Näytetään tekstit, joissa on tunniste kokeiluja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kokeiluja. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 16. syyskuuta 2020

Tuli taas värjäiltyä


Yllätyksellisyys kiehtoo.
Ja yllätyksiä, vaikka tällä kertaa aika odotettuja sellaisia, 
tuli tälläkin kertaa, kun kattilaan pääsi sipulinkuoria ja pihakäenkaalia. 
Eri kerroilla sentään tosin!


Tänä kesänä on ollut vähän vetämätön olo. 
Töitä on ollut paljon eikä selän ja jalan hermosärky ole helpottanut asiaa. 
Siitä syystä myös istuminen koneen ääressä blogia kirjoittaen tai niitä lukien saati sitten käsitöiden tekeminen on ollut vähäistä. 
Monikaan asia ei ole innostanut ja ilmassa on ollut monia asioita,
joista harmaiden hiusten lisääntyminen ohimoilla voi johtua.
Toisaalta, kuten tuossa elokuun lopulla kirjoitin, "elämä on"
eikä siitä sitten sen enempää.


Mutta koska jatkuvalle istumiselle piti saada vastapainoa,
kävelemään ei pitempiä matkoja pystynyt
eikä kukkien kastelua tai valokuvaamista kummempia pihatöitä alkukesän jälkeen juuri pystynyt tekemään,
piti keksiä muutakin tekemistä kuin kirjojen lukeminen tai telkkarin edessä makoilu. 
Siispä pakotin itseni kiinnostumaan taas pienimuotoisesta langan värjäyksestä. 
Siis tosiaankin pakotin, sillä olin jo päättänyt, että jätän sen hupsutuksen tältä kesältä väliin.
Sekin kun tuntui ylivoimaisen vaikealta.
Mutta niin se vaan vetäisi jälleen mukaansa 😊
Aivan kuten viime vuonnakin ja sitä ennenkin -
jos haluat, pääset kurkkaamaan edelliskesien värjäilyjä mm. "täältä" ja "täältä".



Ensimmäisenä parturoin kattilaan kuistin vieressä kukkapenkin vieressä kivikolla ja nurmikolla kasvavaa pihakäenkaalia.
Sainkin taas siivottua sen osan pihaa tästä meille jostain eksyneestä tummanvioletista kasvista.
Kokemukseni mukaan sen avulla saa ihanan vaaleansinistä lankaa.
Esimerkiksi yhdet viime kesäiset värjäykset näet 'Kasviväreillä ilottelua'-jutusta.
Yllä olevissa kuvissa on sitten tämän kesän tuotokset,
kolme pientä kerää vitivalkoista Novitan Nalle ja 7 veljestä -lankaa värjättynä vaaleansiniseksi pihakäenkaalilla.
Jotenkin tykkään tästä väristä todella kovasti.


Keitin hiljakseen pihakäenkaalin punaisia lehtiä ja varsia parisen tuntia ja niistä lähtikin väriä oikein hienosti.
Tummanpunainen viinimarjamehua muistuttava mehu oli kyllä kauniin väristä. 
Olin pureuttanut langat parin vuorokauden verran alunavedessä ja nostin märät langat siivilöityyn kuumaan väriliemeen.
Mokan tein siinä, että nostin vielä kasvin osat sisältävän siivilän purkin päälle,
kun langat jo olivat siinä ja puristin lusikan avulla ns. viimeisetkin mehut lehdistä.
Siinäpä ei tullutkaan sitten enää kauniin punaista vaan ruskehtavaa nestettä.
Huomasin heti, että ne langat, joihin tuo ruskehtava neste osui,
muuttuivat likaisen värisiksi sen sijaan, että olisivat muuttunut kauniin vaaleansinisiksi, kuten muu lanka.
Yritin pelastaa, mitä oli pelastettavissa, mutta prosessi on niin nopea, että väri imeytyi saman tien.
No, ei voi mitään. Osassa lankoja on sitten epätasainen "murrettu" vaaleansininen sävy.
Omiin sukkiin tulee, joten ei haittaa 😊



Keväällä istutin sekä punasipulia että keltasipulia, joita molempia käytän tuoreena kesän mittaan salaateissa, grillattuna ja muussa ruoan laitossa ns. kesäsipuleina. Ne kasvoivat ahtaasti pienessä istutusaltaassa, joka kärsi kuivuudesta osan kesästä. Sipulit jäivätkin vähän kitukasvuisiksi, 
mutta maku niissä oli kohdillaan. 


