Geisha-boksi -tossut

 

Se on sitten toukokuu! Ja oikein perinteinen vappuilmakin oli. 

Vappua ei tullut juhlittua, vaan kotona sisä- ja pihahommissa pitkä viikonloppu meni.

Ja ulkona tulikin melko syväjäädytetty olo. 

Tulin hetki sitten sisälle ja oli mentävä lämpimään suihkuun, jotta elämä voittaa.

*

Mutta asiaan 😊Olihan se kokeiltava minunkin tilata yksi Novitan neulontaboksi. 

Olen vähän periaatteesta jättänyt näitä aiemmin tilaamatta, 

mutta jotenkin tämän Geisha-boksin kohdalla en sitten voinutkaan vastustaa kiusausta,

 kun se ainakin mainoksen mukaan oli muutaman euron alennuksessa tuossa lopputalvesta. 

Ja tulihan laatikossa makeaakin Geisha-konvehtien muodossa, mikä on jo arvo sinänsä ;)

 💗

Hinta oli muistaakseni 29,90 e eli laskelmieni mukaan kutakuinkin sen, 

mitä tuotteet ja ohjelehtinen erikseen ostettuina todennäköisesti maksaisivat. 

Toki ilmeisesti juuri tuota ohjetta ei ymmärtääkseni ainakaan vielä ole muualla.

Postikulut sitten päälle, mutta samalla kertaa tilasin sitten myös muutaman raitavärjätyn kerän sekä Nalle että 7 veljestä -lankoja.

Tosin ne(kään) eivät olleet pakollisia, joten eipä olisi haitannut, jos olisivat jääneet tilaamatta ;)

Tämmöistä sieltä laatikosta sitten paljastui: kauniisti pakattuina kolme lankakerää, yhdet 3,5 mm koivupuikot, kaksi päättelyneulaa, 

Geisha-rasia, yksi valmiille sukille tarkoitettu vyöte sekä ohjelehtinen, jossa sekä suomen- että ruotsinkielinen ohje.

Ohje ja värillinen kaaviokuva olivat ns. ihan perusselkeät. En tiedä, olisiko tullut valmistajalle kovin paljon kalliimmaksi,

 jos olisi painettu vaikka vain pikkuisen isommalla fontilla sekä ruudukko vähän isommaksi. Nyt oli noin A5-kokoiseksi taiteltu liuska.

Olisi vain ollut käyttäjäystävällisempi, mutta saihan tuosta nyt kuitenkin selvän noinkin.

Tossusukat tein täsmälleen ohjeen mukaan pakkauksessa olleilla puikoilla, mutta harmittavasti vähän isot niistä kyllä sitten tuli.

Ehkä olisi pitänyt tehdä 3,0 puikoilla.

Kukat on silmukoitu valmiisiin tossuihin  viimeisenä ja todeta täytyy, että silmukointi ei ole mielipuuhaani. 

En saanut sitä siististi tehtyä ja virheitä on miljoona - tai ainakin monta kymmentä 😂

Osan purin, osan jätin, kun en viitsinyt enää tapella sen kanssa.

Eli ei omin käsin aikaansaatu lopputulos näytä niin hyvältä kuin esimerkkikuvassa, mutta saa luvan kelvata kuitenkin. 

Varsinkin tummanruskea puskee vaaleanpunaisen läpi, koska vaaleanpunaista pintaa on paljon

 ja ruskea lanka piti sitoa nurjalle joka kierroksella monta kertaa. 

Vaikka ymmärrän tossujen herkullisen Geisha-karkkivärimaailman, 

voisi omasta mielestäni toteutus olla paremman näköinen toisenlaisella värimaailmalla. 

Ehkä tulee myöhemmin kokeiltua toisenlaisella värityksellä ja pienempinä. 

Samalla ehkäpä muokkaisin kuviota niin, että koko kuvio olisi neulottu. 

