lauantai 16. joulukuuta 2023

Joulu mielessä

 

Vuosi lähenee loppuaan ja pikkuhiljaa on aika rauhoittua  joulun aikaan. Samalla voi luoda katseen olkansa yli menneeseen vuoteen ja muistella sen hyviä hetkiä, haikeita kuitenkaan unohtamatta. Vuodenvaihteen juhlapyhillä on aivan oma tunnelmansa; hämyistä, lämpöistä kynttilän valoa ja joulun tuoksuja. Ehkä on myös mahdollisuus tavata läheisiä tai vain hemmotella itseään. Odotuksetkin voivat olla korkealla tai sitten pelko, miten pyhien yli jaksaa - syystä tai toisesta.  

Joulu on ihanaa aikaa, mutta samalla on hyvä olla itselleen armollinen. Koko maailman, tai edes sen oman olemisen, ei tarvitse olla valmista ja täydellistä ennen joulua. Jos ei jaksa, ei tarvitsekaan 🤍 Ja jos jaksaa, mikään ei estä nauttimasta ja touhuamasta täysin palkein 😊 Joulu tulee ja menee ihan kuten muutkin päivät. 

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän joulua odotan. Tai ehkä se ei niinkään johdu iästä, vaan siitä, että ei ole niitä pienten lasten odotusta hehkuvia kasvoja ympärillä, joista aiemmin joulun tunnelma muodostui. Nyt sitä tunnelmaa hakee joululaulujen, kynttilän valon ja vain olemisen kautta. Siivoamiset jäävät minimiin tämänkin joulun alla, mutta siitä huolimatta on kiva laittaa kohtuudella joulukoristeita kotiin. Niitä samoja, joita on käytetty vuosikausia. Uusia en ole hankkinut. 




En malta olla kertomatta kuulumisia myös käsityörintamalta. Neuloin aika paljon villasukkia kesällä ja alkusyksystä. Vauhti on kuitenkin hiipunut loppuvuotta kohden ja olen viettänyt monia päiviä peräkkäin niin, että minulla ei ole ollut mitään käsitöihin viittaavaa käsissäni tai edes lähettyvillä. Ihan hyvä oikeastaan niin. Kohtuus nimittäin kaikessa 😊Laitan tähän kuitenkin mukaan pari kuvaa syksyllä valmistuneista sukista:

Yllä olevassa kuvassa näkyvät raitasukat neuloin alkusyksystä Novitan 7 Veljestä -langasta ja sukat pääsivät uudelle omistajalle joku aika sitten. 

Alla olevat Drops Nord - alpakkasekoitelangasta neulotut ohuehkot sukat päätyvät todennäköisesti joulupakettiin. 



Tähdet pienet tuikahtaa,
meiltä huolet poistaa.

Revontulet hulmuaa,
valo meille loistaa.

Tähdet maata katselee,
loimu yötä valaisee,
meille uuden riemun suo,
joulun ihmisille tuo.

– Z.Topelius –


🎄❤️🎄

Oikein ihanaa ja lämminhenkistä Joulun aikaa Sinulle!


sunnuntai 19. marraskuuta 2023

Pikkujuttuja ja kuluneen syksyn kuulumisia



Uskomatonta, miten aika menee nopeasti. Monta kertaa on ollut tarkoitus tarttua "härkää sarvista" ja alkaa kirjoittaa tänne kuulumisia. Aina vaan on tullut tilalle jotain muuta. Mutta jos nyt  🤍

Kulunut syksy painottui käsitöiden suhteen pieniin juttuihin. Muutamia pantoja on tullut neulottua ja sitten lisäksi olen neulonut useita ihan pienelle tarkoitettuja sukkia, lapasia ja myssyjä pehmeästä merinovillasta. Pitkästä aikaa kaivoin esille myös perinteisen vauvan siksak-myssyn ohjeen ja tein useamman saman tien, kun vauhtiin pääsin ja sain muokattua ohjeesta sopivan. Pari niistä on jo löytänyt itselleen pikkuisen pään, jota lämmittää, mutta muutama odottaa vielä vuoroaan. Tässä alla olevissa kuvissa näkyy osa myssyistä.