Käytin niinden kuoria muutaman desin myös lankojen värjäysliemen keittämiseen.



Vähäisiähän nämä minun kokeiluni ovat ja lopputulos on vähän sinne päin,
mutta loppujen lopuksi tämä on kivaa vastapainoa paljon ajatustyötä vaativalle työlle. 
Tässä näkee konkretian saman tien. 



Edelleenkin jaksan hämmästyä, kuinka täydellisen kauniin vihreäksi alunapureutetut langat punasipulinkuorimehussa muuttuvat.
Ensimmäisessä erässä tuli moka siinä, että laitoin vahingossa pureuttamattomat langat väriliemeen. 
Vuorokauden verran ihmettelin, miksi väri ei muutu, kunnes tajusin virheeni. 
Ajattelin korjata, mitä korjattavissa oli ja ripottelin alunaa väriliemeen langan päälle ja sekoitin.
Värinvaihdos alkoi saman tien. Annoin värin tekeytyä vielä kolme vuorokautta, jonka jälkeen huuhtelin ja pesin langat.
En ole kyllä yhtään varma, miten väri pysyy tässä tapauksessa.
Seuraavaan satsiin lisäsin sitten varmasti pureutettua lankaa ja annoin ensimmäisten lankojen olla ensin kolme vuorokautta,
jonka jälkeen lisäsin yhden pikkuvyyhdin ja vielä vuorokauden kuluttua viimeisen. Yhteensä langat olivat väriliemessä reilun viisi vuorokautta. 
Lopputuloksena oli kauniin tummanvirheää niistä pisimpään olleista ja sitten huomattavasti vaaleampaa noista muista.
Olihan suurin osa väriaineksesta jo imeytynyt ensimmäisiin lankoihin.
Mielestäni nämä vihreät ovat oikein onnistuneita, vaikka ovatkin hieman "meleeratun" näköisiä,
kun olivat purkissa liian tiiviisti ja en liikutellut niitä riittävästi
eikä väri siten päässyt tasaisesti joka puolelle.😊

Keltasipulilla värjätyt Nalle- ja 7 veljestä langat

Keltasipulista keitetyssä väriliemessä neljä vuorokautta lionneesta Nalle-langasta tuli kauniin oranssinkeltaista.
Vastaavasti pieni määrä seiskaveikkaa pääsi pariksi vuorokaudeksi tämän väriliemen loppuihin imemään itseensä loput värihiukkaset.
Lopputuloksena oli hieman epätasaisesti värjäytynyt vaalean keltainen lanka. Ihan kiva sekin loppujen lopuksi. 

Että tällaista ajan kulua oli täällä elokuun lopulla 😊


Nyt toivottelen sinulle mukavia syyskuisia päiviä 💛




































sunnuntai 18. elokuuta 2019

Kasvivärikokeiluja jälleen



Taas on tullut kesän aikana leikittyä.
Tytär kysyi muutama viikko sitten, miksi minä oikein touhuan noiden lankojen ja kasvien kanssa.
Johon minä, että se on hauskaa, ei tarvitse ajatella samalla tavoin kuin töissä.
Aivot narikkaan tyylistä toimintaa siis. 


No, eihän se tietysti ihan noinkaan ole. En missään nimessä aliarvioi asiaa ja tosissaan värjääjiä,
sillä jos tätä värjäyshommaa tekisi ihan oikeasti tosissaan, 
pitäisi ajatella ja miettiä hyvinkin paljon. 
Mutta, kun minä en tee tätä tosissani, kokeilen vaan yhtä ja toista.
Ja juuri yllätyksellisyys ja omien kokeilujen tulokset ovat minulle tässä touhussa tärkeintä.
Toisaalta näin sitten tulee myös enemmän huteja.