Silmukointi ei nimittäin innosta ollenkaan ;)

Omiin jalkoihin nämä tulivat, joten epätasaisuudet, langan kiristykset ja 

löydyydet tai silmukointivirheet eivät toki haittaa. Mutta tulipahan kokemusta ;)

Geisha-tossut

Oletko sinä tilannut näitä neulontabokseja Novitalta tai vastaavia joltain toiselta firmalta?

*

Kotipihan ns. pakolliset kevättyöt on tehty. Vielä on agendalla uuden istutusalueen tekeminen ja nykyisten kanttaaminen. 

Kevätkaihonkukat, valkovuokot ja sinivuokot kukkivat tällä hetkellä.

Koivut ovat hiirenkorvalla ja lehtien alkuja on muissakin puissa ja pensaissa. 

Kukkapenkeissä lähes kaikki perennat ovat kasvattaneet ensimmäiset lehtiruusukkeensa.

Kunhan tämän viikon yöpakkaset menevät ohi, luulen, että uusi kasvu pääsee kunnolla vauhtiin. 

Sitä odotellessa 💚

Aurinkoisin kevätterveisin, Satu 

Tulppaanisukat

Välillä vaihtelu virkistää. Vaikkapa sitten villasukkien yksinkertaisissa pitsikuvioissakin. 

Usein tulee tehtyä niillä samoilla, mitä on tottunut käyttämään ja jotka osaa ulkoa.

Tuossa alkukeväällä kyselin kuitenkin  instagramin puolella, josko joku vinkkasi uudesta kuviomallista.

Sainkin hienon ehdotuksen eräältä henkilöltä, jolla ainakin silloin oli instatili nimellä @_villava_ .

 Valitettavasti, kun tätä kirjoittaessani yritin sitä etsiä, jotta olisin linkittänyt tähän, tiliä ei löytynyt. 

Pitsi on mielestäni kuitenkin oikein kiva ja olenkin sitä nyt käyttänyt kaksissa sukissa. 

Toiset ovat vielä kesken, joten laitan niistä muutaman kuvan ja sanan myöhemmin. 

 

Ajattelin nyt kuitenkin laittaa kuvat näistä valmiista sukista tähän ja tuon kaavion.

Pitsi on yksinkertainen. Se koostuu 10 kierroksen ja 11 s  mallikerrasta.

Laitan kaavion tähän alle, josko joku teistä sitä haluaa hyödyntää.

Piirsin itse tuon kaavion alkuperäisen perusteella ns. puhtaaksi.

Nämä sukat on aloitettu perinteisesti varresta alkaen ja lankana näissä on joku pinkki Novitan 7 Veljestä, jota olin joskus ostanut, 

mutta jolle en oikein käyttöä ollut keksinyt. 

Toiset, vielä hieman keskeneräiset aloitin neulomaan varpaista alkaen ja silloin mielestäni tuo kuvio asettuu vielä paremmin, 

kun "tulppaanit" osoittavat ylöspäin. Näissä punaisissa tulppaanit katsovat alaspäin 😊

Joku näppärä saisi tästä varsinkin ohuemmalla langalla toteutettuna kauniin kuvion 

esim. helmasta aloitettavan villatakin etumukseen tms, vai mitä? 

Nyt on ollut muutamia hyvin sateisia ja jopa koleita päiviä. 

Pihamaalla on tullut käytyä silloin tällöin nyppäisemässä muutama rikkaruoho, keräämässä lehtokotiloita ja 

ihmettelemässä kevään kasvua, 

joka pääsi todelliseen vauhtiin saatuaan vettä taivaalta. 

Muutamia pikkuhommia on tullut kotona tehtyä ja koira trimmattua.

 Siinä menikin useampi tunti, että saatiin paksu talviturkki siistittyä kesäkuntoon. 
Meinasi kestävyys loppua paitsi koiralta myös minulta :)

Käsityörintamalla olen viimeistellyt muutamia keskeneräisiä pikkuneuleita ja yhden unilelun. 

Laitan niistä kuvia sitten tulevilla kerroilla, että on jotain, mitä näyttää ;)

Kaunista alkavaa kesäkuuta!