Lokakuun lopun ja marraskuun alun muita kuulumisia hallitsee korona. Olin säästynyt siltä tänne asti, mutta lokakuun puolivälin kieppeillä se sitten löysi meillekin ja "iloa" siitä onkin sitten riittänyt. Useampi påivä meni ensin tolkuttomassa päänsäryssä ja sitten kuumeessa ja kun siitä selvisi, on edelleen ns. huono/kylmä hiki koko kehossa ollut jatkuva seuralainen heti, kun pystyasennossa jotain yrittää tehdä. Lisäksi yskä ja tukkoisuus jatkuvat näköjään ties kuinka kauan. Koiratkin ovat saaneet tyytyä minimiulkoiluihin, kun niiden palvelijat eivät jaksa tai jos muuten jaksaisivatkin, yskivät ulkona ja sieltä tulon jälkeen melkein itsensä tainnoksiin. 

Onneksi kuitenkin pääsin näinkin vähällä, mutta jo tällä kokemuksella voin todeta, että ei kiva, ei ollenkaan. Siitä johtuen myös kotipiha jäi haravoimatta ja muutkin viimeiset pihahommat tekemättä, koska tekijät eivät jaksa. No, totesinkin miehelle, että ei oteta pudonneista puunlehdistä stressiä. Ne odottavat kyllä kevättä :)




Virkkauspuolella valmistui jälleen muutamia pienten leluja; unipupuja kavereineen sekä erilaisia puuvillaisia mustekaloja/turvalonkeroita viime keväänä ja kesänä valmistuneiden kaveriksi. Niiden lisäksi innostuin virkkaamaan pehmolangasta vähän pulleampia lonkero-otuksia lyhyillä lonkeroilla. Pari niistäkin on jo löytänyt kaverin itselleen. Näistä tuli ainakin omasta mielestäni aika hurmaavia, vai mitä olette mieltä?




Lisäksi syksyn mittaan koukulta on tipahtanut muutama Unille-pupu, -nalle ja -hauva 😊 Ajattelin, että vaikka olen jo aiemmin tänä vuonna lupaillut, että en jatkuvasti laita näitä lapsille suunnattuja juttuja, en ehkä kuitenkaan malta olla tekemättä näistä omaa juttua kuvineen tässä talven mittaan. Jostain syystä nämä ovat itselle sydäntä lähellä. 

Juuri koronasta sen verran toivuttuani, että kykenin töihin, olivat käsityömessut, joihin otin osaa ensimmäistä kertaa eläessäni myyjänä. Ja messuilla kävijät olivat myös kiinnostuneita juuri nåistä pehmoleluista sekä vastasyntyneelle tarkoitetuista myssyistä, sukista ja lapasista 🤍 Kiva ja jännittävä kokemus.



Myös suloisen pehmeitä kämmekkäitä on tullut tehtyä. Lankana on ollut pääasiassa Dropsin alpakkasekoitelanka Sky, mutta myös muita on päätynyt puikoille. Tarkoitus on tehdä vielä yhdet kämmekkäät ennen joulua pukinkonttiin. Mutta sitten saa riittää siltä saralta tältä talvelta ;) 


Alpakkaiset WILLASTA-kämmekkäät


Seuraavaksi tarkoitus on neuloa harmaat perussäärystimet joustineuleella itselleni tulevien pakkasten varalle. En vuosiin ollut käyttänyt säärystimiä, mutta viime talvena sellaiset neuloin ja kovaan käyttöön pääsivätkin. Enää en voisi kuvitella meneväni pakkasella ulos ilman niitä. Siksipä ostin ihan varta vasten eilen ruokaostosreissulla Prismasta pari kerää 7 veljestä-lankaa, kun oli sopivasti asiakasomistajatarjouksessa :) 

Mutta, jotta joku järki olisi näissä tekemisissä, sitä ennen on kuitenkin tehtävä kärkikavennukset pienen neidin merinovillaisiin pitsisukkiin, jotka odottavat valmistumistaan tuossa nojatuolini vieressä lattialla nököttävässä ruskeassa pajukorissa. 