Pihakäenkaalilla värjättyä Novita Nalle- ja Novita Baby Wool -lankaa

Kirjoittelin kesäkuussa edellisistä värjäyskokeiluistani, joissa sain omasta mielestäni aikaan tosi kivoja värejä,
kuten esimerkiksi yllä olevan kuvan hempeän vaaleansiniset sävyt.
 Pääset katsomaan tekstin ja kuvat klikkaamalla 'tästä'.



Toistaiseksi olen kasviväreillä värjätessäni käyttänyt lankojen pureutuksessa vain alunaa ja
lankoina puhtaan valkoisia Novitan lankoja.
Pitemmälle ja syvemmälle eri aineisiin ja lankalaatuihin en ole siis edes yrittänyt paneutua.

Tällä kertaa huteja on tullut vähän aiempaa enemmän.
Kokeilin eräänlaista kylmävärjäystä (en taaskaan mennyt täsmälleen ohjeiden mukaan...) ja
laitoin lasipurkkiin Nalle-lankaa sekä puna-apilan ja lupiinin kukkia ja pihakäenkaalin lehtiä. Kuva tuossa alla.
Seos muhi useamman viikon ja alkoi myös käydä. Lopulta huuhtelin langat ja liotin niitä etikkavedessä, jonka jälkeen pesin ne varovasti ja kuivasin.
Pikkuisen jäi kuitenkin tunkkainen haju. Mitähän sille tekisi?



Lopputuloksena oli vaaleaa, vähän epämääräistä vaaleansinisen, turkoosin ja vihreänkeltaisen sävyistä lankaa.
Periaatteessa kaunis, mutta ei ehkä kuitenkaan ihan, mitä toivoin.


Seuraava värikokeilu oli harmaa-ajuruohosta, 
jonka uskon tämän kuivalla pihallani leviävän ja nurmikolta tilaa valtaavan violetein kukin kukkivan kasvin olevan.



Kasvi oli kaunis ja kuvittelin saavani sen kukinnoista jotain vihertävään tai punertavaan viittaavaa väriä.
  



 Keitin lientä hiljalleen miedolla lämmöllä useamman tunnin ja lopputulos oli epämääräisen ruskehtavaa. Samanlaista epämääräisen keltaharmaanruskeaa oli myös lanka, kun sen parin päivän lillumisen jälkeen otin pois, huuhtelin, pesin ja kuivasin. Sävy on periaatteessa kaunis ja luonnonläheinen, mutta ei aivan sitä, mistä itse tykkään. Kuvan näet tässä alla.


Niinpä päädyin laitamaan langan uudestaan kylpyyn. Tällä kertaa liotin tummaa kaakaota kuumaan veteen ja upotin kyseisen lankavyydin sinne. Lopputulos oli sitten jo mieleisempi, vaikka värinvaihdos ei kovin iso lopulta edes ollutkaan. Kaakaossa marinoitunut lanka on kuvassa alhaalla vasemmalla. Vinkin kaakaon käyttämiseen sain VanillaWool-blogin Mariannelta, kun Instagrammin puolella värjäyksistä oli puhetta 😊
Värjäsin kaakaolla sitten myös ihan puhtaan valkoisenkin kerän ja sain lopputulokseksi mielestäni kauniin vaaleanruskean langan, josta kuva tuolla vähän alempana yhdessä sipulinkuorilla värjätyn langan kanssa.



Sitten kukkivatkin jo horsmat tien reunalla ja 
eräänä aamuna kävin keräämässä pienen pussillisen horsman kukkia ja laitoin ne hautumaan useammaksi tunniksi. 
Horsmista tulikin kauniin punavioletti mehu.



Muutaman päivän marinoitumisen jälkeen lopputulos oli melkoinen yllätys;
horsmista sain kaunista keltavihreää lankaa. Tällaiset yllätykset ovat niitä parhaita!

Horsman kukilla värjätty  Nalle-lanka

Tällä erää viimeisimpänä kokeiluna oli sipulinkuorten käyttö ja käytin sekä kelta- että punasipulinkuoria.
Keltasipulinkuorilla värjätessä lankana oli villasekoitelanka Novitan Nalle (kuvassa vasemmalla) ja Novitan merinovillainen Baby Wool (kuvassa oikealla).
Lopputulos molempien lankojen kohdalla oli mielestäni kauniin lämpimän oranssinkeltainen.



