Pulla päivässä, kaksi parhaassa

Ovelta tulvahtaa vastaan herkullinen vastapaistetun pullan tuoksu.
Voiko olla ihanampaa kotiintulotoivotusta työpäivän jälkeen kuin pullan tuoksu
ja ne leiponeen tyttären hymyilevät kasvot!

Pulla päivässä, kaksi parhaassa.

Pulla päivässä pitää pyllyn pyöreänä.

Pulla päivässä pitää hymyn huulilla. 

Pulla päivässä on pahasta.

Pulla päivässä pitää pahan mielen poissa.

Onhan noita, pullaan liittyviä sanontoja. 

Ja kukin saa valita niistä mieluisimman, kulloiseenkin mielialaan ja ajatuksiinsa sopivimman.

Itse pidän eniten noista positiivisista, 

sillä ei kaikesta tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa.

Kotonaleivotun pullan tuoksu tuo aina mieleen lapsuuden.

Tuoksu- ja makumuistot ovat jotenkin jännällä tavalla hyvin vahvoja ja tunteisiin käyviä. 

En osaa päättää, onko suosikkini perinteinen pyöreä pulla vai korvapuusti.

Molemmille on paikkansa ja hetkensä.

Mukavaa viikonloppua - hymyillään 💛

Suussa sulavaa

Pienet leivonnaiset ovat kesän juhlissa näppärää tarjottavaa. 

Yksi versio lähes suupalan kokoisista tarjottavista on

pikkuruisissa muffinssivuoissa tehdyt suklaamuffinsit. 

Tällaiset kuorrutetut kuppikakut ovat kiva lisä täytekakun tai muun makean kylkeen 

tai aivan mainiosti riittävät usein jo itsessään.

Näissä tyttären leipomissa muffinsseissa on lisäksi koristeena

kinuskikreemikuorrutus. 

Makeaa, kyllä. Mutta niin hyvää 😊

No, totuuden nimissä on todettava, että eivät kaikki muffinssit ihan pieniä ole.

Saimme niitä monen kokoisina, joten jokaisella on mistä valita.

Yllättäen koko vaikuttaa myös makuun. Tai en tiedä, onko se yllättäen, mutta minun mielestäni se, 

minkä verran kuorrutetta tulee kerrallaan mukaan, muokkaa myös makua.

Minä en juuri osaa pursotuksia tehdä.
Siksipä ihailen tyttären käden jälkeä näissä kauniissa kukanomaisissa pursotuksissa.
Tämän tyyppisillä leivonnaisilla saa halutessaan hyvinkin näyttävän ja moneen tilanteeseen tarjoilun aikaiseksi,
kun miettii kuorrutteet, pursotukset ja värit teemaan sopiviksi.

Ilta-auringon valossa iltakahvilla on herkkua tiedossa. Nautitaan elämän pienistä iloista 💛

 Herkullista kesäkuista viikon jatkoa 😊

Niin hempeää

Ja taas on puikoilta tippunut pieniä asusteita 😏

 

Pääsiäisen aikaan matkalla mummolaan pysähdyimme Joroisissa jalottelemassa ja kahvittelemassa.

Kävin samalla käsityö- ja lahjaliike Riikka-Piikassa, 

sillä olin unohtanut ottaa matkakäsityön mukaan. Ja ilman sitä ei pärjää.

Liikkeestä tarttui mukaan pari kerää hyvin hennon vaaleanpunaista Dropsin Baby Merinoa

ja 2,5 ohuet kulmikkaat KnitPron puikot.

Niinpä matkan aikana valmistuivat yllä olevat peukalottomat pikkulapaset.

Ja kotona neuloin niille pariksi pikkusukat ja samaan sarjaan vielä myssyn,
kun lankaakin oli riittävästi.
Myssyssä on 80 silmukkaa ja 8 silmukan mallikerta toistuu siinä kymmenen kertaa kolmessa kerroksessa.
Malli on jälleen sama, jolla olen tehnyt useita pikkumyssyjä kuluneen talven ja kevään aikana.
Pääset katsomaan niitä halutessasi esimerkiksi täältä ja täältä sekä täältä.

Nyt on sitten tällä mallilla tehty myssyjä vähäksi aikaa riittävästi.
Vaikka näitä on kiva tehdä, pitää seuraavaksi keksiä jotain uutta.
Alkaa nimittäin puuduttaa jo itseäkin ja toisaalta tylsä on aina samanlaisia täälläkin esitellä,
eikä saman mallin toistaminen tarjoa riittävästi aivojumppaakaan 😊

Kotipihan pieni vaahtera sai pian pääsiäisen jälkeen nämäkin asusteet keikkumaan oksilleen kuvausta varten.
Ja tuo väri on vaan niin ihana 😊

Sukissa on  varressa 40 silmukkaa ja  kahdeksan silmukan mallikerta toistuu niissä viidesti. 

Sama silmukkamäärä on myös 2 oikein 2 nurin -resorissa. 

Kavennusten jälkeen on sitten kaksi silmukkaa vähemmän,

jotta sukka olisi istuvampi.

Peukalottomissa lapasissa on myös 40 silmukkaa. Sama silmukkamäärä jatkuu "pötkynä" kavennuksiin asti. 

Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut ehkä fiksua tehdä resoriosuus esimerkiksi neljä silmukkaa kapeampana.