Ihania kesäpäiviä

 

Vaikka kesälomaan on vielä viikon verran, 

olen kyllä nauttinut näistä aurinkoisista ja pääasiassa yllättävän lämpimistä

kesäkuun alkupuolen päivistä. 

Teen kotona etätyötä ja nyt monien jäädessä pikkuhiljaa lomalle ja kun muutenkin 

ihmiset tuntuvat olevan enemmän kesätuulella, työn määrä on pikkuhiljaa tasoittunut.

Vaikka työpäivät ovat edelleen täyspitkiä ja usein jopa ylipitkiä, 

työmatkoista säästynyt aika saa työpäivän tuntumaan lyhyemmältä.

Niinpä tänäänkin meillä oli päivällinen syöty, 

koirat käytetty pikalenkillä, pyykit otettu narulta ja minä terassin keinussa neuleen ja siiderin kera jo heti klo 17 jälkeen. 

Ja se on aika hyvin se 😊

Nyt on puikoilla lapaset, 

mutta laitan tähän kuvia aiemmin keväällä neulomistani pitsinilkkasukista.

Itse asiassa olin ottanut näistä keskeneräisenä kuvia jo huhtikuun lopulla valkovuokkojen aikaan.

Siitä tuntuu olevan ikuisuus - ja tavallaan onkin, lähes kaksi kuukautta jo!

Näiden Madeleine-sukkien ohje on tämän kesän Novitan lehdestä ja sukat oli helppo ja nopea neuloa.

Malli on kiva, mutta ehkä hieman muokkaisin tuota jalkapöydän päällä olevaa kuviota, jos tekisin ne uudestaan.

 

Lankana on 7 veljestä ja sukat toteutettu lähes ohjeen mukaan. 

Muistelen, että kärkikavennuksissa säädin hieman, mutta olen autuaasti unohtanut, että mitä!

Näin hömelö pää se näin loman alla on. 

Päivisin sitä vielä ehkä pysyvät ajatukset ja sanat hieman paremmin kurissa, 

mutta illalla, kun on vapaalla, "senat menevät usein sakaisin" 😊 ja

kotona saan välillä kuulla, että "taas sitä mennään". 

Että tällaista. Loman tarpeessa siis!

En malta olla laittamatta tähän muutamia kukkakuviakin, 

vaikka niitä tulee laitettua enemmän tuonne 'SatunKukat'-blogiin.

Jos kiinnostaa, käy kurkkaamassa 😉

Alkukesän sinisen ja valkoisen kukinnan jälkeen, kukinta on nyt vaaleanpuna-, liila- ja valkovoittoista. 

Vaaleanpunaisesta pitävät huolen kesäpikkusydämet, pelargoniat sekä verbenat.

Liilasta ja valkoisesta taas pääasiassa syreenit ja lumihiutaleet nyt, kun viimeisetkin arovuokot taitavat olla karistaneet kukkansa.

Nyt on ennustettu todella kuumaa säätä.

Jos ennusteet pitävät paikkansa, ulkona ei keskipäivän aikaan viikonloppuna juuri jaksa olla.

En nimittäin pahemmin välitä +30 asteen keleistä.

Illalla sitten tulee syötyä ja aikaa menee myös istutusten kastelussa, sillä ne paistuvat nopeasti tuollaisessa kelissä.

Nurmikkokin menee korpuksi, mutta sitä en rupea kastelemaan. 

Ei voi mitään. Toipuu taas jossain vaiheessa. 

Mutta eipä tässä muita tekemisiä viikonloppuna ole, joten hyvää aikaa tehdä lakkiaisista kuvakirja valmiksi ja vähän käsitöitä.

Vain olla. Luulen, että olen "vain olemisen" ansainnut, kuten varmasti te kaikki muutkin 💚

Miten ajattelitte tulevan viikonlopun ja juhannusviikon viettää?

Rentouttavia kesäpäiviä Sinulle!

Hyvää pääsiäistä!