Tajusin tässä yhtenä päivänä, että voisi varmaan alkaa laittaa jo kausivalojakin pihalle. Ei niitä tule paljoa, koska olen kyllästynyt niiden heikkoon kestävyyteen. En halua joka vuosi ostaa uusia, kun entiset eivät enää toimikaan kuin ehkä osittain. Mutta pitää sitä jotain kuitenkin laittaa. Samalla hoksasin, että joulukin on ihan kohta. Tänä viikonloppuna laitoin viimein joulutähdet ikkunoihin ihan vaan pimeän karkoittamiseksi. 




Kauniita marraskuun loppupuolen päiviä ja ihanaa joulun odotusta 🤍❄️




 

sunnuntai 10. syyskuuta 2023

Ruusun- ja vadelmanpunaista (ja ihan muuta)

 


Hei taas 🤍

Niin se vaan kuukausi taas on päässyt vaihtumaan ja syksyssä jo mennään. Mutta todeta täytyy, että kyllä tässä välillä on ollut aivan ihanan kesäisiä päiviä. Töiden jälkeen ja nyt viikonloppuna en ole halunnut (enkä viitsinyt) tehdä mitään fiksua eli kotitöitä tms, vaan olen nauttinut pihakeinussa kesäisestä säästä ja neulonut sydämeni kyllyydestä. Niin tänäänkin iltapäivällä, kunhan viikonlopun ns. pakollisista kuvioista oli selvitty.

Ajattelin, että laitan tähän kuvan ihanan pehmoisista ja pörröisistä alpakanvillasukista, jotka neuloin alkukesästä. Kuten kuvista näkyy, syreenit olivat kukassa, kun aloitin vartta neulomaan. Lanka on merkiltään Katia Alpaquina ja se on ohutta, noin 2,50 mm puikoilla neulottavaa. Ostin tuota lankaa pari vyyhtiä viime tammikuussa; vaaleanharmaana ja vaaleanpunaisena. Ylimmässä kuvassa ne ovat jo "kakutettuina".



Lanka on suloisen pehmeää ja kevyttä ja ennen kaikkea lämmintä. Mutta se pölisi! Ts. siitä irtosi pieniä karvoja/kuituja, mitä lie, mutta aina sen käsittelyn jälkeen sain käydä helmani kopistelemassa tai harjata tekstiiliharjalla. Piti ottaa ihan kuva (alla), miltä mustan viskoosimekon helma näytti pian neulomisen aloittamisen jälkeen :) No, kun sukat valmistuivat, heiluttilin ja huiskuttelin niitä ulkona ja höyrytin sitten kevyesti. Aika hyvin tuo pöllyäminen lopulta asettui. Mutta toki jos niitä mustaa vaatetta vasten käyttäisi, tarttuisi karvoja varmasti. Harmaa odottaa vielä puikkoihin tarttumista. Ehkä jossain vaiheessa talven mittaan sitten. 




Kun äsken selailin kesän aikana ottamiani kuvia, huomasin, että olin ottanut sukista "vaihekuvan" kesällä heinäkuun alussa, jolloin veljeni perheineen kävi vierailulla. Tytär leipoi silloin myös herkullisen paistetun vadelmaisen suklaajuustokakun, josta en malta olla laittamatta kuvia tähän myös, vaikka eivät ihan ajankohtaisia olekaan. Suklaa ja vadelma - siinäpä vasta sellainen makupari, mistä tykkään. Ja kovasti tykkäänkin 😊



Ja sitten ne valmiit sukat; niistä kuva tuossa alla. Ne ovat samalla mallilla, millä olen neulonut lukemattomia sukkia. Pienillä variaatioeroilla vaan. Sukat ovat uskomattoman pehmeät jalassa ja toimivat hyvin myös unisukkina. Lahjoitinkin ne iäkkään anopin jalkojen lämmikkeiksi. 




Sain tuossa kesällä myös päähäni alkaa tehdä avaimenperiä ja laukkukoruja yms. Minulla oli erilaisia puu- ja silikonihelmiä jo valmiina, mutta tilasin sitten kuitenkin lisää helmiä, nauhaa ja heijastavia helmiä. Olen tehnyt muutamia avaimenperiä, silmukkamerkkejä ja heijastavia pikkuenkeleitä, jotka toimivat esim. laukkukoruina tms. En ole lainkaan taitava näiden kanssa, mutta huomasin, että on kiva välillä askarrellakin ja tehdä muitakin käsitöitä kuin neuloa tai virkata.




