Ensi talven pakkaskelien kotisukat

 

Olen ihaillut somessa taitavien neulojien räsymattosukkia ja versioita erilaista sama pari - eri pari -raitasukista. Huolimatta mitä erikoisemmista väri-iloitteluista, räsymattosukat ovat aina yhtä hurmaavia ja jotenkin näyttää, että kaikki värit sopivat yhteen. Vaikka värit ovat näennäisesti "sitä sun tätä", on monissa kuitenkin nähtävissä jonkinlaista ajatusta värien yhteensopivuudesta. 

Itse kuitenkin sorrun aina kerta toisensa jälkeen asettelemaan raitalankojen värit niin kohdilleen kuin mahdollista. Joskus se tarkoittaa pitkänkin pätkän lankaa katkaisemista ja joskus taas kerän kerimistä ensin toisesta päästä ja sitten toisesta päästä lankaa, jotta valmiiksi raidoitetut värit asettuvat oikeaan järjestykseen.

Sorrun lankaostoksilla varsinkin kotimaisen valmistajan lankojen kohdalla kausiväreihin ja valmiiksi raidoitettuihin lankoihin. Ja vaikka lanka kaupassa näyttää houkuttelevalta, sen saattaminen valmiiksi neuleeksi voi olla yllättävän haastavaa, jos ideaa lopputuotteesta ei ole alunperinkään. Ja noita raitalankoja jää helposti sitten myös yli. Kuten tuossa jo jossain aiemmassa tekstissäni kirjoitin, yritän saada neulottua jo olemassa olevia lankoja vähemmäksi. Jonkun verran olen edistynyt, mutta ylipitkät työpäivät ja -viikot ovat verottaneet sen verran aikaa ja voimia, että projekti on edistynyt hyvin hitaasti 😊

Yksi lopputulema ovat kuitenkin nämä oheisissa kuvissa näkyvät pitkät villasukat omiin jalkoihin. Näissä on käytetty varren suussa, kantapäässä ja kärjessä yksiväristä vaaleansinistä ja muuten kahta erilaista pätkävärjättyä Novitan 7-veljestä -lankaa. Näihin ei ole ohjetta, vaan olen haarukoinut joistain tukevammalle pohkeelle tarkoitetuista muista sukkaohjeista silmukkamäärää aloitukseen ja sen jälkeen tehnyt silmämääräisesti kavennuksia pohkeen kohdalla, jotta pääsen noin kokoa 40 vastaavaan jalkaterän silmukkamäärään nilkan kohdalla. Neuloin siis molemmat sukat yhtä aikaa aina kavennusväli kerrallaan, jotta sukista tulisi varmasti samankokoiset.  Ja tulihan niistä. Mutta ei ihan samanlaiset, sillä raitalangan (melko) huolellisesta asettelusta huolimatta raidat eivät ihan osuneet kohdilleen. Mutta suotakoon se - ovat ne riittävän samanlaiset. Alkuperäinen räsymattoidea näennäisen huolimattomasta "mitä milloinkin sattuu olemaan " värien asettautumisesta ei toteutunut taaskaan, mutta ehkä jossain vaiheessa joissain toisissa sukissa kokeilen uudestaan 😊

Talven valo on muuten aika jännä juttu. Otin nämä kaikki tämän postauksen sukkakuvat samalla kertaa ulkona kirkkaana ja aurikoisena helmikuun lopun päivänä ehkä kolmisen viikkoa sitten. Nuo kuusen oksalla otetut kuvat on otettu varjossa samoin kuin yllä oleva kuva ohuella vaahteran oksalla olevista sukista. Sen sijaan alla olevassa kuvassa sukkiin paistaa aurinko ja värisävyt ovat kuvassa ihan erilaiset. Toki käytännössä tämä varmaan johtuu puhelimen kameran säädöistä isolta osin, mutta vastaavaa en ole samassa mittakaavassa huomannut kesän kirkkaudessa. 

Uusi viikko on taas aluillaan. Minulle se tietää kolmea kellon ympäri -työpäivää ja sen jälkeen pitkää viikonloppua. Vapaat tulevat todellakin tarpeeseen. Säätiedotus on lupaillut myös kaunista kevätsäätä, joten mikäpäs sen mukavampaa. 

Ennen viime viikon lumisateita, tein jo pari viikkoa sitten kotipihan pensaiden kevätleikkauksia. Haravointikin kävi mielessä, kun osassa pihaa oli jo kuivaa, mutta en sentään vielä haravaan tarttunut. Ehtiihän tuon. Toivottavasti kevät tulisi sitten kuitenkin ajoissa, mutta ei liikaa keikutellen, jotta pääsisi tekemään keväthommat kunnolla ja ei tulisi liian kiire. Tai no, yleensä aina tulee liian kiire, kun luonto pääsee kasvuvauhtiin  🌞 Eli kevätkiireitä odotellessa!

💚

Aurinkoisia kevätpäiviä!

💛