lauantai 14. helmikuuta 2026

Pehmeitä kavereita

 

 

 Heippa sinulle sinne ruudun taakse täältä kotikuusen oksalta! 

Ajattelin tulla esittäytymään ja esitellä kaverini myös 😊 

Ei meillä nimiä ole, mutta olemme me ainakin pehmokavereita, lötkökavereita, unikavereita tai ihan vaan kavereita! 

💚 

 

nne kuusen oksalle se tuo meidät virkata väkertänyt täti-ihminen istutti ja kehoitti vilkuttamaan. 

Paremmin sanottu kuin tehty - teki mieli sanoa sille, että yritäpä itse vilkuttaa samalla, kun pitelet havuista kiinni, että et maahan mätkähdä.  

 

 


No, päästiin onneksi sitten sisälle poseeraamaan yhdessä noiden toisten onnellisten kanssa, 

joita ei viety ollenkaan ulkoilemaan 😊 



 

Otti se tuo täti-ihminen meistä kuvia myös joulun alla. Ne kuvat ovat tuossa alla. Aikoi laittaa niitä sinne Instagramiinkin ja kaipa se jonkun kuvan laittoikin, mutta ei sentään meistä kaikista. Ihan pari kuvaa vain, kuulemma. 

Se sanoi, että me olemme niin söpöjä, että hymyä huuleen vaan, mutta kun se itse jätti sen hymyn meille ompelematta. Joten aika totisen näköistä porukkaa sitten ollaan.

Mutta ihanan pehmoisia ollaan kyllä, kun meidät on tehty liukkaasta ohuesta mikropolyesterilangasta nimeltä Katia Velvet Mini ja sitten täytteenä on ohutkuituinen ja todella pehmeä polyesteritäytevanu. Siis osalla meillä on täytettä vain päässä, mutta ballerinat eivät ole ihan yhtä lötköjä kuin me muut, sillä eiväthän baletin askelkuviot lötköjaloilla onnistu. 







Ihanaa ystävänpäivää ja kivaa viikonloppua! 
💗
Hymyillään. 
💗




 

lauantai 31. tammikuuta 2026

Sukkia, sukkia ja sukkia II

  


Ja taas olisi sukka-aika 😊Kuten edellisessä sukkapostauksessa lupailin, laitan tähän toisen kattauksen kuvia viime vuonna valmistuneista sukista. Kuvat eivät ole aikajärjestyksessä, mutta ehkäpä tuosta kuvausrekvisiitasta pystyt arvioimaan, mihin vuodenaikaan sukat ovat joko olleet tekeillä tai valmistuneet.

 

 

Postauksen ylimmässä kuvassa sekä tässä yllä ja alla näkyvissä kuvissa ovat alkukesästä valmistuneet raitasukat noin kokoa 38. Lankana näissä on perinteinen Novitan 7 Veljestä. 

 
 
 
 

  Kevätauringon lämmittäessä sekä ihmisiä että luontoa, puikoille pääsi hempeämpiä sävyjä. Minulla se tarkoittaa usein hempeän vaaleanpunaista puikoilla. Niin nytkin. Puikoille pääsi lankalaatikon kätköistä löytynyt vaaleanpunainen Novitan Nalle-lanka ja siitä syntyivät pitsikuviosukat "omasta päästä" -mallilla. Lisäksi minulla oli jostain aiemmasta sukkaprojektista jäänyt pätkävärjättyä Novitan Nalle-lankaa, joka nyt pääsi harmaan ja  edellisestä sukkaparista säästyneen vaaleanpunaisen kaveriksi tähän toiseen varrettomaan sukkapariin.

 
 


 
 Loppukesästä tytär pyysi tekemään lämpimät olosukat kutittamattomasta langasta. Päätin hyödyntää pitkään sopivaa kohdetta odottaneen ohuen liukuvärjätyn Scheepjes:n merinovillasukkalangan ja laittaa oheen lämmikkeeksi tosi ohutta Sandnes Garnin Alpakka Fölgetråd -alpakkalankaa, joka ei kyllä kulutusta juuri kestä, mutta ehkä olosukissa toimii lämmikkeenä. Sukat ovat noin kokoa 38-39.
 