 

On taas se aika vuodesta, jolloin joka aamu tähyää taivaalle,
paistaako aurinko.
Ja koska ei malttamattomana jaksa odottaa luonnon heräämistä 
talviunestaan, koiran kanssa tehdyillä kävelylenkeillä
on tullut taitettua muutama koivunoksa maljakkoon.
Ja eipä aikaakaan, kun silmut suurenivat ja pienet keväänvihreät hiirenkorvat ilmestyivät varpuihin. 
Kuinka kauniin täsmällisiä ja teräväreunaisia ne ovatkaan 💚

Keväällä paitsi luonto myös neuloja herää pimeän talven jäljiltä horroksestaan. 
Katse etsii lankakorista vaaleita ja kirkkaita sävyjä.
Ihan erilaisia kuin syksyn ja talven lämpivät ja tummat.
Vaikka valon lisääntyessä sitä jopa näkisi paremmin neuloa nyt tummaakin, 
mutta ei, valkoista ja vaaleaa sen olla pitää 😊
Tällä kertaa ostin kaupasta ihan varta vasten upouutta valkoista seiskaveikkaa 
ja sen kaveriksi lankakorin pohjalta pari nöttöstä pariin joululahjasukkiin käytettyä keskiharmaata
 ja sekä kaksi vielä pienempää nöttöstä pari vuotta sitten elintarvikeväreillä 
vaaleankelta-oranssipilkukkaaksi värjäämääni lankaa. 
Ja, koska ne eivät olisi riittäneet, otin vielä hieman isomman jämälankakerän vaaleankeltaista,
 josta viime keväänä neuloin Kevätsukat .
Ja siis kevään kunniaksi tosiaan keltaista jälleen tänäkin keväänä, 
vaikka muuten en siitä yleensä neulo. 

Kun näitä tuossa joku aika sitten neuloin, tytär totesi ykskantaan, että "teet pääsiäissukkia".
Vähän ihmettelin, että miten niin. Kuulemma, kun on vihreää ja keltaista. 
Hänen mukaansa varsinkin kauempaa katsottuna sukkien harmaa lanka näyttää keltaisen vieressä vihreältä. 
Nyt, kun näistä kuvista tätä kirjoittaessani katson, niin kyllähän tuo vähän vihertävään näyttäisi taittavan.
Nämä ovat siis minun tämän kevään pääsiäissukkani 💛
Pääsiäistä en ole paljoa kotiin laittanut,
mutta koivunoksia, vaaleat kynttilät, vähän höyheniä ja lautasellinen rairuohoa tuovat sen verran 
kevään juhlan tuntua, kuin tällaisen laiskan koristelijan kotiin on tarve.

Ja sitten kun valitsee useampaa raitalankaa ja raidoille tulevat pitkät välit,

joutuu päättelynäkin tunnetun tylsääkin tylsemmän haasteen eteen. 

Ja teepäs se siististi.

 Eli niin, että ei tunnu jalkapohjassa ikäviä muhkuroita ja raidat eivät vetele mikä minnekin.

No, lopputulos päättelyn osalta on sitten taas vähän niin ja näin, 

mutta tulipahan tehtyä sekin heti sukkien valmistumisen jälkeen ja hetki siinä heilahtikin.

Talvi ja  kevät, tai oikeastaan ihan kokonaan viime vuosi ja tämän vuoden alku, 

ovat olleet aika kaoottista työrintamalla. 

Jatkuva riittämättömyyden, ja välillä myös osaamattomuuden tunne, kiire ja halu hoitaa

oma leipätyö mahdollisimman hyvin organisaatiomuutoksen ja tehtävien muuttumisen myötä, 

ovat ns. vieneet mehut. 

Vielä onneksi kuitenkin hurtti huumori kukkii työkavereiden kesken

 ja vaikka välillä on itkukin lähellä, on nauru toistaiseksi vienyt voiton. 

Mutta juuri alkava viikon loma on odotettuakin odotetumpi 

keidas kevään keskellä.

Vielä ei pääse haravoimaan, kuten viime keväänä tähän aikaan, 

mutta meinasin kyllä oksasaksiin tarttua ja vähän lumen runtelemia pensaita siistiä valmiiksi.

