Kohti syksyä

Ehkä on suurta liioittelua puhua syksystä, kun varjoisan seinustan  lämpömittari näyttää +31 astetta ja ulkona on kostean kuumaa - säätiedotuksen mukaan trooppista. Ja siltä se tuntuukin, kun ovesta astuu ulos. Mutta nautitaan nyt kuitenkin kesästä, sillä illat pimenevät jo hyvää vauhtia ja nuorimmaisen koulukin alkaa vajaan parin viikon päästä.

Yksi lähestyvän syksyn merkki on kauppojen lankahyllyjen valikoiman vaihtuminen ja lankojen sävyjen syveneminen kesäisen hempeistä tummenpiin. Ja kuten aina uusien lankojen ilmestyessä, lankahyllyt vetävät puoleensa magneetin lailla ja lankavarastoon tulee hankittua täydennystä, vaikka entisiäkin on yllin kyllin. Lienee tuttu tunne monelle...

Varsinkin tällä hetkellä olen erittäin tyytyväinen syksyn lankasävyihin, joista erityisesti harmaan, roosan ja violetin eri sävyt säväyttävät. 

Kesäkuussa törmäsin kirjakaupan alennuskirjalaatikossa nippuun upouusia Merja Ojanperän Sydämellinen sukkakirja - kirjoneuletta ja pitsiunelmia -kirjoja. Vaikka kirja oli mitä ilmeisemmin vahingossa alelaariin joutunut, ystävällinen myyjä myi sen reiluun alehintaan. Kirjan kuvat ovat hurmaavia ja sitä vain  katseleekin mielellään. Olen siitä neulonut tähän mennessä yhdet sukat vähän muunneltuna versiona. 

Otin puikoille kanteakin koristavat Nelli-sukat mutta tein ne ylipolvensukkien sijasta nilkkasukkina, jotka ovat toki joutuisammat toteuttaa, mutta ennen kaikkea soveltuvat paremmin jalkoihini. Tässä kohtaa saa hymyillä!

Lanka on Novitan 7 Veljestä ja 3,5 puikot. Tähän uuteen roosan sävyyn tykästyin heti. 

Koska en jostain syystä malta juuri koskaan neuloa täysin ohjeen mukaan, muutin siis hippusen tätäkin ohjetta. Varsi siis lyheni huomattavasti ja sen lisäsi tein kiilakavennuksen yhteyteen "reikänauhan". Jälkikäteen ajateltuna ei välttämättä sitä tarvitsisi, mutta onpahan muutama tuuletusrako paksuissa sukissa.