Jälleen uusi työviikko on alkamassa ihan muutamien tuntien kuluttua. Jotenkin olen viime aikojen härdellin keskellä miettinyt, mitä ja miksi täällä oravanpyörässä rimpuillaan. Mutta kovin kummaisiin johtopäätöksiien en ole päässyt - toistaiseksi ainakaan. Käsityöt tuovat muuta ajateltavaa tai oikeammin helpottavat pään tyhjennystä ja olenkin miettinyt, onko niiden lähes pakkomielteinen tekemisinnostus jotenkin seurausta työhön liittyvästä stressistä ja epävarmuudesta. No, mene ja tiedä. Toistaiseksi ajattelin nauttia tulevat pari iltaa vielä keinussa neulomisesta. Jos sääennustukseen on luottamista, alkuviikosta on vielä kesäinen keli. Ajatus olisi, josko saisin tekeillä olevat viininpunaiset sukat valmiiksi auringon valossa. Sisällä kun tuntuu, että valaistus ei riitä tummemman langan neulomiseen. Tai pitäisi olla riittävän tehokas kohdevalo. Olen illalla käyttänyt kaulassa roikkuvaa led-käsityövaloa, jollaisia näkyy nyt olevan myynnissä vähän joka puolella. Se ei ole kovin tehokas, mutta auttaa toki jotain hämärässä. 

Millaisia kohdevaloja teillä on käytössä helpottamaan käsitöiden tai muun tarkan tekemistä hämärtyvinä iltoina?




Aurinkoisia syyspäiviä Sinulle!




maanantai 21. elokuuta 2023

Raitaa ja nilkka"räsyjä"

 


Hei taas 😊 Edellisestä postauksesta hujahti muutama viikko kuin huomaamatta. Olevinaan on ollut tekemistä koko ajan niin, että en ole saanut aikaiseksi kuin pikaisesti pari kertaa kurkistaa blogimaailmaan. Säätila on muuttunut vähän viileämmäksi ja sateisemmaksi viime päivinä, tai oikeastaan viime viikkojen aikana. Toki välissä on ollut uskomattoman kauniita kesäpäiviäkin vastapainona harmaille ja kosteille. Työt alkoivat varsinaisen kesäloman jälkeen jo reilu kuukausi sitten. Olin tässä vielä  myöhemmin muutamia päiviä lomalla ja nyt on sitten pitempi pätkä töitä ennen seuraavia lomapäiviä. Kohta ovat edessä kotipihan syystyöt, mutta sitä ennen ehtii vielä ihailla syksyn kukkijoita.

Kesän aikana olen aika paljon tehnyt käsitöitä. Mietin, että olenko heilutellut koukkua vai puikkoja enemmän, mutta enpä osaakaan sanoa 😊 Joka tapauksessa virkkuukoukulta on tipahdellut tasaiseen tahtiin pieniä mustekaloja ja kilpikonnia. Mutta niistä sitten toisella kertaa. Nyt kuitenkin kuviin pääsevät näytösluontoisesti kuluneen kevään ja kesän aikana valmistuneet raitasukat. Luulin, että niitä olisi enemmänkin, mutta en löydä kuvia 😊

Aiemmin keväällä neuloin hyvin pikaisesti alla olevassa kuvassa näkyvät harmaa-roosa-sävyiset sukat 7 veljestä -langasta. Ne taitavat muistaakseni olla kokoa 40-41.  



Keväällä otin taas asiakseni yrittää kuluttaa lankavarastoani, joka vaan paisuu paisumistaan... Ajattelin, että neulon koko kesän erilaisia raitasukkia. No, muutamat sain aikaiseksi, mutta sitten into laantui. Kahden seuraavan kuvan langat olen itse värjännyt kasviväreillä muutamana edellisvuotena. Ko. lankojen jämänöttösiä on vieläkin liikaa jäljellä. Ja siitä huolimatta värjäsin taas tänä kesänä lisää - auts.