Ihan parasta juuri nyt 💚

💛 

Kaunista lankalauantaita 

ja 

levollisista pääsiäistä Sinulle 

💜

Paluu jouluksi tehtyihin sukkiin

 

Joulu on takana ja seuraavaan taas useampi kuukausi.

Nyt viikonloppuna tuli päästettyä joulukoristeetkin vuosilomalle; 

ensi marraskuussa sitten esille taas.

Päivä on jo alkanut pidentyä vaikka sitä ei välttämättä vielä huomaisi,

mutta tuon vuoden vaihtumisen kunniaksi maahan sataneen, koko ajan lisääntyvän lumikerroksen 

ja pikkupakkasen myötä 

välillä hieman kuulaammat talvipäivät ovat auttaneet sen huomaamisessa. 

Joulu meni yhtä nopeasti kuin oli tullutkin,

 mutta sitä on kiva muistella. 

Vaikkapa sitten näin jouluksi neulottujen perussukkien kautta. 

Minulla on jo teini-iästä alkaen ollut kirjeenvaihtokaveri Italiassa ja 

olemme pitäneet aikuisenakin yhteyttä säännöllisen epäsäännöllisesti. 

Nykyään kirjoittelemme kerran pari vuodessa kuulumisia sähköpostin välityksellä, 

mutta joulun aikaan tulee edelleenkin laitettua oikea joulukortti ja pieni lahja. 

Tällä kertaa lahjaksi menivät nämä raidalliset merinovillasta neulotut olosukat.

Koska lankaa jäi yli, tein siitä  myös pienet sukat, jotka vielä odottavat käyttäjäänsä.

Toivottavasti nämä  isommat lämmittävät saajansa jalkoja Pohjois-Italian viileinä talvi-iltoina.

Mietin jossain vaiheessa, montako kirjeenvaihtokaveria minulla aikoinaan oli. 

Laskuissani pääsin neljään, joista yksi tämä italialainen ja hänen lisäkseen Kreikasta, Hollannista ja Japanista. 

Yhteydenpito näiden kolmen jälkimmäisen kanssa jäi kesken silloin teinivuosina, 

mutta välillä on tullut mieleen, mitähän heille kuuluu. 

Netistä olen yrittänyt etsiä, mutta en ole löytänyt. 

No, aika aikaa kutakin 😊

Entä sinä,  olisi kiva kuulla, oliko/onko sinulla ulkomaalaisia kirjeenvaihtokavereita?

Meillä se oli siihen aikaan  kaveripiirissä yleinen harrastus.

Iäkkäälle sukulaismiehelle olen viime vuosina neulonut joka vuosi lahjaksi villasukat. 

Niin tänäkin vuonna. Tälläkin kertaa lankana oli tumman harmaa Novitan 7 veljestä 

ja laitoin vain vähän vaalean sinistä varren raitoihin. 

Sukat ovat matkanneet saajalleen joulusuklaan kanssa postin kautta ja kiitokseksi olen saanut iloisen puhelinsoiton.

On mukava ilahduttaa vaikka näin pienestikin. Nyt, kun ei ole päässyt aikoihin kyläilemäänkään. 

Toiset tummanharmaat perussukat menivät pojalleni. 

Laitoin kuvan näistä jo joulun jäkeen tänne blogiin, mutta tulkoon nyt uudestaan.

Nuori mies ei paljon saamiaan sukkia yleensä kommentoi, 

mutta ainakin kotona vielä asuessaan piti villasukkia ahkerasti, 

aivan kuten äitinsäkin 😊

Toivottavasti näille on käyttöä jatkossakin. 

Tytärkin sai viime tipassa juuri ennen joulua neulotut olosukat.

Lankana niissäkin on Dropsin Merino Extra Fine, joka ei ole sukkalankana kovin kestävää,

mutta kutittamattomat ja lämmittävät ne ovat ja siksi tytär sellaisista sukista tykkää.

Noistakin laitoin tuohon joulun jälkeiseen postaukseen kuvan,

mutta tulkoon tähän nyt uudestaan. 

