Herkuttelua

 

Tänään saimme pitkästä aikaa herkutella tyttären leipomilla leivonnaisilla. 

Runebergin päivän kunniaksi hän teki ison satsin pieniä Runebergin torttuja. 

Pienimmissä on mausteena mukana manteliöljyä, mutta isommissa ei, jotta ne maistuvat myös isälleen.

Nämä ovat juuri sopivan kokoisia ja makuisia. Kaikissa on kostukkeena tummaa rommia ja päällä kotimaista vadelmahilloa 💗

Eilisen ruokakauppareissulla mukaan lähti kimppu tulppaaneja.  

Ovat itse asiassa ensimmäiset tälle talvelle, mitä olen ostanut. 

Pari viikkoa sitten ostin ruusukimpun ja yleensä nuo marketruusut ovat kestäneet todella hyvin. 

Tuo kimppu oli kuitenkin poikkeus ja erinäisistä pelastusyrityksistä huolimatta, kukat nuutuivat parissa päivässä. 

Siksipä siis tällä kertaa mukaan lähti tulppaaneja, jotka eivät yleensä myöskään ole pitkäikäisiä, vaikka kauniita ovatkin.  

Huomenna on taas ihan normaali työpäivä, mikä minulla tarkoittaa toimistoaikaan tehtävää etätyötä 

ja lähes koko päivän kestävää palaveriputkea. On se jännä, miten kaikki asiat kasaantuvat alkuviikkoon. 

Onneksi kuitenkin loppuviikosta on ainakin näillä näkyvin väjempi kalenteri ja taas ehkä hetki aikaa ajatella ja ehkä saada jopa jotain oikeasti aikaiseksikin. 

Seuraavat lomapäivät ovat reilun kuukauden päästä, jolloin on viikonlopun yhteydessä pari vapaapäivää. Mutta sitä ennen ehtii vielä vaikka mitä :)

Miltä sinun helmikuusi näyttää?

Mukavaa Runebergin päivän iltaa ja kohta alkavaa uutta viikkoa!

Toukokuista herkuttelua

Ihana toukokuu toi kotiimme sekä kukkasten että leivonnaisten tuoksun 😊

Äitienpäivänö saimme suklaakakkua ja sen vastapainoksi
tytär leipoi appelsiinimarenkipiirakan eräänä päivänä etäkoulun jälkeen.
Kun nuoren elinpiiri kutistuu poikkeustilan aikana, on hienoa,
että leipominen tarjoaa yhden tavan viettää vapaa-aikaa.

Isommassa piirakkavuoassa paistetun lisäksi saimme muutaman pienemmässä vuoassa toteutetun version.
Marengin pursottaminen näytti sivusta seurattuna hauskalta puuhalta ja sen liekittäminen vielä hauskemmalta!

Marenkia jäi pursotuksista ylitse, joten niistä pursotettiin leivinpaperille kuivumaan marenkisuupaloja.
Niitä voi käyttää koristeena tai leivonnaisten osana.
Tai syödä siltään. Tämä kiiltävä marenki kypsytettiin siis jo tekemisvaiheessa vesihauteessa.

Täytteenä piiraissa on itse tehty appelsiini-sitruunamassa. 

Oikein raikas ja rakenteeltaan sopivan kiinteä, jotta ei valu leikatessa, 

mutta ei ole kuitenkaan geelimäinen.

Olipas taas hyvää 😊

Tällaiset pienet herkutteluhetket piristävät arkea etätyön ja -koulun lomassa.

Onneksi on ollut myös kauniita keväisiä päiviä, luonto on herännyt ja kukinta

sekä luonnossa että omalla pihalla on päässyt vauhtiin.

Kotona on hyvä olla ja tekemistä riittää tuolla pihalla ainakin minulle ihan yllin kyllin. 

Toki tilanne ei kaikille ole yhtä hyvä, 

mutta onneksi tässä maassa mahtuu ulkoilemaan väljästi myös kaupungeissa, kunhan vähän miettii. 

Pääasia, että pysytään terveinä ja pidetään huoli itsestämme ja toisistamme. 

Yhdessä.

Pieniä iloja, pieniä hetkiä.

Niistä on elämä tehty!

Toivottelen Sinulle aurinkoisia ja leppoisia toukokuisia päiviä!

Suklaan voimalla kohti kevättä

Suklaakakku vetää puoleensa magneetin lailla ja sitä on mahdoton vastustaa!

