettuneita lehtiään yllättävän pitkälle. 

Yleensä ajan syksyn lehdet silpuksi nurmikolle ruohonleikkurilla. Näin vältyn koko pihan haravoinnilta. Siistin sitten keväällä loput, mikä ei ole riittävästi maatunut. 

Ajattelen, että näin lehdistä palautuu maahan osa niiden kasvuun käytetyistä ravinteista.

Myös terassin kalusteet ja grilli pitää pestä ja saada talveksi varastoon, jos sää vain nämä puhdistusoperaatiot suinkin sallii. 

Kanervat oli myös tarkoitus laittaa muutamaan istutukseen.

Ja viimeiset lyhdyt paikoilleen. Pari on ollut jo käytössä useita viikkoja ja niissä kynttilöitä tullut poltettuakin. 

Tästä alkaa laskeutuminen talven hämärän hyssyyn.

Tytär muistutti, että kohta on joulu ja kyseli joululahjatoiveita. No, enhän siihen osaa sanoa mitään, kun mitään en tosiasiassa tarvitse. 

Mutta jotain lupasin miettiä, kun lupasin. 

Millaisia syyshommia sinulla?

Kauniita syyspäiviä!

Eläinvauvasukkia

 

Joskus innostuin neulomaan sinikettusukat noin muutaman vuoden ikäisen kokoa.

 Ne odottavat edelleen käyttäjäänsä, 

kun ei ollut käyttäjää lähistöllä ja omat lapseni olivat kasvaneet isoiksi ja 

koska värit olivat ns. poikavärit, eivätkä siis oikein soveltuneet lähisuvun pikkutytöille.

Sinällään omasta mielestäni ns. tyttö- ja poikavärien ei tarvitse antaa vaikuttaa, 

mutta varsinkin pienten lasten kohdalla sekä valmiiden vaatteiden että myös itse tehtyjen osalta 

värikoodit vaikuttavan istuvan sitkeässä. Mutta eihän se toki haittaa. 

Ainakaan minua hempeiden värien ystävää.

Siis yksien sinikettusukkien tuomalla kokemuksella ajattelin kuluttaa yhä liian isoa ohuiden merinovillalankojen varastoani

 ja neuloa muutamat eläinvauvasukat. Kuvissa näette tuon aivoituksen tuotokset; 

kolmet parit eläinvauvasukkia 🐾🤍

Vauvan eläinsukat

Harmaat ovat mielestäni pesukarhusukat, 

vaaleansiniset kettusukat

ja vaaleanpunaisten ajattelin olevan kisusukat, vaikka taitavatkin muistuttaa enemmän hiirtä :)

Ohjeitakin olen tehnyt. Pesukarhusukkien ohje on valmiina, 

mutta kisu- ja kettusukkien ohje vielä viimeistelyvaiheessa. 

Viimeistelen ne, kunhan saan aikaiseksi. Nyt on ollut oikea neulontavimma. 

Siis sellainen lähes pakonomainen tunne saada valmista aikaiseksi. 

Olen tehnyt useita myssyjä ja muutamia vauvan unileluja ja helistimiä,  sukista puhumattakaan.

Vaaleanpunaisissa ja -sinisissä on ns.junasukkien mallia mukaeleva joustava ja hyvin istuva varsi.

Kaikki sukat ovat noin kokoa 16-18 eli ihan pienen ihmisen jalkaan. 

Itse ajattelen, että tällaiset voisivat olla aika kivoja vauvalahjoja.

Kävisivät sellaisina koti- tai kyläilysukkina, kun jalkaan ei tarvitsisi laittaa kenkää, tossua tms.

Lankana on Drops Baby Merino ja silmukoita varressa 36.

Korvat on virkattu ja ommeltu paikoilleen. Melkoinen näprääminen näiden viimeistelyssä kyllä oli ja haasteena saada ilme mieleiseksi. 

Viikset elävöittäisivät kaikkien näiden, varsinkin kissanpentujen kasvoja, 

mutta en oikein saanut toteutuksesta mieleistä, joten jätin viikset tekemättä :)

Mitä mieltä olet? Viikset, vai pärjäävätkö ilman :)

Nyt on vaihteeksi sellainen olotila, että pitäisi keksiä jotain uutta, tai ainakin jotain erilaista elämään. 

Maailman tilanne on mitä on ja kaikki kallistuu koko ajan huimasti.

Niinpä joku vuosi sitten omaksi pyöreiden synttäreiden lahjakseni suunniteltu ja koronan vuoksi lykkääntynyt matka on lykkääntynyt edelleen. 

No, ei se ole iso asia, kun muutenkaan ei paljoa reissata, mutta tämä olisi ollut kiva tehdä.

 Joskus sitten. 

Arki toistuu samanlaisena. Silloin tällöin on jokunen työmatka, mutta muuten teen pääasiassa etätöitä.

Kun päivät pitkät katselee samoja nurkkia, alkaa väistämättä miettiä, millaista "pientä pintaremonttia" missäkin kohtaa pitäisi tehdä. 

Ja tekemistä kyllä riittäisi edelleen, vaikka yksi huone keväällä siistittiinkin:)

Ehkä sitten talven mittaan :)

Että siis tällaista näpertelyä tällä kertaa :)

Mukavaa alkanutta lokakuuta!

T. Satu