Arki on siis alkanut. 

Ja valitettavasti töiden suhteen ihan yhtä kiireisenä kuin aiemminkin, 

mutta toisaalta on tullut paljon uutta sekä uusien kollegojen että uusien tehtävien myötä 

ja mielenkiintoista siis meneillään silläkin sektorilla. 

Kiva on myös päästä pitkästä aikaa suunnittelemaan ihan uutta ja pohtimaan, 

mihin suuntaan tekeminen lähtee muokkautumaan.

Mutta kaikesta huolimatta mietin kyllä jo seuraavaa lomaa, että milloinhan sen aika olisi. 

On noita lomapäiviä vielä pitämättä nimittäin aika paljon,

kun viime kesän ja syksyn aikana ei ollut mahdollisuutta lomailla aiempien vuosien tapaan.

Käsityörintamalla on nyt ollut suhteellisen hiljaista, pari sukkaneuletta edelleen kesken - 

on ollut jo pitempään. 

Paljon on ajatuksia ja ideoita, mutta jotenkin en vaan ole saanut aikaiseksi.

Vieläkään.

Mutta jospa siitä taas, kun päivä pitenee ja asiat asettuvat omiin uomiinsa.

Pihajuttuja on tullut jo mietittyä vähän enemmänkin, 

joten kevät on siis tulossa ja viime keväänä saatu Puutarhurin kirjakin 

on päässyt ihailtavaksi näin ensi alkuun😊

Viime kesäisten kukkakuvien myötä toivottelen sinulle 

mukavia tammikuisia päiviä 🤍

Vuoden vanhat sukat

Taas on aika joulusukkien.

Kun tämä teksti ja nämä kuvat julkaistaan, 

on kulunut lähes vuosi tämän postauksen tallennuksesta. 

Kirjoitan tätä nimittäin lauantai-iltana 28.12.2019,  eli lukuhetkestä katsoen viime vuosikymmenellä 😊

Ja tarkoitukseni on tosiaan ajoittaa tämän julkaisu joulukuulle 2020  ja jättää se sellaiseksi, 

kuin sen alunperin teen.

Hullua, ehkä. Mutta samalla aika kutkuttavaa miettiä, mitä tämän kirjoittamisen ja 

julkaisemisen väliin mahtuukaan...

Vähän hirvittää. En tiedä, miksi. 

Koskaanhan sitä ei tulevasta tiedä ja maailma muuttuu nopeasti ja vuoteen mahtuu niin paljon.

Toivottavasti vuosi tuo kuitenkin paljon hyvää meille kaikille!

Ehkä kirjoitan tähän pienen jälkikirjoituksen. Jos muistan. 

Minulla oli tarkoitus tehdä nämä sukat itselle jouluksi (2019 siis).

Aloitin ne ihan ajoissa, mutta sitten perheeseen tuli pieni koiranpentu, 

jonka sisäsiistiksi opettaminen ja vanhempaan koiraan totuttaminen vei todella paljon aikaa ja energiaa. 

Samaan aikaan omat työtehtäväni muuttuivat jonkun verran, kun jouduin tuuraamaan 

kollegaani, tuli uusia haasteita, työpäivät pitenivät ja ns. väsy iski.

Neulominen jäi useammaksi viikoksi. 

Ihan vähän ennen joulua hoksasin, että voisin ehkä kuitenkin tehdä parit lahjasukat.

Niinpä neuloin joulua edeltävinä iltoina iäkkäälle anopilleni vaaleanpunaiset merinovillaiset pitsisukat samalla mallilla, 

jolla muutenkin olen lahjasukkia viime aikona neulonut.

Joulun aatonaattona ajelimme mummoloihin halki Suomen ja automatkalla puolison ajaessa neuloin apelle perusharmaita villasukkia. 

Sain ne valmiiksi jouluaattona puolilta päivin.

Vähän viime tippaan meni, mutta pääasia, että valmistuivat!

Halutessasi pääset katsomaan noita jouluksi 2019 appivanhemmilleni tekemiäni sukkia täältä.