Tässä joku aika sitten tytär selaili leivontakirjoja ja -sivustoja ja pohti, mitä leipoisi. 

Meillä on lähes aina Fazerin tummaa ja Pandan valkoista suklaata yllättäen iskevän leivontainnostuksen varalta.

Sitten mummolareissulta mukaan tarttui pari jättikokoista Kinder-suklaamunaa ja

siitähän se ajatus sitten lähti.

Lopputuloksena oli tuhti suklainen juustokakku, 

jonka pohjakerros on täyteläistä tummaa suklaakakkua ja 

kaksi seuraavaa kerrosta juustokakkua;

keskimmäisessä tummaa ja ylimmäisessä valkoista suklaata.  

Ylinnä vielä suklaakuorrute ja kaiken kruununa Kinder-suklaamunan kuoripaloja.

Nam 😋

Kinder-munasta on moneksi!

En ollut tajunnutkaan, että suklaamunan kuoret toimivat noin kivasti koristeinakin. 

Suklaaterapia tulee nyt kyllä tarpeeseen.
Työpäivät ovat nykyään tuhottoman kiireisiä ja moni asia ahdistaa pandemian takia.
Vaikka en hoiva-alalla työskentelekään ja on mahdollisuus tehdä etätöitä,
yleistilanne vaikuttaa työmäärään todella paljon; päivät ovat pitkiä, tekemistä (ja siinä sivussa omia aivoja)
pitää osata kääntää ihan toiseen suuntaan kuin mihin on tottunut.
Uudenmaan eristäminenkin vaikuttaa henkisesti, vaikka omaan elämään sillä ei juuri nyt mitään käytännön merkitystä olekaan.
Ikääntyneitä sukulaisia ei tässä tilanteissa muutenkaan mentäisi tapaamaan. Mutta silti.
Onneksi olen kotona viihtyvää tyyppiä ja kun kevät on tulossa,
niin mikäpäs tässä - kunhan pysytään kaikki terveinä. 

Käsitöille on talven mittaan jäänyt koko ajan vähemmän aikaa ja herkut ovat stressitilan noustessa maistuneet vähän turhankin paljon.

Onneksi kevät alkaa olla jo pitkällä ja pihahommiakin olen päässyt aloittelemaan;

pensaita leikattu, istutusalueita vähän siistitty ja muuta sellaista pientä. 

Siitä se kevät käynnistyy, vaikka ensi viikolle on taas luvattu räntää ja kylmää.
Pihahommat, vievätkin keväällä ja alkukesällä sitten taas runsaasti aikaa.
Ja palaahan siinä samalla talven aikana kertynyttä ylimääräistä energiaakin.

Mutta se ei toki haittaa, päinvastoin 😊

Keräsin muuten tässä joku aika sitten monenlaisia oksia maljakkoon
ja pienen odotuksen jälkeen ne palkitsivat meidät kevään vihreällä uudella kasvulla.
Aivan ihania!

💚

Mukavia kevätpäiviä sinulle!

Bebe-leivokset

Välillä on ihana vain olla ja herkutella 😊

Tytär innostuu välillä selailemaan leivontakirjoja ja -sivustoja 

ja leipoo niiden innoittamana omia versioitaan tutuista herkuista.

 Niistä olen ajan kuluessa täällä blogissakin kertonut.

Bebe-leivokset

Viime viikonloppuna hän toteutti nämä herkulliset vadelmaiset bebe-leivokset.

Leivoksissa on täytteenä vadelmahilloa ja pinnan 

sokerikuorrute on raidoitettu elintarvikevärillä cocktail-tikun avulla.

Lisäkoristeeksi ja makeaa tasapainottamaan löytyi kaupasta tuoreita vadelmia.

Laitoin niistä osaan kokeeksi ja koristeeksi tomusokeria,

 mutta tottakai vadelmat ovat herkullisia ja itse asiassa parempia lisukkeita ihan siltään.

Leivonksissa on murea murupohja ja ne olivat suhteellisen reilun kokoisia, 

joten herkullista lusikoitavaa oli riittävästi.

Käytännössä laitoimme näitä tyttären kanssa puoliksi.

Näin niitä riitti pitempään ja ei tullut liikaa makeaa kerralla. 

Pitkästä aikaa oli taas kiva kuvata herkkuja, 

kun aurinko sattui paistamaan ja valoa riitti ikkunan ääressä syksystä huolimatta!