Kesäloman aikaan innostuin sitten neulomaan pois paksuja sukkalankoja, joita minulle on kertynyt pääosin heräteostoksina ruokakauppareissuilla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun uusia lankoja tulee myyntiin, askel suuntautuu lankahyllylle ihan vääjäämättä ja käteen tarttuu ja ostoskoriin päätyy kerä jos toinenkin kerällä houkuttelevan näköistä lankaa. Siinä sitten kotona ihmettelen, että "jopas, mitähän näistä tekisi". Ja sukkiahan niistä sitten tulee tehtyä, kun aika tuntuu kypsältä. 

Tällä kertaa puikoille pääsi vanha roosa tms. sävy mataliin noin kokoa 38 oleviin pitsisukkiin. Ja koska kyseessä oli iso 150 g kerä, siitä riitti myös kahteen muuhun sukkapariin, joissa kaveriksi pääsi violetti - turkoosi - jne. värinen raitalanka. Erikorkuisilla väriraidoilla langoista syntyi erinäköinen raidoitus. Ylemmät raitasukat ovat noin kokoa 40 ja alemmat muistaakseni noin 36.

 

 

 
 

Löysin kuvat myös näistä sinisistä sekä harmaasta ja violettiradallisesta Novitan 7 Veljestä -langasta tehtyistä noin 41-koon sukista, jotka valmistuivat samaisen "jämälankojen tuhoamisprojektin" tuloksena. 

 


Olin myös joskus ehkä parisen vuotta sitten ostanut vaaleanvihreää 7 veljestä -lankaa ja pätkävärjättyä 7 veljestä-lankaa, jossa oli vihreää, kellertävää ja jotain viininpunaiseen vivahtavaa sävyä. En ole juuri kirkkaanvihreiden asusteiden ystävä, joten langat olivat jääneet käyttämättä. Nyt niistä syntyi noin kokoa 37 olevat sukat ja loput odottavat tuolla lankalaatikossa inspiraatiota. 

 

 

Yllä oleviin sukkiin sain käytettyä 7 veljestä -langan lisäksi myös joskus aikoinaan muistaakseni Adlibrikseltä tilaamaani pätkävärjättyä Socki-sukkalankaan, jolle en ollut keksinyt käyttöä. Kokeilin näissä pitkästä aikaa resoriksi valepalmikkoa ja ihan kivasti se vaikuttaisi toimivan. Olinkin melkein unohtanut, että resorin voi tehdä monin eri tavoin.

Ja alla sitten vielä kuva sukista, jotka tein ihan vaan itselleni siinä vaiheessa, kun en keksinyt, mitä tekisin ylimääräisestä vaaleansinisestä seiskaveikasta. 

 

 

Loppukesästä valmistui Sandnes Garnin harmaanvihreästä merinovillasukkalangasta (alla) toinen sukkapari tyttärelle. Olosukiksi ajateltu pääasiassa nämäkin. Tämä merinosukkalanka on muuten aivan ihanan pehmeää ja hyväntuntuista neuloa. Tykästyin siihen kovasti ja vaikka se onkin ns. perussukkalankaa kalliimpaa, niin joihinkin sukkiin ja tilanteisiin se sopii oikein hyvin. Tämä oli yksi sellainen tilanne 🤍



 
 
Tällä perussukkamallilla olen neulonut viime vuonna kahdet ohuet harmaat sukat. Molemmissa on vähän pitsiä varren suissa ja lankana Drops Nord, jossa on myös alpakanvillaa tuomassa lämpöä ja pehmeyttä. 
 
 

 

Ja sitten vielä nämä yllä olevat ihanaakin ihanammat alpakkasukat, joista loppuvuodesta tein oman postauksen. Löydät sen "täältä". Lankana näissä pehmoinen, ohut Katia Alpaquina.

No niin, eiköhän tämä riitä tällä kertaa 😊Kiitos, jos jaksoit kahlata tänne asti. Toivottavasti osa kuvista toimii sinulle inspiraationa omiin perussukkaprojekteihisi. 