Vasemmalla keltasipulinkuorilla ja oikealla kaakaolla värjätyt langat
Seuraavaksi kattilaan pääsivät punasipulinkuoret,
joita keitin hiljalleen muutaman tunnin ja siivilöinnin jälkeen kaadoin liemen lasipurkkiin. 
Perään laitoin reilun vuorokauden alunavedessä lionneet märät langat lämpimään liemeen,
jossa ne saivat marinoitua kolme vuorokautta.
Ensimmäisen päivän ajan liemi näytti punertavalta, sitten siniharmaalta ja lopulta lähes mustalta.
Lopputulos oli mielestäni kauniin havunvihreä.
Tykkään kovasti 💚

Punasipulinkuorilla värjätty valkoinen Nalle-lanka

Palatakseni vielä alun "aivot narikkaan" -ajatukseen.
Näitä värjäyksiä tehdessäni olin välillä aika epäileväinen,
mutta nyt lopputuloksia katsoessani olen todella tyytyväinen.
Vaihtelu ja uuden oppiminen, oivallukset ja yllätykset virkistävät.
Mitä enemmän (elämän)kokemusta karttuu, sitä enemmän sitä näköjään osaa arvostaa ihan näitä pieniä iloa tuovia asioita.
Näin totean ainakin omalla kohdallani.


Iloa viikkoosi !

Kasviväreillä värjättyjä lankoja


tiistai 25. kesäkuuta 2019

Kasviväreillä ilottelua



Hurahdin lankojen kasvivärjäykseen viime kesänä.
Isoja operaatioita en ole tehnyt, mutta sellaisia pieniä kokeiluja kylläkin.



Monenlaisia sävyjä sainkin aikaiseksi ja halutessasi pääset kurkkaamaan niitä täältä
Mutta vihreää en onnistunut saamaan. Sitä tavoitellessani pilasin myös yhden lankavyyhdin ihan täysin ja se meni roskiin.
Moni väreistä oli mielenkiintoinen yllätys, osa parempi, osa vähän sinne päin. 


Luin jostain blogista, että lupiniinista saisi vihreää aikaiseksi. 
No ei kun tuumasta toimeen ja pian keittiön työtasolla olikin iso kimpullinen lupiinin lehtiä.
Joku oli ehtinyt kukat poimia niin, että minulle jäi vai kaksi vähän nupuillaan olevaa, 
mutta kivalta ne näyttivät nekin. 


Ja koska meillä ei ole puuhellaa tai ulkona ns. kesäkeittiöä, keittelen liemiä keittiön sähköhellalla tavallisilla kattiloilla
ja sitten lasipurkeissa annan lankojen rauhassa värjääntyä. 
Silppusin lupiininlehdit kattilaan ja keitin hiljalleen useita tunteja.
Niistä lähtenyt väri oli aika hailakka, mutta vihertävä kuitenkin. 


Aluksi väri näyttikin vihertävältä, mutta hyvin pian totesin, että ei tuosta vihreää saa millään. 
Olisiko tullut vihertävämpää, jos pohjalankana olisi ollut vaikkapa harmaa ja olisin käyttänyt lehtien sijasta sinivioletteja lupiinin kukkia, en osaa sanoa, 
mutta olen nyt tullut johtopäätökseen, että minä en näköjään jollain tietyllä kasvilla saa vihreää aikaiseksi.


Lupiinin lehdet värjäsivät valkoisen Novitan Nalle-langan kirkkaan keltaiseksi. 
No, ehkä väri taittaa vihertävään ihan hiukan, mutta yllättävän kirkkaan keltainen siitä tuli.
Alunavedessä muutaman tunnin lionneet märät langat pääsivät lasipurkkiin lupiinivärikylpyyn ja
viihtyivät siellä kaksi vuorokautta, jonka jälkeen huuhtelin ne ja pesin hyvin varovasti.