Ylempien sukkien vaaleanruskea on saatu aikaan Van Houten -kaakaolla, vaalean sinertävä pihakäenkaalilla ja vihertävän harmaa muistaakseni tuomenmarjoilla. Alemmassa kuvassa olevien sukkien raidoista siniset ovat taas pihakäenkaalin ja kellertävän vihreät todennäköisemmin horman kukista. Pohjalankana on Novitan Nalle. 





Nalle-langasta oli ehkä parisen (?) vuotta sitten myynnissä puna-violettia liuku-pätkävärjättyä lankaa, jota ostin silloin pari kolme kerää. Olen sitä käyttänyt raitalankana matkan varrella useampaan kertaan, mutta sitä vaan riittää. Tässä yllä on taas yhdet raitasukat, jossa käytin sitä puhtaan valkoisen langan parina. Toinen pohjaväri, jota mielelläni käytän värikkäiden lankojen kanssa on harmaa eri sävyissään. Alla keskiharmaa Nalle on päässyt jälleen valmiiksi roosa-vaaleanharmaa-raidoitetun Nallen seuraksi. Varrensuuhun tein lyhyen pitsineuleen. Sukkien koko on muistaakseni 38-39.



Ja, koska vuosia sitten ostettuja lankoja vaan riittää, paksuhkoista 7 veljestä Viidakko ja perusvalkoisesta langoista valmistuivat aiemmin kesällä pikavauhtia alla olevat valko-ruskea-sävyiset sukat kokoa 41. Mielestäni niistä tuli yllättävän kivat :)





Neuloin kesällä kolmet nilkkapituiset sukat (yllä) ohuesta Filcolana Arwetta -merinovillalangasta. Kahdet yllä olevilla väreillä ja yhdet ruskeat. Raitojen sommittelullakin kiva välillä leikitellä. Toisista raitasukista en löydä nyt kuvaa tähän hätään, mutta eiköhän tästä yhdestäkin saa käsityksen. Nämä ovat aivan ihanat lämpiminä kesäiltoina 💚

Viimeisimmät raitasukat ovatkin sitten heinäkuun alkupäiviltä; puna- ja sinisävyiset nilkkapituiset, joissa molemmissa on käytetty nilkan, kannan ja kärjen yksivärisen 7 veljestä -langan lisäksi kahta pätkävärjättyä. Sukista tuli hieman eripariset, vaikka ovatkin samanpariset :) Alkuperäinen ajatus oli tehdä näistä molemmista ns. räsymattosukat, mutta sitten iski aivojumi, kun rupesin värisävyjä miettimään. Olisi pitänyt vaan ottaa minkä sävyistä lankaa vaan ja tehdä, jotta olisi tullut ihan perinteiset sekaväriset "räsymatot", mutta en sitten osannutkaan heittäytyä, vaan palasin tuttuun pohdiskelukaavaan. No, tällaiset niistä sitten tuli.

Punasävyiset ovat noin kokoa 38 ja sinisävyiset noin kokoa 42-43. Punaisen raitalangat on muuten ihan tähän tarkoitukseen hankittu, joten taas on uutta lankaa vanhan rinnalla jatkossakin kulutettavaksi...

Pionin kukka kertoo punaisten sukkien valmistumisajankohdan - pionien kukinnan aikaan siis :)






No niin. Siinä oli raitasukkapläjäys. Kuten näkyy, hyvin yksinkertaisia ja pääasiassa lyhytvartisia ja siksi nopeasti valmistuvia ovat nämä minun raitasukkani. Näissä ei tarvita paljoa miettimistä eikä muutakaan. Kunhan antaa puikkojen heilua. Se on näiden tekemisessä melkeinpä parasta :)

Seuraavalla kerralla sitten taas ehkä jotain pikkuväelle. Puikoilla on ainakin kahdet pikkusukat ja lapaset.

💚

Toivottavasti saamme pian alkavan syksyn aikana nauttia kauniista syyskeleistä. 

