lauantai 10. syyskuuta 2022

Välillä kirjoistakin



Olen aina ollut lukutoukka ja lapsena ja nuorena luin kirjastosta kaiken mahdollisen, 

mikä vähänkään kiinnosti. Kirjaston kirjoja oli kotona myös nuoremmalla aikuisiällä lähes koko ajan isoja pinoja.

Lasten synnyttyä pienlapsiarjen, kokopäivätyön ja siinä sivussa opiskelun ohessa ei jäänyt aikaa lukea ns. huvin vuoksi. 

Sen sijaan luettiin hurja määrä lastenkirjoja, joita oli sekä omina että kirjastosta haettuina. 

Ja siinä sivussa tietysti tenttikirjoja. Hurja määrä niitäkin. 

Sitten vähän myöhemmin alkoi jäädä aikaa omalle viihdelukemisellekin ja silloin tällöin tuli lainattua romaaneita ja lahjaksikin niitä sain. 

Nyt viime vuosina omat kirjahankinnat ovat olleet pääasiassa erilaisia käsityökirjoja ja on niitä niitäkin jo kertynyt ;) Moni niistäkin on lahjaksi saatu. 

Ja lukemattomia olen myös kirjastosta kotiin ja takaisin kantanut. Kuitenkin nimenomaan käsityökirjojen kohdalla tuntuu, että lainaaminen ei oikein toimi.

Romaaneja, ja harvakseltaan asiapitoisempiakin teoksia, on tullut viimeisen vuoden aikana kuunneltua äänikirjoina puutarhatöiden ja käsitöiden ohessa. 

Asiallisista versioista kesken tällä hetkellä on "Taktinen neuvottelu", joka nimestään huolimatta on mielenkiintoinen, eikä vähiten karismaattisen lukijan ansiosta.


Nyt kuitenkin löytyi kevyt romaani, joka on pakko mainita: Kaisa Ikolan Oikein nurin (2020).

Ei erinomainen, mutta ihan riittävän hyvä ja nimenomaan aihepiirirn osalta. 

Siinä kun päähenkilö löytää neulomisen ilon ja blogimaailman. 

Mukana on tietysti myös ihmissuhteita ja ongelmiakin, mutta myös juttua neuleista ja langoista tarinan mukana :) 

Tunnistin siinä jotain omasta lankahulluudestanikin. Kaikkea sitä. 

Kuvankaappaus Nexstoryn äänikirjasta

Ja onhan niitä puutarhakirjojakin tuolla hyllyssä, mutta otin tähän kuitenkin kuvia käsityökirjoistani, 

jotta pysyy vähän enemmän teeman ympärillä.



Jossain vaiheessa innostuin neulomaan huiveja. Silloin löytyi alennuksesta Unelmien huivit ja Lumoavat neulehuivit. 

Sen sijaan Japanilaiset neulemallit ja Haapsalun shaalit -kirjojen mallit ja ohjeet tarjoaisivat haastetta.

 Ajattelin, josko ottaisin ohjeen pätkän sieltä ja toisen täältä ja suunnittelisin omia huiveja. 

No, jotain pientä osatoteutusta tein, mutta isompi toteutus jäi pohdinnan asteelle. Ehkä vielä joskus.



Villasukkakirjoista suurimman osan olen saanut lahjaksi. Niitä on inspiroivaa katsella.

Kovin monia en ole ohjeiden perusteella tehnyt, muutamat parit toki, mutta kirjat toimivat nimenomaan inspiraation lähteinä 

tai kuten useinmiten, ihan vaan kuvakirjoina, joita käsityöhullu katselee rentoutuakseen :)




Alla olevat kirjat olen muistaakseni tilannut Adlibrikseltä eri aikoihin muiden ostosten ohessa.

Nämä kaikki ovat jostain  syystä jääneet hyvin vähälle tutustumiselle. 

Oikeastaan nyt tuli mieleeni, että pitääkin vähän selailla, kun näitä kuvia ottaessa kirjat uudestaan "löytyivät" 😊



Jokunen vuosi sitten innostuin virkkaamaan lumihiutaleita, kun löysin kirjakaupasta 100 virkattua lumihiutaletta -kirjan. 

Tärkkäsin hiutaleita ja tein niistä joulukuusenkoristeita ja taisipa jokunen riippua ikkunassakin joulun aikoihin. 

Kun sain jostain päähäni alkaa virkata vauvan leluja, hankin jostain alennusmyynnistä Virkatut vauvan lelut -kirjan. 

