Toukokuista herkuttelua

Ihana toukokuu toi kotiimme sekä kukkasten että leivonnaisten tuoksun 😊

Äitienpäivänö saimme suklaakakkua ja sen vastapainoksi
tytär leipoi appelsiinimarenkipiirakan eräänä päivänä etäkoulun jälkeen.
Kun nuoren elinpiiri kutistuu poikkeustilan aikana, on hienoa,
että leipominen tarjoaa yhden tavan viettää vapaa-aikaa.

Isommassa piirakkavuoassa paistetun lisäksi saimme muutaman pienemmässä vuoassa toteutetun version.
Marengin pursottaminen näytti sivusta seurattuna hauskalta puuhalta ja sen liekittäminen vielä hauskemmalta!

Marenkia jäi pursotuksista ylitse, joten niistä pursotettiin leivinpaperille kuivumaan marenkisuupaloja.
Niitä voi käyttää koristeena tai leivonnaisten osana.
Tai syödä siltään. Tämä kiiltävä marenki kypsytettiin siis jo tekemisvaiheessa vesihauteessa.

Täytteenä piiraissa on itse tehty appelsiini-sitruunamassa. 

Oikein raikas ja rakenteeltaan sopivan kiinteä, jotta ei valu leikatessa, 

mutta ei ole kuitenkaan geelimäinen.

Olipas taas hyvää 😊

Tällaiset pienet herkutteluhetket piristävät arkea etätyön ja -koulun lomassa.

Onneksi on ollut myös kauniita keväisiä päiviä, luonto on herännyt ja kukinta

sekä luonnossa että omalla pihalla on päässyt vauhtiin.

Kotona on hyvä olla ja tekemistä riittää tuolla pihalla ainakin minulle ihan yllin kyllin. 

Toki tilanne ei kaikille ole yhtä hyvä, 

mutta onneksi tässä maassa mahtuu ulkoilemaan väljästi myös kaupungeissa, kunhan vähän miettii. 

Pääasia, että pysytään terveinä ja pidetään huoli itsestämme ja toisistamme. 

Yhdessä.

Pieniä iloja, pieniä hetkiä.

Niistä on elämä tehty!

Toivottelen Sinulle aurinkoisia ja leppoisia toukokuisia päiviä!

Pienet limepiirakat

Raikasta ja herkullista 💛

Sellaisia olivat nämä tyttöni mun leipomat limepiirakat.

Siis aivan ihania.

Sellaisia joita olisin voinut syödä useammankin peräkkäin, 

mutta sain sentään hillityksi itseni.

Piirakoita voi tehdä monella eri tavalla - 

perinteisesti piirakkavuoassa tai jollain aivan erilaisella, totutusta poikkeavalla tavalla.

Ainekset ja piiraan osat ovat tuttuja ja niitä tavallisia,

mutta piirakka on rakennettu useampaan osaan.

Käyhän se näinkin ja annospalatkin ovat siinä valmiina.

Piirakoissa on soikeaksi leikattu muropohja. 

Pohjan päällä on ohut kerros limetäytettä, jonka päällä keksimuruista tehty kerros.

Seuraavaan väliin on pursotettu kolme "puolipalloa" limetäytettä, johon on käytetty mm. laktoositonta vispikermaa ja itse tehtyä limecurdia.

Niiden päälle on aseteltu temperoidusta valkosuklaasta muotoiltu soikea levy.

Päällimmäisenä on sveitsiläistä marenkia

ja koristeena sekä lisää raikkautta antamassa 

raastettua limetin kuorta. 

Talvi-illan valo ei keittiössä ollut oikein riittävä ja piiraiden raikas ulkonäkö ei 

ihan pääse oikeuksiinsa hieman hämärissä kuvissa. 

Kyllä taas kelpasi istua töiden jälkeen pakkasiltana

 keittiön pöydän ääressä iltakahvilla.

Oikein ihanaa tammikuun loppua 💛

Sitruunamarenkipiirakka iltakahville

Mikä maistuukaan tammikuisen päivän iltakahvilla paremmalta kuin 

kotona tehty sitruunamarenkipiiras.

Sitruunamarenkipiiras

Joululomaviikon lopulla tyttäreen iski tarve leipoa jotain makeaa.

Ruokakaupassa ei oltu käyty moneen päivään ja kotona oli vain vähän 

leivontatarpeita. 

