Parit kämmekkäät

Uskottava kai se on, että on syksy. Ihan vielä ei tarvita lapasia, mutta ei sekään aika kaukana ole.

Sitä ennen, ja miksei myöhemminkin, on sopiva aika kämmekkäille.

Olen useampana syksynä neulonut erilaisia kämmekkäitä lähinnä tyttären ja omaan käyttööni. Näin nytkin. 

Mallia tykkään vain vaihdella, jotta ei käy liian tylsäksi. Toisaalta pitää olla yksinkertaista, että valmistuu nopeasti ja 

"puolihuolimattomasti" esim. televisiota katsoessa tai äänikirjaa kuunnellessa. 

Harmaat kämmekkäät ovat suhteellisen paksut ja ne on neulottu meleeratun näköisestä Dropsin Cotton Merino -langasta.

Langan olin ostanut noin vuosi sitten ja nyt oli korkea aika saada se käyttöön. 

Kämmekkäissä on 44 silmukkaa ja varressa parin sentin verran 1 o 1 n -joustinneuletta. 

Kämmenselän puolelle tein nurjilla silmukoilla toteutetun sydänkuvioiden rivin.

Peukalo on toteutettu kiilapeukalona muuten, mutta tietysti kärki puuttuu.

Romanttiset ja pitkävartiset kämmekkäät on neulottu Dropsin Baby Alpaca Silk -langasta. 

Jostain syystä neulontajäljestä tulee tuosta langasta epätasaista, vaikka kuinka yrittää. Mutta kaipa tätä voidaan nimittää "eläväpintaiseksi" :)

Nämäkin menevät joustavuutensa ansiosta minunkin käsiini, mutta tein ne tyttärelle.

Mielestäni nämä ovat mukavat esim. vilpoisina talvipäivinä sisälläkin pitää, jos esim. säästösyistä lämpötilaa pidetään vähän matalammalla tai muuten viluttaa. 

Ainakin viime talvena huomasin, että etätöissä tuntitolkulla koneella istuessa tuli helposti vilu, 

vaikka lämpötila kotona olikin monen mielestä jopa turhan korkea. Tulevana talvena ehkä pitää nipistää aste tai pari siitäkin.

Niinpä pidinkin lähes päivittäin villasukkien ja villatakin lisäksi myös rannekkeita ihan omam mukavuuteni vuoksi.

Tänä viikonloppuna on kotipihan syystöiden vuoro. Viimeisetkin kukkapurkit saavat lähteä; osa kompostiin, osan sisältö menee talvipetiin maahan. 

Jonkun verran voisi haravoida, mutta vielä on aika paljon puissa lehtiä. Varsinkin saksanpihlaja pitää paksuja, jo ruskettuneita lehtiään yllättävän pitkälle. 

Yleensä ajan syksyn lehdet silpuksi nurmikolle ruohonleikkurilla. Näin vältyn koko pihan haravoinnilta. Siistin sitten keväällä loput, mikä ei ole riittävästi maatunut. 

Ajattelen, että näin lehdistä palautuu maahan osa niiden kasvuun käytetyistä ravinteista.

Myös terassin kalusteet ja grilli pitää pestä ja saada talveksi varastoon, jos sää vain nämä puhdistusoperaatiot suinkin sallii. 

Kanervat oli myös tarkoitus laittaa muutamaan istutukseen.

Ja viimeiset lyhdyt paikoilleen. Pari on ollut jo käytössä useita viikkoja ja niissä kynttilöitä tullut poltettuakin. 

Tästä alkaa laskeutuminen talven hämärän hyssyyn.

Tytär muistutti, että kohta on joulu ja kyseli joululahjatoiveita. No, enhän siihen osaa sanoa mitään, kun mitään en tosiasiassa tarvitse. 

Mutta jotain lupasin miettiä, kun lupasin. 

Millaisia syyshommia sinulla?

Kauniita syyspäiviä!