Suoraa neulosta on 23 kierrosta, jonka jälkeen tulevat säteittäiset kavennukset.

Mutta ovathan nämä taas hempeitä, ei sille voi mitään.

Mistähän tämä tällaisten pienten ja suloisten neuleiden tekoinnostus oikein johtuu, 

kun näille ei kaikille ole tällä hetkellä edes käyttäjää tiedossa.

Ehkäpä siis seuraavaksi puikoilta tipahtaa jotain vähän varttuneemmille.

Kauniita kesäkuisia päiviä Sinulle 💙

Kesäillan hämyssä

Taas on aika leppeiden kesäiltojen.

Vaikka sää vaihtelee, on välillä kuitenkin lämpimiä päiviä,

jolloin on ihana istua pihakeinussa ja tuoksutella kesän tuoksuja.

Neuloa ja juoda iltatee.

Alkukesän syreenien huumaava tuoksu täyttää pihan.

Illan suussa se tuntuu kaikken voimakkaimmalta.

Tein vanhaan kirpputorilta ostettuun kermanekkaan pienen ja sievän kimpun 

lemmikeistä, kesäpikkusydämistä ja syreeninkukasta.

Nämä käytetyt, mutta hyväkuntoiset Arabian vanhat kukkakupit löysin pari vuotta sitten kirpputorilta.

Ne ovat pääasiassa koristeina, mutta pääsevät harvakseltaan myös käyttöön, 

sillä siihen tarkoitukseen ne on tehty. 

Koska ne kuitenkin vaativat hellää käsinpesua,

ei tämä laiska emäntä viitsi niitä kovin monta kertaa vuodessa ottaa käyttöön.

Ihanat lemmikit ovat näin alkukesästä vallanneet kukkapenkit ja pihan reuna-alueet.

Mutta se ei haittaa. 

Kevätkaihonkukkien  intensiivisen sinisen kukinnan laantuessa,

nämä taivaansiniset kaunottaret pitävät loistavasti yllä värinsä kunniaa.

Olen aina tykännyt sinisestä ja näin alkukesästä vielä entistä enemmän.

Hämärässä illassakin lemmikki seisoo terhakkaana,

kirkkaasta auringon paisteesta puhumattakaan.

Kaunista viikon jatkoa 💙

Kirsikan lumoa

Kirsikankukka.
Pitkän talven jälkeen luonnon herätessä,
kirsikka on yksi ensimmäisistä kauniisti kukkivista puista.



Nyt seuraa kuvakavalkadi kotipihamme ainoasta kirsikkapuusta, joka on Suklaakirsikka.
Toivottavasti sinäkin nautit keväisen pihamme kuningattarren kukkien lumosta.



Sen vaaleanpunertavat pikkunuput avautuivat pian kevään lämmettyä.

Kuten huomaat, olen tähtäillyt näitä upean valkeita kukkia vähän joka kantilta.
Kännykällä ja digikameralla on hyvä ottaa kuvia aiempaan filmikameraan verrattuna.
Mutta se huono puoli niissä on, että kuvia tulee otettua vaikka kuinka paljon ja
sitten en raaski poistaa niistä kuin ihan huonoimmat ja tärähtäneimmät otokset.
Muut jäävät täyttämään puhelimen ja tietokoneen muistia.
Joskus sitten saan kuvien siivouspuuskan ja kovetan sydämeni
ylimääräisiä kuvia poistaessani.

Ja sitten täytän tätä blogianikin näillä kuvilla, kun haluan jakaa ne teidänkin kanssanne.

Keväinen taivas oli välillä pilvetön ja välillä ohuen pilviharson peitossa.
Kirsikkapuun kukinnan aikaan sää oli lämmin ja saimme nauttia helteestä
(tai kärvistellä helteessä 😊 ) useampana päivänä.

Mutta kuvaamiselle sää oli mitä mainioin.





Välillä taivas oli myös huikaisevan sininen.
Mikäpä saisikaan mielen iloisemmaksi, kuin lämmin auringonpaiste ja
herkät valkoiset kukat hohtavan sinistä taivasta vasten.

Toukokuussa oli myös kauniita aurinkoisia iltoja,
jolloin auringonvalo siivilöityi kauniisti lehvästön ja kukkien lomasta.

Tietenkin se kutsui minut taas kameran kanssa pihalle

ja nautin ilta-auringon säteiden leikistä kirsikankukissa.

Vaikka pihan katseenvangitsija on jo kukintansa kukkinut,

palaan kerta toisensa jälkeen sen kukkakuvien pariin. 

Enää ei mene kauan, 

kun pienet kirsikanalut ovat jo näkyvissä. 

Suklaakirsikan marjat ovat sopivan happamia,

kypsinä väriltään vähän ruskehtavan viininpunaisia.

Tytär leipoi viime kesänä tällaisia herkullisia pieniä kirsikkapiiraita 

tartalettivuoassa. 

Itse asiassa tämä oli ensimmäinen julkaisuni täällä blogissa.

Jos tahdot, pääset katsomaan sitä painaisemalla tästä.

Siitäkin on kohta jo vuosi.
Ja kiva vuosi onkin ollut 😊
Pitää miettiä niitä tunnelmia sitten myöhemmässä vaiheessa lisää.

Nyt toivotan sinulle kaunista päättäjäisviikonloppua ja hohtavan kauniita alkukesän päiviä 💙