Tämä talvi on ollut työrintamalla aika kamala.
Tai siis olen toki iloinen, että töitä on, mutta kun niitä on ihan liikaa.
Jokainen päivä venyy ylipitkäksi, joskus useamman tunnin,
mikä tarkoittaa sitä, että itse olen ihan rättipoikkiväsynyt, ajatukset sekoilevat ja asioita tippuu muistista.
Ja en ole ainut. En meidän työpaikalla enkä varmasti muutenkaan nykypäivänä.
Koko ajan takaraivossa jyskyttää, että yritä olla stressaamatta,
koska se käy terveyden päälle ja en halua mitään, mikä voisi tuon jo horjuneen terveyden suistaa enempää väärille raiteille.
Niinpä toistelen jatkuvasti sekä täällä blogissa että myös instassa,
kuinka rentoudun neulomalla.
Joku instassa totesisikin, että nykyään neulotaan rentoutumistarkoituksessa, mutta ennen neulottiin tarpeeseen.
Totta varmasti juuri noinkin,
mutta itselläni kyllä ainakin nämä itselle neulomani sukat tulevat myös ihan tarpeeseen 😊
Ja pääasia, että ihmisellä on jotain, millä päätään tyhjentää ja ylikuormitukselta suojella.
Helpot, ilman ohjetta syntyvät käsityöt ovat minulle hermolepoa.
Jatkuvaan kiireeseen ja stressiin pitää saada joten vastalääkettä.
Välillä on myös ihana neuloa kauniiden, valmiiksi mietittyjen mallien mukaan.
Mutta usein minua harmittaa, kun en saa lopputuloksesta yhtä kaunista kuin mallin kuvassa oli.
Välillä taas on ihan yhtä ihana antaa vaan puikkojen viuhua omaa totuttua rataansa
ulkoaopituttua, itse kehiteltyä mallia tehden.
Sitä samaa, millä on syntynyt pikkusukkia sekä lahjasukat parille työkaverille ja anopille.
Sukissa kahdeksan silmukan mallikerta toistuu varressa seitsemän kertaa eli silmukoita on 56.
Kantakavennusten jälkeen 52, sillä tykkään, että sukkien varsi ei purista, mutta että sukat myös istuvat jaloissa.
Ennen kantalappua on noin kahdeksan kerroksen verran yksi kiertäen oikein, yksi nurin -joustinneuletta kahdella takaosan puikolla.
Edessä pitsimallikerta jatkuu kolmen kuviokerran verran jalkaterän päällä.
Näitä kuvatessa pääsin myös käyttämään tyttäreltä joululahjaksi saamiani kauniita sukkablokkeja.
Aika kivasti sukat niihin asettuvat muotoonsa, vai mitä olet mieltä 😊
Ja voi että, minä odotan kevättä!
Kauppareissultakin lähti mukaan kevään keltaisia sekä oranssinpunaisia pikkuneilikoita,
joiden toivon kestävän pitkään ja joita ehkä voin käyttää myös neulekuvissa
rekvisiittana, kunhan tässä saan jotain noista keskeneräisistä valmiiksi 😊
Vaikka aikaa teidän ihanien blogienne lukemiseen ei ole ollut paljon, olen välillä pyrkinyt niitäkin selailemaan.
Kauniiden neuleiden ja talvikuvien rinnalle on entistä enemmän alkanut ilmestyä kevätkylvöihin
ja kesäunelmointiin liittyviä tekstejä ja upeaakin upeampia kuvia.
Meitä kevään ja kesän innokkaita odottajia on siis muitakin!
Minullakin on jo siemenpusseja odottamassa, että saan hujauttaa niiden sisällöt keväällä multapetiin.
Esikasvattaa en mitään aio, sillä tilat eivät siihen oikein taivu.
🤍
Kauniita helmikuun lopun päiviä Sinulle!
🤍
