Syystunnelmissa

 

 

 

 

Vaikka tälle viikonlopulle ei näyttäisi olevan luvassa pakkasöitä, ovat näiden kuvien myötä hyvin muistissa viime viikonlopun yöpakkasten jälkeiset huurrekukat, "kuurankukat", joiksi niitä väärin itse nimitän ❄️❄️❄️

Pakkasyön jälkeinen kuurakerros nurmikolla houkutteli koiravanhuksen kieriskelemään kylmässä maassa ja minut tarttumaan puhelimeen (=kameraan) ja kuvaamaan syksyisen matalalta paistavan aamupäivän auringonsäteissä kimmeltäviä, sokerihuurretuilta näyttäviä kasveja. Halusin laittaa kuvia myös tänne, jotta vuodenaikojen vaihtelu ja ajan kuluminen näkyisi myös täällä blogissa.

 

Pensashanhikki yöpakkasen jälkeen

 

 

 

 

Syysasteri yöpakkasen jälkeen

Syyshortensian kukka yöpakkasen jälkeen

Kotipihan syystöitä on vielä sen verran tekemättä, että sekä oman pihan puista ja pensaista tippuneet että naapurin puolelta sataneet puunlehdet ovat haravoimatta tai silppuamatta ruohonleikkurilla. Tehdään siis molempia, mutta valtaosa lehdistä silputaan leikkurilla nurmikolle. Kun lehdet silppuaa, silppu maatuu aika hyvin loppusyksyn, talven ja alkukevään aikana, jolloin mielestäni nurmikko saa siitä lisäravintoa. Tiedä sitten, mikä olisi fiksuin tapa, mutta jotenkin tuntuu turhauttavalta täyttää puutarhakompostit ääriään myöden joka syksy. Ei sen puoleen, kyllä noihin koposteihin tulee tavaraa siitä huolimatta, sekä lehtiä että muuta puutarhajätettä.

Maahan sataneita lehtiä ihmetellessäni päädyin ottamaan pari lähikuvaa vaahteranlehdestä aamuauringossa. 

 

Syksyn aikana kotityöt ovat jääneet vähemmälle, kun kotona ollessa olen keskittynyt pääasiassa käsitöihin. Lankaostoksilla on tullut käytyä kerran jos toisenkin. Monenlaista olisi mielessä, mitä voisi tehdä ja monenlaista olen tehnytkin, mutta aika ei vaan riitä ihan kaikkeen, mitä haluaisi tehdä. 

Viime viikonloppuna neuloin yhdet paksuhkot lapaset. Tuossa alla on kuva puolivalmiista versiosta. Lankana on luonnonvalkoinen paksuhko Drops Big Merino ja ohuen ohut Sandnes Garn Alpakka Følgetråd. Laitan valmiista kuvan sitten myöhemmin. Lapaset valmistuivat päivässä, sillä silmukoita oli vain 35 ja neulos paksuhkoa. Tällä hetkellä puikoilla on toiset paksut lapaset, joissa lankana on sama ohut alpakanvilla sekä lankakätköistä löytynyt luonnonvalkoinen Novita Isoveli, jolle en ole keksinyt muuta käyttöä. 

   

 

  

Olen viime aikoina innostunut neulomaan kahdella langalla yhtä aikaa. Enkä siis tarkoita kuvioneuletta, vaan kaksinkertaista lankaa. Toinen on yleensä paksu merino- tai alpakkalanka ja toinen ohut alpakkalanka tai ohut ja pörröinen silkki-mohair. Alpakka lisää pehmeyttä ja sileyttä neuleeseen, kun taas silkki-mohair pörröisyyttä ja kuohkeutta. Oma herkkä ihoni tykkää huomattavasti enemmän alpakasta, mutta oen huomannut, että monet tykkäävät enemmän silkki-mohairin tunnusta. Käytän noita molempia tuomassa lämpöä ja mukavuutta lapasiiin, kämmekkäisiin, pantoihin ja pipoihin. 