Ja aamuauringon valossa lopputulos näyttää tältä. 
Vaikka en langoissa keltaisen ystävä varsinaisesti olekaan, on tämä väri yllättävän kiva. 
Lapsena keltainen oli lempivärini ja toki tykkään siitä edelleen kukissa, 
mutta vaatteissa en niinkään. Tämä tulee kyllä käytettyä.



Seuraavaksi kattilaan pääsi pihakäenkaali, jota on kulkeutunut jostain etupihan kukkapenkkiin.
Monta vuotta olen sen kanssa tuskaillut ja sitä rikkaruohona pois nyhtänyt,
mutta viime kesäisen värjäyskokeilun myötä hoksasin, että siitä saan aivan ihanan väristä lankaa.
Niinpä nyt jo harmittaa, että ko. kasvi ei enää entiseen malliin kukkapenkissä rehotakkaan.



Silputtu pihakäenkaali pääsi myös hautumaan vedessä hellalle useaksi tunniksi ja pian siitä leijaili makea marjamehumainen tuoksu.



Lehdet luovuttivat värinsä tosi hyvin ja neste oli upean punaista.
Seuraavaksi pääsin jännimpään ja mukavimpaan vaiheeseen, sillä osasin jo odottaa hienoa värinvaihtumista. Jaoin mehun kahteen osaan,
sillä halusin värjätä paitsi valkoista myös pari päivää aiemmin lupiineilla värjättyä keltaista lankaa.


Alunavedessä pureutunut kirkkaan valkoinen lanka alkoi lähes saman tien punaiseen mehuun päästessään muuttua violetin sävyiseksi. 
Tuo violettikin olisi minulle kelvannut ja toki tuo alkuperäinen punainenkin 😊


Värjäysastia on pieni, koska halusin pitää nestemäärän mahdollisimman pienenä, jotta väri ei laimenisi liikaa. 
Kääntelin sitten purkkia ja lankoja useampaan otteeseen, jotta väritulos olisi tasainen.


Mutta väri syventyi vielä jonkun aikaa ja lopputulos oli tällainen ihanan lemminkinsininen,
jonka näet yllä olevassa kuvassa. Väri sopi hyvin lupiineihin, vaikka niiden kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä 😊

Kasveilla värjätty lanka



Väri haalistui huuhtelun myötä vähän enemmän kuin viime kesäisessä värjäyksessä,
mutta jäi kuitenkin nätin vaaleansiniseksi.
Olisi kannattanut antaa langan värjäytyä vielä ylimääräinen vuorokausi,
eli ihan rauhassa, mutta en malttanut.


Seuraavaksi pihakäenkaalimehuun pääsi siis keltainen lanka ja ensiksi näytti siltä, 
että saan aikaiseksi  jotain hyvin epämääräistä ruskehtavaa väriä.
Onneksi värioppi piti tässäkin tapauksessa paikkansa ja väri alkoi muuttua vähitellen vihertävään suuntaan.


Lopputulos oli yllättävän vihreä. Valitettavasti en saanut vyyhtivaiheessa otettuihin kuviin vangittua oikeaa sävyä. 
Lopputulokseen olen nyt kuitenkin tyytyväinen!
Lankaa oli kokeilumielessä vain kovin vähän ja alkoi jo harmittaa, 
kun en uskaltanut tehdä sitä enemmän... 


Tässä yhdet pikkukerät kaikkia tällä erää valmistuneita lankoja.
Täytyy sanoa, että tällaisiksi kotikettiössä tehdyiksi pikkukokeiluiksi onnistuivat
ainakin omasta mielestäni erittäin hyvin 😊


Kuvassa oleva loistotädyke ei liity mitenkään langanvärjäykseen, mutta pääsi kuvaan, kun kasvoi sopivasti  kuvauspaikalla.


Ja tässä vielä pihakäenkaali ja sen punaisella mehulla vaaleansiniseksi värjätty Nalle-lanka.


Täytyy todeta, että tällä kertaa värjäyshommat olivat todella palkitsevia ja jatkoa seuraa!


Kivoja kesäkuun viimeisiä päiviä sinulle 💙💛💚