Tämän alkuvuoden tavoitteena on (edelleen) lankalaatikoiden ja -korien sisällön vähentäminen neulomalla tai virkkaamalla ja samalla jos saisin tehtyä viime kesänä aloittamani ohuen alpakanvillaisen huivin tehtyä loppuun vaikka lopputalveksi. Vähän tuntuu, että siitä saattaa kuitenkin tulla ensi kesän kesäkäsityö. Mutta sitten niin.  

Päivät ovat jo vähitellen alkaneet pidentyä ja vaikka talvi pitää vielä pitkään otettaan, alkaa katse pikkuhiljaa kääntyä myös kevättä kohti. Yhtenä päivänä jo mietin, josko leikkelisin nyt jo joitain pensaita, että ei olisi niin paljon sitten keväällä. Silloin kun tuntuu, että kevättöitä ei koskaan ehdi tehdä ajoissa ennen kuin luonto herää kunnolla. Voi olla että tässä joku päivä kahlaan lumessa tuolla pihan reunamilla oksasakset kädessä :) 

Entä sinä, onko sinulla puikoilla tai koukulla joku käsityö, joka odottaisi valmistumistaan?  

Aurinkoista alkavaa helmikuuta!

 


 







 



 


 





 




lauantai 24. tammikuuta 2026

Tämän talven lapasia

 


Vaikka kevättä kohti mennään, on edelleen kuitenkin sydäntalvi ja mitä parhainta lapasten pitoaikaa. Kun nyt alkuun päästiin viime viikolla esiteltyjen Luotsi-lapasten siivittämänä, ajattelin, että laitan tähän kuvia ja tietoja lapasista, joita olen viime syksyn ja kuluvan talven aikana tehnyt. Osa on tullut itselleni, osa tyttärelle ja muutama pari tehty tilauksesta. 

Olen enenevässä määrin alkanut käyttää myös lapasissa perusvillasekoitelangan sijasta merino- ja alpakkalankoja. Pääasiallisena syynä on niiden pehmeys ja varsinkin alpakan kohdalla lämpimyys. Merinovilla pitkäkuituisena lankana ei ole lämpöominaisuuksiltaan ainakaan minun mielestäni ihan yhtä hyvää kuin perinteinen, karheampi lampaanvilla, mutta pehmeys ja kutittamattomuus sekä riittävät lämpöominaisuudet takaavat sen, että se pysyy minun suosikkinani lapas- ja pipolangoissa. Viime aikoina kuitenkin löytämäni vähän rouheanäköiset, mutta uskomattoman pehmeät alpakkalangat ovat alkaneet kiriä suosikkiasemaa. Saapa nähdä, miten tässä käy. 

 

  

 

Alkusyksystä ja joulun alla neuloin omalla ohjeellani muutamat peruslapaset Dropsin Merino Extra Fine -langasta. Sekä lanka että tämä lapasmalli ovat minun luottovalintojani. Nämä kaikki lapaset ovat noin naisten M-kokoa. Osa lapasista pääsi tännekin kuviin (yllä ja alla). Pidän itse murretuista ja hillityistä sävyistä, jotka sopivat monenvärisiin ulkovaatteisiin, joten vähemmän tulee tehtyä ns. iloisen värisiä lapasia. Sukissa sitten voi olla värejä vähän enemmän 😊 

 

 

Alla olevassa kuvassa havujen päällä lepäävät sitten vuorostaan 100 % alpakkalangasta (Sandnes Garn Alpakka) tehdyt lapaset. Ne ovat melko ohuet, mutta pehmeät ja lämpöisen tuntuiset kuitenkin. Malli on muuten sama kuin yllä olevissa merinoversioissa. 




 

Sitten päätin kokeilla, miltä korinpunoskuvio näyttää lapasissa. Nämä lapaset pääsivät tämän postauksen ensimmäiseen kuvaan tuonne ihan ylös, koska ovat vähän tavallisesta poikkeavat. Meinasin näistä tehdä ohjeen, mutta se on toistaiseksi jäänyt. Ehkä, jos tässä jossain vaiheessa innostun, teen näistä hieman muokatun version ja siitä sitten ohjeen. Lankana on keskiharmaa Drops Merino Extra Fine ja sekä myös keskiharmaa ohuen ohut Sandnes Garn Alpakka Fölgetråd, joka lisää neuleelle paitsi paksuutta, myös lämpimyyttä. Paikallisen lankakaupan myyjä sitä suositteli peruslangan kaveriksi nimenomaan lämpimyyttä tuomaan ja olenkin käyttänyt sitä useammissa lapasissa sekä paksumpien merino- että alpakkalankojen kaverina. 