Talvea kohti mennään vääjäämättä. Kesäkengät on laitettu kaappiin ja talvikengät otettu esille yhdessä villa-asusteiden kanssa. Olen aika paljon neulonut toisille viime aikoina ja huomasin nyt lokakuun pakkasaamuina, että voisihan sitä päivittää omatkin asusteensa, kuten esimerkiksi kämmekkäät ja pannat :) Siinäpä sitä tekemistä loppusyksyyn.

Mitä sinulle kuuluu?

Hyvää viikonloppua ja kauniista lokakuun lopun päiviä!

t. Satu 

Pionien aika

 

Pionien aika. 

Ja vesisade, enemmän tai vähemmän taukoamatta ja tuulen kanssa. 

Niin tyypillistä. Tai ainakin siltä tuntuu juuri tänä kesänä. 

Olen tämän sateisen ja viileän kesän aikana käynyt oikean kameran 

ja kännykän kanssa ottamassa kuvia kotipihan kukista aina, kun sää on sallinut.  

Alkukesän viileys antoi odottaa pionien kukintaa. 

Ne olivat nupulla viikkokausia. Sitten muutaman aurinkoisen päivän aikana kaikki avautuivat lähes yhtä aikaa.

Ehkä kaikkein eniten odotan suurikukkaisten kerrottujen kiinanpionien kukintaa.

Sarah Bernhardt ja Festiva Maxima ovat kotipihani kukkien kuningattaret.

 Molemmat kukkivat paraikaa lukuisin jättimäisin kukkapalloin ja 

minä käyn aina sateen välillä ravistelemassa vettä kukinnoista ja samalla tuoksuttelemassa niitä.

'Festiva Maxima'

'Sarah Bernhardt'

Yllä olevien kahden kuvan valkoisen pionin nimeä en tiedä. 

Olen sen ostanut vain "kiinanpionina" joskus kauan sitten ja lajiketta en ole saanut selville. 

Jos tunnistat, olisi kiva kuulla sen nimi.

Sen sijaan "kulhollinen kauneutta"- 'Bowl of Beauty' - sen vieressä on yksi suloisimmista tuttavuuksista. 

Yllä olevassa kuvassa näkyy, kuinka sen viileää ja kosteaa säätä arastelevat terälehdet olivat päiväkausia supussa, 

kunnes yhtenä parin valtaosin aurinkoisen päivän aikana avautuivat täyteen loistoonsa.

'Bowl of Beauty'

Jalopähkämö ja Festiva Maxima

Sateisen sään takia leikkasin muutaman pionin kukinnon maljakkoonkin ilahduttamaan sisällä olemisen aikana. 

Niistä ja jalopähkämöistä sekä niistä ja kuunliljan lehdistä tuli kauniita ja näyttäviä pikkukimppuja, 

joiden miellyttävän makea tuoksua täytti välillä koko kodin. 

Välillä on ollut myös herkuttelun aika. 

Vaniljajäätelö, tummasuklaa ja vadelmat  (pakasteena tai ilman) ovat herkullinen yhdistelmä ja toimivat aina. 

Toivottavasti välillä saadaan myös aurinkoa ja lämmintäkin.

Mukavia kesäpäiviä Sinulle!

Heinäkuun kuulumisia

Sateinen heinäkuinen perjantai-ilta alkaa hämärtyä. Aurinko on painunut mailleen ja niin ikävää kuin se onkin todeta, päivä on alkanut lyhentyä ja loppukesän tunnelma alkaa hiljakseen hiipiä lähemmäksi. Yhtään kynttilää en ole vielä sytyttänyt kesäiltojen iloksi, mutta eiköhän niidenkin aika tule kuitenkin aika pian. Tilasin viime keväänä muutamia hunajakennolevyjä ja sydänlankaa tarkoituksenani askarrella kynttiöitä, mutta sekin jäi. Ehkäpä saan ne tehtyä tässä ennen syksyä.