Hetken aikaa kaappeja auottuaan hän alkoi nostella niiden sisältöä työpöydälle:

vehnäjauhoja, perunajauhoja, sokeria, kananmunia, sitruunan...

ja muutaman kulhon, vatkaimen ja piirakkavuoan, jonka minä sain voidella.

Leipuri ripotteli mittaamatta sokeria sinne, jauhoja tänne ja munia tuonne.

Tiskiä syntyi ja valmistakin tuli.

Pitkään aikaan minulla ei ollut aavistustakaan, mitä meillä leivotaan.

Jotain makeaa, se tuli toki selväksi heti alussa, mutta tarkemmin sain tietää vasta,

kun leivonnainen oli valmis. 

Lopputuloksena summanmutikassa (kuulemma) leivottu sitruunamarenkipiiras,

jossa oli tiivis pohja, samettisen pehmeä sitruunatäyte ja päällä runsaasti kuohkeaa, makeaa marenkia.

Makean nälkä lähti, mutta samalla piiras oli ihanan raikas.

Mieleen tulivat heti kevään valo ja keväiset leivonnaiset.

Niitä saa ihan kohta - molempia.

Oikein ihanaa loppiaisviikonlopun jatkoa ja tammikuun alkua 💛

Sitruunapiiraset

Mikä onkaan ihanampaa kylmänä, pimeänä loppusyksyn iltana, 

kun tulla töistä kotiin ja aistia heti ovella suloinen leivonnaisten tuoksu!

Aina kokeilunhaluinen tyttöni mun oli tehnyt muropohjaisia sitruunapiirasia muffinssivuoissa

mukaillen bebe-leivosten makumaailmaa. 

Muropohjan päällä on raikas sitruunainen hilloke, 

jonka päällä sitruunavaniljakreemi.

Reseptiä näihin ei ole, vaan hän oli leiponut nämä "omasta päästään". 

Ei olisi minulta onnistunut, sillä kuulun niihin, jotka noudattavat leivonnassa ja ruoanlaitossa 

reseptiä pilkun tarkasti. 

Ja tottakai minä halusin ikuistaa leivonnaiset valokuviin, vaikka

luonnonvaloa ei ollutkaan käytettävissä ja sävyt eivät ihan täsmälliset olekaan. 

Mutta riittävästi sinnepäin kuitenkin

Sitruunapiiraset

Pienet piiraset olivat saaneet valkean tomusokerihunnun ja 

koristeekseen sekä makeutta taittamaan hasselpähkinän.

Olikin herkullinen yhdistelmä.

Ja vaikka makeita olivat, upposivat ne todella pian parempiin suihin.

Milloinkahan leivontainnostus iskisi minuunkin? 

Joulu on tulossa ja reseptejä on ihana lukea ja niiden kuvia vieläkin ihanampi katsella. 

Mutta, että ihan itse tekemään ... jaa-a. 

Tämän lokakuun alun rantakuvan myötä 

toivotan kaunista loppuviikkoa 💜

Syksyn makea herkku

Se tunne, 

kun on kauan halunnut jotain ja sitten sen saa.

Paljonhan sitä olisi, mitä mieli tekisi, isompaa ja pienempää, kalliimpaa ja edullisempaa.
Mutta useinmiten iloa tuottavat yksinkertaiset pienet arjen luksushetket.
Kuten herkkuhetki kotona leivotun herkun parissa,
varsinkin, kun se herkku on jonkun muun tekemä. 

Yksi tuollainen kauan, viime vuoden syksystä asti, odotettu asia minulla oli puolukkakinuskikakku.

Makuyhdistelmä ja siitä jäänyt makumuisto olivat niin voimakkaita,

että odotin uusintaa kuin kuuta nousevaa.

Ja, kuten meillä nykyään lähes poikkeuksetta, leipuri en ollut minä, vaan ihana tyttöni. 

Olin siis esittänyt jo aiemmin toiveen,
että hän teksisi tänäkin syksynä samantyyppisen kinuskikermavaahdolla
kuorrutetun puolukkakakun kuin viime syksynä.
Mutta, koska uusia asioita on kiva kokeilla,
tyttö päätyi tekemään edellisvuotiseen verrattuna uudenlaisen version.

Puolukkakinuskikakku

Hän toteutti kakun muokkaamalla Kinuskikissan Puolukkamuffinsit kinuskikuorrutteella -ohjetta ja ideoi aivan ihanan syyskakun.