Nyt on aika toivottaa kauniita elokuun loppupuolen päiviä! 

t. Satu

💚




















sunnuntai 30. heinäkuuta 2023

Alpakkakämmekkäät ja ohje niihin

 


Hei taas. Heinäkuu alkaa olla lopuillaan ja ainakin minulla on käsitöissä katse kääntynyt syksyyn ja talveen. Kuluneiden muutaman viikon aikana olen urakoinut puikkojen kanssa ja puikoilta onkin pudonnut jopa omasta mielestäni melko "kunnioitettava" määrä villaisia asusteita; kämmekkäitä ja pipoja pääasiassa, mutta myös parit sukat ja yksi panta. Luvassa siis loppukesän ja alkusyksyn mittaan kuvia niistäkin.

Tuossa edellisessä postauksessa kyselin, kiinnostaisiko teitä saada yksinkertaisten ja nopeatekoisten kämmekkäiden ohje. Ja koska sain muutaman myöntävän vastauksen, laitan ohjeen tähän heti seuraavaan postaukseen, jotta se ei unohdu 😊 En sotke tähän postaukseen nyt noita muita neulomiani kämmekkäitä, vaan laitan niiden kuvia sitten erikseen. 

Lankana olen tykännyt käyttää pehmeää Drops Sky:tä, jossa on tuoteselostuksen mukaan 74 % babyalpakkaa, 8 % merinovillaa ja 18 % polyamidia. Lanka huopuu konepesussa ja lämpimässä pestessä, joten vaatii hellävaraisen käsinpesun. Olen oppinut tämän ns. kantapään kautta, kun epähuomiossa laitoin yhden kaulurin villapesuohjelmaan pesukoneeseen villasukkien ja lapasten kanssa. Tuli pieni ja huopui pahasti 😊 Toki lankana voi käyttää mitä tahansa (huomioi se puikkojen koossa ja silmukoiden määrässä), mutta itse tykkään tästä Sky:stä, koska se on pehmeää ja ei kutita ainakaan minua. Lisäksi olen kuullut, että mm. nivelreumaa sairastavat pitävät alpakan lämpöominaisuuksista.

Seuraavassa siis itse kirjoittamani ohje yksinkertaisiin kämmekkäisiin. 

Toivottavasti siitä on sinulle hyötyä. Kuulisin mielelläni kommentteja ja vaikka näkisin kuvia, millaisia versioita olette tehneet 😊

Jos käytät Instagramia, olisi kiva, jos linkittäisit @willastatehty

 Ja toki, jos huomaat ohjeessa epäjohdonmukaisuuksia tms. ota yhteyttä, niin pyrin auttamaan 💙 




Kämmekkäiden ohje:

Koko: Noin naisten M

Lanka: Drops Sky

Puikot: 4,00 mm

Mallineule: 4 kerroksen helmineule:

1-2 krs: 1 oikein, 1 nurin

3-4 krs: 1 nurin, 1 oikein


Luo 36 s ja jaa se neljälle puikolle (9-9-9-9). Kierroksen vaihtumiskohta on I ja IV puikon välissä. Neulo kämmenselän puikoilla (III ja IV) neljän kerroksen helmineuletta koko ajan.

Neulo kämmenpuolen puikoilla (I ja II) 1 o 1 n -joustinta 8 krs ja sen jälkeen oikeaa n. 8 cm verran tai kunnes varsi on sopivan pituinen.


Aloita kiilapeukalon lisäykset.

Oikea kämmekäs:

Neulo I puikon alusta 2 s oikein, nosta silmukoiden välinen lanka puikolle kiertäen ja neulo se oikein, neulo 2 s oikein ja lisää vielä 1 s. Neulo puikon loput silmukat oikein. Neulo 2 krs normaalisti. Tee seuraava lisäys kolmannella kierroksella edellisestä lisäyksestä. Tee lisäykset yhteensä 6 kertaa joka 3. krs (peukalossa on nyt lisäykset mukaan luettuna 14 s) ja neulo vielä 2 krs. normaalisti. Ota peukalolisäyksen kohdalta 14 s apulangalle odottamaan ja luo I puikolle 2 s peukalon kohdalle. Jatka normaalisti 36 silmukalla neulomista.


Vasen kämmekäs:

Neulo II puikon silmukoita, kunnes puikolla on jäljellä 4 s. Nosta viidennen ja neljännen silmukan välinen lanka puikolle kiertäen ja neulo se oikein, neulo 2 s oikein ja lisää vielä 1 s. Neulo 2 s oikein. Tee lisäykset joka 3. krs. Neulo kuten edellä.