Minulla on kuitenkin loma! Lyhyt sellainen, vain parisen viikkoa, mutta loma kuitenkin. Takana on todella kiireinen alkuvuosi töissä ja stressitason on ollut sen mukainen. Nyt viikon huilaamisen jälkeen alkaa tuntua sitlä, että eiköhän tästä taas selvitä. Samalla olen huomannut, että kun on aikaa ajatella, jopa jotkut jotenkin solmussa olleet töihin liittyvät kuviot ovat selkeytyneet. Aivoille tekee siis hyvää välillä olla vähemmällä kuormituksella. 

Kesään kuuluvat myös kesäkäsityöt. Tänä kesänä en ole aloittanut mitään virkkausprojektia, sillä ne (yhtään isommat sellaiset) ovat tupanneet jäämään vain kesken ja sitten häirinneet minua valmistumiseensa asti käsityökorista pilkistäessään ja muistuttaessan jälleen yhdestä keskeneräisestä työstä. Siksipä, jälleen kerran, olen tehnyt nopeita ja helppoja juttuja. 

Yksi tällainen helppo juttu oli leveä ja muutenkin reilun kokoinen panta. Lankana on Dropsin ilmava Air (65% Alpakkaa, 28% Polyamidia, 7% villaa) ja mallikerta helppo: 1 oikein, 1 nurin -joustin. Minulla oli kaksi kerää tuota Airia ja tähän meni vajaa yksi kerä. Nyt sitten mietin, mitä teen lopusta langasta :)

Pionien kukinta on kesän odotettu kohokohta. Tänä kesänä niiden kukinnan alkuun osui kuiva hellekausi ja loppuun kaatosateet. Niinpä ainakin tässä kohtaa taivaan alla, kukinta jäi jossain määrin ns. normaalikesää lyhyemmäksi. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, en malttanut olla taas ihailematta niitä monta kertaa päivässä. Ja tulihan noita kuvattuakin useaan otteeseen. 

Alkukeväästä siirsin muutaman huonossa kohtaa kasvaneen pionin, jotka olivat jo taantuneet muutaman menneen kesän aikana. Nyt ne lähtivät parmmin kasvuun, mutta kukinta jäi niiden kohdalla väliin. Ehkä ensi kesänä sitten on niidenkin vuoro. 

Mitä sinun kesääsi kuuluu?

🤍

Mukavaa heinäkuista viikonloppua ja kivoja kesäpäiviä!

t. Satu

 

Hyvää Juhannusta ja alkukesän kukintaa

Keskikesän kunniaksi kesäisiä kuvia kotipihan kukkijoista alkukesältä. 

Toukokuun kuumuus ja kuivuus lyhensi monen kukkivan kasvin kukinnan kestoa, mikä toki vähän harmittaa. 

Toisaalta kukinta oli ihan yhtä kaunista kuin ennenkin. 

Lemmikki

Lemmikin nimi on useissa kielissä suoraan suomennettuna "älä unohda minua". Noissa sanoissa voi ajatella kuuluvan syvän rakkauden, ikuisen kaipuun, tulevaisuuden pelon ja luopumisen tuskan. Ihmisen kaipaus toisen luo, kaiken menettämisen pelko ja tulevaisuuden usko ja toivo. Kaikki samassa kauniiissa vaaleansinisen eri sävyissä kukkivassa paketissa. 

Minun mielestäni suomenkielen lemmikki-sana tässä kukkaa tarkoittavassa, rakastavassa muodossa on "älä unohda minua" -muotoa mukavampi ja jollain tavalla kepeämpi ja lohdullisempi ja siksi tänä aikana ehkä jopa parempi. 