Näissä lapasissa on 42 silmukkaa ja neuloin ne 3,50 mm puikoilla. Peukalo on tavallinen kiilapeukalo ja kämmenpuoli neulottu ainaoikeaa. Lapaset ovat noin M-L -kokoa. Resori on vain kämmenpuolella ja näin jälkikäteen ajatellen jonkinlaisen resorin tai ainakin pidemmän aloituksen olisi voinut tehdä myös kämmenselän puolelle. Nyt tuo koripunoskuvio vetää hiukan lapasten yläpuolta lyhyemmäksi eli ikään kuin kasaan.                                                                                                                      



 

Minulla oli tosiaan tuossa loppuvuonna ns. jämälankojen tuhoamisprojekti. Samaan lankakategoriaan kuului myös kaksi kerää Drops Big Merino -lankaa, jotka muutama vuosi sitten olin ostanut äidilleni pipolangoiksi. Hän ei niistä sitten silmäsairautensa takia pystynyt enää neulomaan, joten sain ne takaisin ja ovat tuolla lankakorissa odottaneet otollista hetkeä. Nyt tämä paksuhko merinolanka pääsi puikoille yhdessä ohuen Sandnes Garnin Alpakka Fölgetrådin kanssa ja niin syntyivät nämä noin M-kokoiset kierrepalmikkolapaset. Tämä lankayhdistelmä oli sen verran herkullinen ja hyvä neuloa, että jossain vaiheessa pitää kokeilla uudestaan. 


 

Tässä alla vielä marraskuun pakkasauringon paistaessa ulkona otettuja lapaskuvia. Ajattelin, että talviset auringonsäteet neulepinnalla on hyvä ikuistaa myös tänne, kun kuvat on kuitenkin otettu 😊 



 

Siinäpä oli sitten katsaus kuluvan talven lapasiin. Edellisessä postauksessa esiintyivät Luotsi-lapaset, mutta nämä muut ovat sitten sitä minun omaa juttuani. 

Kokoan nyt tähän alkuvuoteen postauksia käsitöistä, joita on kuluneiden kuukausien aikana puikoilta ja koukuilta tipahdellut. Niitä kun ei ole tullut tallennettua tänne blogiin reaaliaikaisesti, joten nyt tulee sitten vähän tällaisia ähkykoonteja kerralla useampia. Mutta koettakaa kestää.

Lankarakkaus, vai liekö tuo jo lankahulluutta, on edelleen voimissaan. Kyllä nuo lankavarastot vähitellen hupenevat, mutta hidasta se on. Ja sitten pitää välillä aina ostaa uutta, kun joku lankalaatu uhkaa loppua kesken ja juuri Sitä tarvitaan sillä hetkellä. Tasapaino on siis taattu ;) 

Mukavaa tammikuun loppua Sinulle! 



 

lauantai 17. tammikuuta 2026

Luotsi-lapaset tarvikepaketista

  

 

Vaikka yleensä teen lapaset hyvin perusmallisina pienillä variaatioilla niin kuin olen joskus itse opetellut, on välillä ihan mukava kokeilla jonkun muunkin tekemää ohjetta ja vähän erilaista lopputulosta. Sain viime marraskuussa anopilta lahjaksi Taito Shop Oulun tarvikepaketin, jossa oli kattava ohje Luotsi-lapasiin ja vyyhdillä Pirtin Kehräämön suomalaisesta lampaanvillasta tehtyä karstalankaa. Joulunaluskiireiden takia en ottanut näitä lapasia heti puikoille, vaan odotin aloittamisen kanssa joulunpyhiin.