Nämä omat sukkani laitoin valmistumisen jälkeen kaappiin odottamaan ensi joulua. 

Ehkä muistan ne kaapin kätköistä kaivaa esillekin tämän tekstin ilmaannuttua.

Sukat on neulottu joulunpunaisesta, vaaleanpunaisesta ja puhtaan valkoisesta 

Novita 7 Veljestä -langasta. Puikkoina 3,5 koivupuikot. 

Silmukoita on varressa 52 ja kantakavennusten jälkeen 50.

Varressa on neljän silmukan kuviolla toteutettu lyhyt valepalmikko ja 

sen jälkeen kolmella värillä toteutettu itse tähän kehitelty kuvio. 

Tosin ihan varmasti sama kuvio löytyy vaikka mistä muualtakin, 

mutta lähinnä tarkoitan sitä, että tein tämän ilman mallia ns. lennosta.

Joulusukat

Jalkaterä on raidoitettu. Meinasin ensin tehdä siihen samaa kuviota kuin varteenkin,

mutta en jaksanut miettiä kuvion kohdistamista kavennusten kohdalla.

Niinpä menin jälleen kerran sieltä, missä aita on matalin - tai jo kaatunut  😊

Höyrytin ja kuvasin sukat heti niiden valmistumisen jälkeen, 

eli tänään vähän ennen tämän kirjoittamista. 

Kuviin pääsi mukaan myös tyttäreni muutama joulu taaksepäin tekemä joulukalenterini,

joka odottaa varovasti pakattuna aina seuraavaa joulun odotusta. 

Varmasti se on taas tänäkin jouluna nostettu esille ja paikallaan olohuoneessa. 

Joulun odotus on aina yhtä kutkuttavan jännittävää. 

Vaikka aikuiseksi tuleminen on vienyt siitä sen isoimman odotuksen ja jännityksen, 

on joulutunnelman saavuttaminen ja siihen rauhoittuminen aina yhtä juhlallinen tunne.

Valoa, lämpöä, kauneutta ja rakkautta. 

Niitä toivon jokaisen jouluun.

Jälkikirjoitus 16.12.2020 kuvissa näkyvät villasukat jalassa:

Oli ihan pakko lisätä tähän tekstiin jälkikirjoitus, sen verran erikoinen tämä vuosi on ollut. 

Viime vuoden joulukuussa mietin, että millainen tuleva vuosi tulee olemaan. 

Mietin lähinnä toteutuisiko pitkään suunniteltu matka ja pysyisimmekö terveinä, 

itselläni kun kerran vuodessa on kontrollikäynti, joka jännittää aina kovasti.

Ja onhan vuosi tosiaan ollut aikamoinen; ihan en osannut kuvitella, että pandemia kurittaa koko maailmaa ja muutenkin kuohuu taas siellä ja täällä, 

omat työkuviot ovat muuttuneet todella paljon ja täytyy sanoa, 

että stressikäyrä on ollut hyvin korkealla menneinä kuukausina, 

vaikka erittäin mielenkiintoista onkin.

Lisäksi tämä joulu on poikkeuksellinen siitäkin syystä, 

että emme uskalla juuri tartuttamisriskin takia lähteä jouluksi iäkkäiden isovanhempien luokse tai tavata muuta sukua.

Sen sijaan olemme oman ydinperheemme kesken meillä kotona, mikä kyllä tiestysti on todella mukava asia sekin, 

kun molemmat opiskelevat lapset ovat kotona ja 

pitkästä aikaa tulee laitettua kotonakin jouluruokaa ja -herkkuja ihan joulun aikaankin eikä vaan etukäteen.

Muutoksia on siis tullut.

Kaikesta huolimatta, tai ehkä juuri siksi, tarve rauhoittua edes jouluksi, on kova.

Tarve antaa aikaa itselle ja läheisille, olla, hiljentyä ja rauhoittua, elää ja tuntea.

 

💗 Kauniita joulukuisia päiviä Sinulle 💗

Lämpöisin ajatuksin, 

Satu 

💗