Toukokuun lopun kuulumisia

 

No niin. Tässä sitä ollaan blogin kimpussa, kun on vapaapäivä ja tarkoitus oli pestä ikkunoita sekä lyhentää yhdet verhot ja saada toiset ommeltua 😊Mutta ennen tuota pakkopullahommaa hetki itselle tällä saralla ja samalla muutamia toukokuun kuulumisia, ihan perussellaisia, tänne.

Ensimmäisiä toukokuussa kuvaamiani asioita olivat äitienpäiväkakku ja -ruusu sekä tyttäreltä saamani kukkakimppu. Poikakin oli pari vuorokautta kotona pitkästä aikaa, joten oli kiva viettää aikaa yhdessä pihahommien lomassa. Äitienpäivänä pidettiin sentään kaivamis- ja rakentamistaukoa ja herkuteltiin tyttären leipomalla vadelmaisella suklaajuustokakulla.

Keväällä iski taas hirveä kukkien hankkimis- ja istutusten muokkausinto. Niinpä pari uutta istutusaluetta on perustettu ja niihin on päässyt tuijia ja perennapenkistä harvennettuja perennoja. Toissa talvena menehtyneiden pitkäaikaisten vaaleanpunaisten ryhmäruusujen tilalle siirsin pallohortensian, koska siinä sillä on nyt paremmin tilaa kasvaa. Yhtenä siirtoa puoltavana syynä oli istutuksen keskellä oleva pylväsvalaisin, joka valaisee sitä kivasti syysiltoina.

Mutta, vaikka en vaivojani tykkää valittaa, on kyllä nyt pakko sanoa, että aamulla tietää olevansa elossa, kun joka paikkaan koskee 😂 Lonkankuluma ei ole tykännyt istutusalueiden kanttauksesta, täysien kottikärryjen työntämisestä, kaivamisesta, multapussien raahaamisesta yms. kivasta, ei sitten yhtään. Kummallista. Samoin saman jalan kantapään luupiikki on ärtynyt ja kävelen siis nykyisellään kuin ankka. Ja, kun vaivojen valittamisessa pääsin vauhtiin, täytyy todeta, että tulipahan peukalot ja ranteetkin lapiointi- sekä leikkaushommista niin kipeiksi, että Mobilatin ja Voltarenin avulla sain pahimpaan hätään neulottua. Kun alkoi siis tulla vieroitusoireita siitäkin ja tuossa olohuoneen pöydän kulmalla monta viikkoa ollut sukkaneule alkoi ahdistaa jo muitakin meillä kuin minua 😂😉

 

Mutta siis, nyt alkaa olla jo melkein valmista. Kesäkukatkin ovat jo paikoillaan ja suoraan maahan kylvettyjä siemeniä olen muistanut kastella säännöllisesti. Onneksi tänä aamuna on satanut, että tulee sitä yleisempääkin kosteutta maahan. Meillä alkoikin jo nurmikko kuivua pihan kuivimmassa kohdassa! Yleensä vasta kesän helteet sen ruskistavat, mutta taitaa olla jo niin huonokuntoinen, että ei jaksa edes kasvuun lähteä ennen kuin kuivuu. Lannoittanut olen ja multaakin on useana vuonna pintaan lisätty. Mutta siinä on paksu hiekkapatja alla eli vesi sujahtaa hetkessä siitä läpi ja kun aurinko paistaa, se paistaa tosiaan koko päivän tuohon kohtaan. Olen miettinyt tuohon jotain laatoitusalueen tekemistä, sillä en usko, että tuossa saa nurmikkoa menestymään. Pitäisi tehdä iso maa-aineksenvaihto ja siihen ei varmaan ruveta. 

Kevät merkitsee minulle kukkasia ja sitä, että saan istua pihakeinussa neulomassa. Nyt olen parina iltana päässyt tuon parhaan harrastukseni pariin joksikin aikaa. Samalla olen kuunnellut harakoiden säksätystä. Ne kun päättivät tehdä pesän läheiseen tuijaryhmään. Mietin vain, millaisen riesan niistä saamme vielä kesän mittaan.  Eilen illalla kukkui käki ja jos onnen- tai elinvuosia kukuntojen määrästä laskisi, olisi niitä vuosia tiedossa vielä useita kymmeniä, jos ei sata tai ylikin. Kukkui se nimittäin niin pitkään. 