Jatka neulomista normaalisti noin 4,5 cm eli noin 19 krs (tai kunnes kämmenosa on lähes sopivan pituinen), aloita sitten 1 o 1 n -joustin ja neulo sitä 6 krs. Päättele silmukat viimeisellä kierroksella melko löyhästi. Vaihtoehtoisesti voit neuloa joustinta vain I ja II puikoilla ja jatkaa III ja IV puikoilla helmineuletta loppuun asti. (Itse olen käyttänyt molempia versioita.)


Peukalo:

Jaa apulangalla odottavat 14 s puikoille. Poimi lisäksi peukaloreiän yläreunasta 4 s (=peukalossa nyt 18 s). Neulo 1 krs oikein, yläreunan nostetut silmukat kiertäen, jotta kohtaan ei tule reikää. Kavenna toisen kierroksen aikana peukalon molemmissa reunoissa 1 s niin, että molemmilta puolilta vähenee 1 nostettu silmukka. (Kavennukset voi jättää tekemättä, jos haluaa löysemmän peukalon.) Peukalossa on nyt 16 s. Neulo vielä 4 krs. Neulo sitten 1 o 1 n -joustinta 5 krs. Päättele silmukat viimeisen kierroksen aikana suhteellisen löyhästi.


Päättele kaikki langanpäät nurjalle huolellisesti.

Voit halutessasi hyöryttää kämmekkäät kevyesti kostean harson läpi.


Vinkki: Jos haluat kämmekkäistä isommat, voit neuloa ne esim. 38 tai 40 silmukalla. Jos haluat vain varren leveämmäksi, voit neuloa sen esim. 38 tai 40 silmukalla ja kaventaa tarvittaessa silmukat molemmissa sivuissa ennen peukalokiilan aloitusta. Myös paksummilla puikoilla saa kookkaamman lopputuloksen.  






Mukavaa elokuuta!
t. Satu

💙




perjantai 14. heinäkuuta 2023

Heinäkuun kuulumisia


Olen tässä useampana päivänä miettinyt, mistä tänne blogiin seuraavaksi kirjoittaisin. Puhelin pursuaa kesällä otettuja kuvia ja niiden suhteenkin on valinnan vaikeus, mutta en ole saanut aikaiseksi niitä siirtää koneelle ja Googlen kuvien tallennustilakin on täynnä, joten siitäkään ei ole ollut apua. No, ne ovat toissijaisia asioita. Ehkä enemmän olen tässä miettinyt, millaisena tämän blogin haluan pitää tai sitä muuttaa. Sattuneesta syystä se on muuttunut pikkuhijlaa hyvin käsityöpainotteiseksi ja vieläpä hyvin pienien, ja pääasiassa hyvin yksinkertaisten, tekeleiden esittelyksi. Nyt kun kesälomaa on vielä vähän jäljellä ja tässä on jo ollut aikaa istua joko sisällä tai ulkona puikot tai virkkuukoukku kädessä, mietin lähinnä noiden kuvien tänne taltioinnin mielekkyyttä. Ehkä siitä syystä julkaisutahti on vähän hiipunut. Päätin kuitenkin, että jatketaan toistaiseksi entisellään kulloinkin sopivalla tahdilla. 

Kesä on itselleni aikaa, jolloin seuraan kukkien kasvua ja kukintaa jatkuvasti. Kevään ja alkukesän "ympäripyöreät" pihatyöurakat ovat takana ja on hetki aikaa huilata ennen syksyä. Alkukesän viikkojen kuivuus ja hellesää pilasi nurmikon niin pahasti, että se ei ole toipunut vieläkään ja tuskin siitä tämän kesän nimiin toipuukaan. Pitää miettiä, miten sen kestävyyttä voisi ensi kesäksi parantaa vai olisiko vain parasta vähentää nurmikon määrää. Mutta kukkien määrää en halua enää lisätä (kuuluisat viimeiset sanat ;) ), vaan olen entistä enemmän alkanut pohtia nykyistenkin osittaista korvaamista pensailla. Toki onhan noita erilaisia kukkivia pensaita pihassa jo nytkin. 