Itse tykkään kovasti lemmikinsinisestä väristä. Onhan se oikeastaan ns. vauvan vaaleansininen pastelliväri. Toisaalta lemmikin värit vaihtelevat meidänkin pihallamme violetista sinisen eri sävyjen kautta valkoiseen. 

saksanpihlaja

Olen joka kesä kuvannut kotipihan parin vähän isomman puun latvaa sinistä taivasta vasten. Sininen taivas on vaan niin kaunis. 

kesäpikkusydän

Kesäpikkusydän aloitti ensimmäisten joukossa kukintansa ja jatkaa kiitollisena käytännössä koko kesän. Toki se on viihtyessään ihan mahdoton leviämään, joten on sitä jo pitänyt rajoittaa sitäkin. Sen olen huomannut, että tuijien läheisyydestä sekään ei tykkää. Ilmeisesti tuijien pintajuuret vievät siltä vettä ja ruokaa ihan liikaa.

Japanin akileija

Pikkutalvio

Kirjovaahtera

Heilu, keinuni, korkealle

1. Heilu, keinuni, korkealle, nythän on juhannusilta.

Mesimarja maistaa ja tuomi tuoksuu, ja kuulas on taivahan silta.

2. Heilu, keinuni, korkealle, linnut ne laulavat häitä.

Minä olen nuori kuin päivänkukka, en muistele suruja näitä.

3. Heilu, keinuni, korkealle, rintani riemuja laulan.

Kedon helyt kullalle kuiskien poimin, ja solmin sen vihreän paulan.

                      sävel: Oskar Merikanto, sanat: Larin-Kyösti

kielo

Hyvää Juhannusta ja ihania kesäpäiviä Sinulle!

T. Satu

Heinäkuun kuulumisia

Olen tässä useampana päivänä miettinyt, mistä tänne blogiin seuraavaksi kirjoittaisin. Puhelin pursuaa kesällä otettuja kuvia ja niiden suhteenkin on valinnan vaikeus, mutta en ole saanut aikaiseksi niitä siirtää koneelle ja Googlen kuvien tallennustilakin on täynnä, joten siitäkään ei ole ollut apua. No, ne ovat toissijaisia asioita. Ehkä enemmän olen tässä miettinyt, millaisena tämän blogin haluan pitää tai sitä muuttaa. Sattuneesta syystä se on muuttunut pikkuhijlaa hyvin käsityöpainotteiseksi ja vieläpä hyvin pienien, ja pääasiassa hyvin yksinkertaisten, tekeleiden esittelyksi. Nyt kun kesälomaa on vielä vähän jäljellä ja tässä on jo ollut aikaa istua joko sisällä tai ulkona puikot tai virkkuukoukku kädessä, mietin lähinnä noiden kuvien tänne taltioinnin mielekkyyttä. Ehkä siitä syystä julkaisutahti on vähän hiipunut. Päätin kuitenkin, että jatketaan toistaiseksi entisellään kulloinkin sopivalla tahdilla. 

Kesä on itselleni aikaa, jolloin seuraan kukkien kasvua ja kukintaa jatkuvasti. Kevään ja alkukesän "ympäripyöreät" pihatyöurakat ovat takana ja on hetki aikaa huilata ennen syksyä. Alkukesän viikkojen kuivuus ja hellesää pilasi nurmikon niin pahasti, että se ei ole toipunut vieläkään ja tuskin siitä tämän kesän nimiin toipuukaan. Pitää miettiä, miten sen kestävyyttä voisi ensi kesäksi parantaa vai olisiko vain parasta vähentää nurmikon määrää. Mutta kukkien määrää en halua enää lisätä (kuuluisat viimeiset sanat ;) ), vaan olen entistä enemmän alkanut pohtia nykyistenkin osittaista korvaamista pensailla. Toki onhan noita erilaisia kukkivia pensaita pihassa jo nytkin. 