Viime talvi meni aika kovassa työpaineessa ja stressi töiden suhteen ei osoita ainakaan laantumisen merkkejä. Jälleen tulee mietittyä, mitähän tässä pitemmällä tähtäimellä tekisi. Ehkä tietynlaisen väsähtämisen piikkiin voisin laittaa myös sen, että valokuvien ottaminen ei ole oikein kiinnostanut. Toisaalta tekisi mieli saada sellainen hieno kamera, jossa olisi vaikka mitä ominaisuuksia. Nyt otan kuvia pääasiassa ihan hyvällä perusdigikameralla, jossa on jotain säätöjä enkä osaa sitäkään kunnolla käyttää, mutta sen valovoima ei oikein riitä. Toki myös kännykällä tulee kuvattua entistä enemmän, koska siinä valovoima taas riittää, mutta lähikuvissa resoluutio ei oikein. 

Nyt kuitenkin parina toukokuun päivänä illan suussa innostuin kuvaamaan siinä vaiheessa kukassa olevia ja ajattelin laittaa kuvia tänne. Olkaapa hyvät;  toukokuussa useammasta kulmasta kuvattuna kattaus kotipihan peruskukkia🌷valkovuokko, lemmikki, esikko, kevätkaihonkukka, kesäpikkusydän, pikkutalvio, tulppaani, arovuokko, kultatyräkki, japanin akilleija, isotuomipihlaja ja valmiiksi nupulla olevana ostettu uusi kärhö, joka avasi jo kukkansa.

Valkovuokko

Lemmikki

Kevätkaihonkukka

Kesäpikkusydän

Pikkutalvio

Japanin akilleija

Isotuomipihlaja

Viiruhelpikin on innostunut leviämään. Sain tätä pienen tuppaan kauan sitten anopilta ja kasvatin sitä monta vuotta maahan kaivetussa, pohjattomassa ruukussa, jotta se ei leviäisi. Sitten se alkoi kitua ja sen pelastaakseni jaoin paakun pariin osaan, joista toinen nyt kasvaa tässä perennapenkin reunassa ja on nyt alkanut vallata tilaa kesäpikkusydämiltä ja pioneilta. Se pelihän ei vetele, niin kaunis kuin se onkin, joten heinään tulee kohdistumaan isompia kurinpitotoimenpiteitä lähiaikoina.

Ja pääsivätpä kuvaan mukaan myös kirjovaahteran tuoreet lehdetkin, jotka näyttävät ihanan raikkailta sinistä kevättaivasta ja pilvenhahtuvia vasten.

Kirjovaahtera

Onhan tässä nyt melkoinen kuvapläjäys kerralla, mutta kun tuossa aiemmin luin pitkästä aikaa blogini esittelytekstin, joka on siis ihan alkuperäinen vuosien takaa, niin siinä lukee, että SatunTuulia on valokuvapainotteinen blogi 😊 Sille uskollisena siis lisäsin netin bittivirtaa kuvillani. Sitten kesän jälkeen niiden katsomisesta saa voimia ja ajatukset palaavat aurinkoisiin alkukesän päiviin ja raskaisiin pihahommiin ja huokaisen taas autuaana nojatuolissa neulepuikot kädessäni 💚

Ja sitten vielä lähikuva muutamasta kesäkukasta eli verbena, valkoinen jalopelargoni ja ruusubegonia  (nimien tarkennuksista ei ole tietoa).

Miltä sinun toukokuusi loppu näyttää? Entä oletko hankkinut kesäkukkia tai kasvattanut niitä pihalle tai parvekkeelle?

Mukavia toukokuun lopun päiviä ja aurinkoista pian alkavaa kesäkuuta sinulle!

t. Satu