Kuohkeaa kakkua, jossa sisällä reilusti raikkaita puolukoita.

Päällä kerros itse tehtyä kinuskia 

sekä lisäksi vielä aimo annos aivan ihanaa laktoosittomasta Valio Eila vispikermasta 

ja kotitekoisesta kinuskista tehtyä samettista kinuskikermaa. 

Ja kaiken kruununa lisäksi kirpakkaa puolukkaa ja Fazerin Marianne-kuulia.

Ja, vaikka kakku olikin erilainen kuin vuosi sitten, erittäin hyvää oli tämän vuotinenkin.

Kannattaa siis aina kokeilla jotain uutta.

Niin se vaan ilo tulee pienistä isoista asioista,

käsillä tekemisestä, kauniista asioista, itsensä toteuttamisesta, 

herkkuhetkestä rakkaiden kanssa, 

Ihanaa viikon jatkoa 💙

Sitruunamarenkitartaletit

Kyllä tämä äiti on onnellinen,
kun tytär osaa ja viitsii leipoa erilaisia herkkuja!
Hän on jo paljon äitiään taitavampi, mistä olen vain ylpeä.
On hienoa, että meillä jokaisella on omat kiinnostuksen kohteemme ja
että pääsemme nauttimaan niiden tuloksista yhteisesti. 

Leivonta ja ruoanlaitto ovat taitoja, joista on aina hyötyä. 

Kun itse tekee, tietää, mitä syö ja saa sellaista, mitä haluaa. 

Kotona tehty on yleensä aina erimakuista ja minun mielestäni ennen kaikkea

maukkaampaa kuin teollisesti tehty. 

Myös pitemmän päälle näistä taidoista on hyötyä, 

sillä esimerkiksi erilaisten juhlatarjottavien miettimisessä on vain oma mielikuvitus rajana,

 eikä niinkään se, minkä hintaiseksi suolaisten ja makeiden tarjottavien hankkiminen konditoriasta tulee.

Muutama päivä sitten saimme aivan loistavan hyviä ja raikkaita sitruunamarenkitartaletteja 

ja kesällä lahjaksi saadut pikkuvuoat pääsivät jälleen käyttöön. 

Aika näppäriä ne ovatkin. Käsinpesua kyllä vaativat, mikä tietysti vähän harmittaa, 

sillä leipomisen jälkeen keittiössä riittää niiden lisäksi paljon putsattavaa.

Toki se huono puoli näissä herkuissa on, 

että niitä tulee sitten minunkin syötyä, kun niitä on tarjolla. 

Sehän ei sitten aina ole välttämättä kovin viisasta noin niin kuin kehonkoostumusmielessä...

Toisaalta elämä on tylsää ilman makunautintojakin, 

joten nauttikaamme hyvillä mielin silloin, kun siihen on tilaisuus!

  

Sitruunamarenkitartaletti

Kaunista 

ja

 nautinnollista elokuun loppua!

Kirsikoiden aikaan

Heinäkuun helteillä lomaillessa ja pihakeinussa neuloessa päätin toteuttaa pitkään kypsyneen ajatuksen käsityö- ja leivontapainotteisen valokuvablogin perustamisesta. 

Mansikat ja mustikat, kirsikat sekä erilaiset kukat ovat parhaimmillaan ja kuvamateriaalia blogiin tulee jatkuvasti, sillä kuvauskohteita riittää.

Pihamme suklaakirsikkapuu kukkii keväällä upein valkoisin kukkasin 

ja jatkaa ilahduttamistaan kesällä tuottamalla kokoonsa nähden

runsaasti happaman aromikkaita kirsikoita. 

Tällaisena lämpimänä kesänä marjoja on tullut vieläkin enemmän kuin aiemmin. 

Keräsimme marjoja kilpaa lintujen kanssa vältellen ampiaisia, joita myös kirsikat kiinnostivat. 

Tytär leipoi Kotilieden ison leivontakirjan ohjeella pieniä mantelitäytteisiä kirsikkapiirakoita.
 Vielä lisäsäväyksen piiraat saivat karvasmanteliöljyllä maustetusta makeasta kirsikkamehusta. Ja ihan parhaalta ne maistuivat vähän lämpiminä vaniljakermajäätelön kanssa.