Mutta tähän alkuun kuitenkin muutama kuva tyttären leipomasta suklaa-aprikoosikakusta. Se oli yhtä aikaa perheen molempien nuorten aikuisten syntymäpäiväkakku että meidän vanhempien 30-vuotishääpäiväkakku. Pidimme siis perheen oman kakkukahvihetken ja juhlistimme siinä samalla näitä kolmen viikon sisälle mahtuvia tapahtumia. Ajan kulumista ei voi kuin ihmetellä ja ehkä vähän kauhistellakin. Mutta koska se ei mitään auta, mennään vaan normaalisti eteenpäin :)


Ja tässä seuraavaksi muutamia kuvia kesän kukkijoista. 

Kylvin vuosi sitten keväällä pussillisen akilleijan siemeniä yhteen yhdistetyn perenna- ja pensaspenkin kulmaukseen. Pussissa piti olla värilajitelma, mutta ainakin toistaiseksi niistä on kasvanut erilaisia keltaisen ja valkoisen sävyisiä kukkia. No, kauniita toki nekin.  


Toinen, mitä viime vuonna kylvin aika summittaisesti tuon samaisen penkin kahteen muuhun kulmaan, oli ketoneilikka. Se on tehnyt isot tuppaat ja näyttää viihtyvän aika kivasti, vaikka kasvupaikka onkin sille ehkä vähän liian tuore, jos hiekkapohjaisella pihalla voi sellaisesta puhua. Sen pikkuinen kukka on kyllä herkän kaunis 🌸


Ketoneilikka

Sitten vielä kurjenpolvet, jotka kukkivat kauniisti tässä keskikesällä. Alla olevan kuvan valkoinen 'Alba' on jo lopettanut kukintansa, mutta pikkuruinen 'Elke' (alla keskellä) jatkaa vielä, samoin kuin sen rehevämpi serkku (alinna). 


Verikurjenpoilvi 'Alba'

Verikurjenpolvi 'Elke'


Tuoksukurjenpolvi kukki sen sijaan jo hyvissä ajoin juhannusta.

Tuoksukurjepolvi


Laitan alle sitten vielä pari käsitöihin liittyvää kuvaa. Tässä viimeisen viikon aikana olen ottanut alkukesän käsityöjumia takaisin ja lähes kirjaimellisesti urakoinut puikkojen ja koukkujen kanssa. Valmistakin on tullut, vaikka moni aiemmin aloitettu on edelleen kesken ja uusia myöhemmin aloitettuja on tullut tehtyä valmiiksi saman tien. Olen nyt istunut tuntien rupeamia paikoillani äänikirjaa kuunnellen ja käsitöitä tehden ja tullut siihen tulokseen, että ei ole ihan terveellistä sekään. Seuraavaksi alkaa sitten tasapainon etsiminen silläkin saralla. Töiden alkaessa tilanne tietysti muuttuu pakostakin.



Ruskea-valkoiset sukat (koko 38) valmistuivat tässä vähän aikaa sitten. Yhdistin varteen sitä samaa pitsikuviota, jota niin usein käytän ja tein vaalean kärjen. Mielestäni noilla keinoin perusruskeista sukista tuli kivan romanttiset :)

Lisäksi olen tehnyt viimeisen reilun viikon aikana viidet kämmekkäät pehmeästä alpakkasekoitelangasta (Drops Alpaca) ja tässä alla kuva yhden version aloituksesta. Teen niistä sitten myöhemmin oman postauksen.  Näihin sinisiin olen tehnyt jopa yksinkertaisen ohjeenkin. Mitä luulet, olisiko sellaisen täällä julkaisulle tarvetta? Ns. omiin peruskämekkäisiin, jolla mallilla olen parin viime vuoden aikana tehnyt useita kämmekkäitä, minulla on ns. lyijykynäohje yhdessä vihkossa, mutta sen julkaiseminen saa odottaa. 



Tällaisia peruskuulumisia tällä kertaa. 


Kivaa heinäkuista viikonloppua ja aurinkoisia kesäpäiviä Sinulle!