Mutta tähän alkuun kuitenkin muutama kuva tyttären leipomasta suklaa-aprikoosikakusta. Se oli yhtä aikaa perheen molempien nuorten aikuisten syntymäpäiväkakku että meidän vanhempien 30-vuotishääpäiväkakku. Pidimme siis perheen oman kakkukahvihetken ja juhlistimme siinä samalla näitä kolmen viikon sisälle mahtuvia tapahtumia. Ajan kulumista ei voi kuin ihmetellä ja ehkä vähän kauhistellakin. Mutta koska se ei mitään auta, mennään vaan normaalisti eteenpäin :)

Ja tässä seuraavaksi muutamia kuvia kesän kukkijoista. 

Kylvin vuosi sitten keväällä pussillisen akilleijan siemeniä yhteen yhdistetyn perenna- ja pensaspenkin kulmaukseen. Pussissa piti olla värilajitelma, mutta ainakin toistaiseksi niistä on kasvanut erilaisia keltaisen ja valkoisen sävyisiä kukkia. No, kauniita toki nekin.  

Toinen, mitä viime vuonna kylvin aika summittaisesti tuon samaisen penkin kahteen muuhun kulmaan, oli ketoneilikka. Se on tehnyt isot tuppaat ja näyttää viihtyvän aika kivasti, vaikka kasvupaikka onkin sille ehkä vähän liian tuore, jos hiekkapohjaisella pihalla voi sellaisesta puhua. Sen pikkuinen kukka on kyllä herkän kaunis 🌸

Ketoneilikka

Sitten vielä kurjenpolvet, jotka kukkivat kauniisti tässä keskikesällä. Alla olevan kuvan valkoinen 'Alba' on jo lopettanut kukintansa, mutta pikkuruinen 'Elke' (alla keskellä) jatkaa vielä, samoin kuin sen rehevämpi serkku (alinna). 

Verikurjenpoilvi 'Alba'

Verikurjenpolvi 'Elke'

Tuoksukurjenpolvi kukki sen sijaan jo hyvissä ajoin juhannusta.

Tuoksukurjepolvi

Laitan alle sitten vielä pari käsitöihin liittyvää kuvaa. Tässä viimeisen viikon aikana olen ottanut alkukesän käsityöjumia takaisin ja lähes kirjaimellisesti urakoinut puikkojen ja koukkujen kanssa. Valmistakin on tullut, vaikka moni aiemmin aloitettu on edelleen kesken ja uusia myöhemmin aloitettuja on tullut tehtyä valmiiksi saman tien. Olen nyt istunut tuntien rupeamia paikoillani äänikirjaa kuunnellen ja käsitöitä tehden ja tullut siihen tulokseen, että ei ole ihan terveellistä sekään. Seuraavaksi alkaa sitten tasapainon etsiminen silläkin saralla. Töiden alkaessa tilanne tietysti muuttuu pakostakin.

Ruskea-valkoiset sukat (koko 38) valmistuivat tässä vähän aikaa sitten. Yhdistin varteen sitä samaa pitsikuviota, jota niin usein käytän ja tein vaalean kärjen. Mielestäni noilla keinoin perusruskeista sukista tuli kivan romanttiset :)

Lisäksi olen tehnyt viimeisen reilun viikon aikana viidet kämmekkäät pehmeästä alpakkasekoitelangasta (Drops Alpaca) ja tässä alla kuva yhden version aloituksesta. Teen niistä sitten myöhemmin oman postauksen.  Näihin sinisiin olen tehnyt jopa yksinkertaisen ohjeenkin. Mitä luulet, olisiko sellaisen täällä julkaisulle tarvetta? Ns. omiin peruskämekkäisiin, jolla mallilla olen parin viime vuoden aikana tehnyt useita kämmekkäitä, minulla on ns. lyijykynäohje yhdessä vihkossa, mutta sen julkaiseminen saa odottaa. 

Tällaisia peruskuulumisia tällä kertaa. 

Kivaa heinäkuista viikonloppua ja aurinkoisia kesäpäiviä Sinulle!