Vadelmat ja vadelmaa sisältävät leivonnaiset ovat suurta herkkuani.

Edellisen kerran nautimme vadelmaisesta suklaakakusta

aiemmin syksyllä synttäreideni aikaan. 

Mieluiten käytän tuoreita vadelmia, 

mutta koska laadukkaiden marjojen saaminen ei talvella ole mitenkään itsestään selvää, 

hyvä vadelmahillokin kelpaa toki oikein hyvin 😊

Mansikka vai vadelma - mitä mieltä olet ?

Makeita hetkiä sinunkin päivääsi
ja
mukavaa viikonloppua 💗

Kesän herkkua

Yksi kesän merkki on tuoreista raparpereista tehty piirakka.
Meillä ei kotona kasva raparpereja,
mutta kultaiselta anopilta saan niitä niin paljon kuin tahdon.
Kovin paljoa en kuitenkaan tahdo,
vaan sen verran, että pari piirakkaa saadaan aikaiseksi ja pakasteeseen yksi pieni rasiallinen valmiita kuutioita,
jos talvella huvittaa leipoa raparperi-kardemummakakku.
Erinomainen kahvileipä sekin.

Raparperi-vaniljapiirakka

Tällä kertaa innostuin itse leipomaan, mitä ei ole tapahtunutkaan aikoihin.

Ja sen huomasi, sillä unohdin piirakan liian pitkäksi aikaa uuniin. 

Vähän se kuivui liikaa, mutta ei onneksi sentään palanut.

Tämä raparperipiirakan ohje on minun suosikkini.

Tytär löysi sen vuosia sitten Kinuskikissan leivontablogista ja siihen on palattu joka kerta sen jälkeen.

Linkki ohjeeseen löytyy klikkaamalla tästä.

Ehkä syy, miksi tykkään juuri tästä piirakkaversiosta on se, että tähän tulee valkosuklaata ja vaniljakastiketta 😊

Makeasta kun tykkään, mikäpä sen parempaa!

Kuten totesin, sain liian pitkään paistamalla tästä hieman kuivan. 

Asian olisi pelastanut vaniljakastike tai -jäätelö. 

No, kumpaakaan ei tietenkään ollut enää jäljellä, kun kastikekin meni kaikki piirakkaan itseensä.

Apu löytyi marjoista. 

Erään täytekakkuprojektin jäljiltä jääkaapista löytyi tuoreita kotimaisia puutarhavadelmia ja ulkomaisia pensasmustikoita.

Molemmat kelpasivat piirakan kaveriksi lautaselle,

vaikka vadelmista enemmän tykkäsinkin ja ne mielestäni myös paremmin sopivat raparperin kanssa.

Taas tuli siis herkuteltua!

Kesän omat maut antavat vaan ihanan säväyksen leivonnaisille.

Kivaa uuden viikon alkua!

Brunssille

Välillä on ihana ihan vaan rauhassa viettää leppoisaa vapaapäivän aamua. 

Aktiivinen tyttäreni loihti meille herkullisen suolaisen ja makean brunssin tässä jo kuukausi sitten, eli vapuksi. 

Laitan nyt nämä kuvat teillekin silmän ruoaksi 😊

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Nämä pienet suolaiset on tehty minimuffinsivuoassa.

Pohjat on leikattu lehtitaikinalevyistä. 

Täytteenä toisissa feta-pinaatti-kirsikkatomaatti-juusto ja toisissa kinkku-paprika-juusto.

Pikkusuolaisten lisäksi saimme tuoreita kuitupitoisia sämpylöitä.

Itse tykkään kovasti tuoreista sämpylöistä, kun niiden päällä on täyteläistä goudajuustoa, 

lisänä ehkä salaattia ja tuorekurkkua.

Kun suolaista oli saatu vatsan täytteeksi,

kahvi- ja teekupposen kaverina oli mukava saada makeaa.

Perinteisellä reseptillä leivotut kanelisokeriässät, salted caramel cheesecake -tyyppisesti toteutut pienet muffinsit sekä aiemmin esittelemäni vaahtokarkkikuorrutteinen, suklaalla ja kahvilla maustettu piirakka mansikoiden kera saivat hymyn huulille ja veden kielelle.

Nyt, kun näitä kuvia taas katselen alkoi taas tehdä mieli itse leivottua. 

Elämän pieniä iloja - nautitaan niistä 💚