 

  

 

Puikkoina käytin 2,50 mm koivupuikkoja ja pienen hakemisen jälkeen päädyin neulomaan lapaset M-koon ohjeella. Kokovaihtoehtoja oli useita ja lankaa sen verran reilusti, että ainakin S-koon lapasia olisi saanut aikaiseksi kaksi paria. Ja ehkä jopa toiset M-koon lapasetkin olisi voinut tulla. Nyt tein ylijääneestä langasta vielä ihan reilun kokoiset, noin L-koon kämmekkäät ja lankaa jäi vähän ylikin. Lapaset valmistuivat yllättävän nopeasti, vaikka alkuun meni vähän aikaa, kun aloitin ensin tekemään L-kokoisena ja purin muutaman kierroksen jälkeen. Samalla päätin, että kierrepuikoilla magic loop -tekniikalla lapasten neulominen ja silmukkamerkkien kanssa pelaaminen ei ole minun juttuni, joten neuloin ihan perinteisesti neljällä sukkapuikolla ja hyvä tuli 😊

 

 

  

 

Lapasissa on intialainen peukalo, mikä oli minulle uusi tuttavuus. Olen monta kertaa miettinyt, että kokeilisin sitä, mutta se on vaan jäänyt. Nyt oli hyvä tilaisuus testata sen tekemistä ja eihän se ollut ollenkaan vaikea. Päinvastoin, hyvinkin helppo ja varmasti käytän sitä jatkossakin. Sen sijaan edelleen ykkössuosikkini lapasten peukalomalleista on perinteinen kiilapeukalo, jonka tekemisestä en hevillä luovu. 

Toinen asia magic loop -tekniikan lisäksi, minkä kanssa en ole sinut, on lapasten tai sukkien päättely silmukoimalla tylppäkärkisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tarvitsen siihen aina ohjeen ja siitä huolimatta varsinkin silmukoinnin loppupää eli viimeiset silmukat jäävät koholle eivätkä asetu riittävän siististi. Edelleen siis peruskavennus eli leveä nauhakavennus on minun juttuni, vaikka ihan kiva on välillä kokeilla muitakin vaihtoehtoja ettei tässä ihan kaavoihinsa kangistu. 

 

 

 

 

Mutta olipa kiittäminen sitten intialaista peukalokiilaa, silmukointipäättelyä tai erinomaisesti mitoitettua ja suunniteltua lapasmallia, lapasista tuli erittäin hyvin käteen istuvat ja miellyttävät pitää. Ne ovat kuitenkin ohuehkot, joten pidän tällä hetkellä niiden alla ohuita sormikkaita ja välillä toisia lapasia, jolloin tulee riittävästi paksuutta talven pakkaskeleille. Tykkään siis kovasti näistä Luotsilapasistani ja luulenpa, että hankin karstalankaa lisääkin ja teen vielä yhdet versiot näistä pienellä omalla tvistillä ;)

   



Tosiaan loppulangasta tein kuvissa näkyvät kämmekkäät. Niistä tuli aika reilun kokoiset, kun en oikein osannut arvioida silmukkamäärää, joten arvioin niiden olevan noin L-kokoa. Menevät vähän lauhemmalla kelillä vaikkapa hansikkaiden päällä. Kämmenselällä on tuplahelmineule ja peukalolla tietysti ne kiilapeukalon levennykset.




Tällainen katsaus lapasten tarvikepakettiin tällä kertaa. Olen aiemmin ostanut vain yhden valmiin neuletarvikepaketin ja se oli Novitan ja Fazerin Geisha-sukkatossujen neulontaboksi, josta on oma postauksensa "tämän linkin takana".

Onko sinulla kokemusta joko Taito Shopin tarvikepaketeista ja ohjeista tai muista käsityötarvikepaketeista? Olen niitä välillä katsellut ja miettinyt, josko tilaisin, mutta on sitten vaan jäänyt. Osittain syynä ehkä hinta ja osittain se, että olen vähän huono tekemään valmiin ohjeen mukaan, vaan varioin usein niitä itse. Silti nyt tämän tarvikepaketin myötä kiinnostus näihin valmiisiin lisääntyi kun huomasin, että oli ihan kiva oppia uutta.

Tällaista täältä tällä kertaa. 

Hyvää viikonloppua Sinulle!