Itse tykkään enemmän virkata kaaviokuvista kuin sanallisista, kymmenistä riveistä muodostuvista ohjeista, 

jollaisia nämä varsinkin englanninkielisistä alkuteoksista käännetyt ohjeet usein ovat. 

Niinpä tämäkin on jäänyt aika vähälle hyödyntämiselle.  




Kasvivärjäyksen taikaa -kirja on myöa ale-hankintoja ja hankittu isoimman kasvivärjäysinnostuksen jo mentyä itseltäni ohi. 

Mielenkiintoinen kirja kuitenkin ja toimii myös tietyllä tapaa käsikirjana, jos/kun tässä taas jossain vaiheessa innostuu värjäyksestä. 

Sitten ovat vielä nuo kaksi alla olevassa kuvassa olevaa. Silmukkakirjaa olen jossain määrin hyödyntänyt, 

mutta vaikka siinä ohjeita onkin runsaasti, tuntuu, että "juuri se oikea" puuttuu.

Miun design -kirja on kätevä ja siinä on hyviä neuvoja, mutta liian vähän olen sitäkin hyödyntänyt. 

Oikeastaan, kun näitä kuvia otin, muistin vasta senkin olemassaolon. Pitää ehdottomasti ottaa vähän paremmin esille ja käsille. 

Ohjeita löytyy kyllä netistäkin, mutta jotenkin vaan tykkään siitä, kun on konkreettinen kirja tai lehti, mitä voi selata, hypistellä ja lukea.



Onhan tuossa omassa kirjapinossa melko paljon käsityökirjoja, mutta monta sellaista siitä myös puuttuu, 

jotka itse asiassa haluaisin ja monta olen tosiaan kirjastosta lainannut.

Toki näilläkin pärjää, kun on tuo netti ja varsinkin kun yleensä teen kaikkia perusjuttuja ilman ohjeita.

Mutta, koska aina ei ole käsityötä konkreettisesti käsissä, pääsee ns. tunnelmaan kirjoja katsomalla.

Lainaatko sinä kirjoja kirjastosta?

 Tai onko sinulla itselläsi jotain luotto-ohjekirjaa tai inspiraatiokirjaa, jonka pariin palaat?

Tai muuta kotikirjaston perusteosta, johon tartut, kun haluat rentoutua tai kaipaat piristystä tai lohdutusta?

Mielelläni kuulisin vinkkejä 😊




Kauniita syyspäiviä!

T. Satu



15 kommenttia:

  1. Toinen kirja hamsteri täällä. Löytyi samoja kirjoja kuin omassa hyllyssänikin on, suosittelen sinulle inspiraation lähteeksi Uusien pohjoismaisten kirjoneuleide selaamista. Itseäni kyseinen kirja auttoi kun palmikot, kirjoneuleide ja vähän kaikki tökki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos 🤍 Otankin neuvosta vaarin saman tien, kun tuo kirja on tuossa ihan käden ulottuvilla. Olen tässä tänään pitkästä aikaa aikeissa ruveta suunnittelemaan kirjoneulesukkia ja -lapasia, joita varten ostin langat jo jokunen viikko sitten:)

      Poista
  2. Minähän tarvitsen runsaasti kirjoja, jotta lapsuuden ankeus pysyy poissa. Sukkakirjojakin on ja jotain niistä olen tehnytkin. Nyt olen antanut joillekin kirjan käteen ja sanonut, että jos löytyy mieleinen ohje, sellaiset sukat voi jouluna löytyä paketista. Näin tulee edes vähän niitä ohjeita hyödynnettyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjat ovat elämän suola 🤍 Minäkin olen joskus tytärtä pyytänyt valitsemaan itselleen malleja, joita neulon, mutta usein sitten "sävellän" vähän sinne päin :)

      Poista
  3. Olen myös aina lukenut tosi paljon. Aikoinaan tuli kannettua kirjastosta luettavaa vaikka kuinka, sitten lainailin tutuiltakin. Välillä tuli luettua vähemmän, kuten sinullakin. Opiskeluaikoina viihteellisempien kirjojen lukeminen tuotti lievää syyllisyydentunnetta ;)
    Lapsille tuli hankittua valtavasti kirjoja ja luinkin paljon ääneen, jopa Potterit ja Taru sormusten herrasta :) Tunnistatko sen ääneenlukemisen hetken, kun alkaa väsyttää niin paljon, että ei enää itsekään tiedä mitä suusta tulee ulos ;D
    Kässäkirjoja on kertynyt minullekin, jopa turhankin paljon oman mittapuun mukaan. Niitä on kiva katselle, mutta harmittaa, kun ei sitten tule kuitenkaan käytettyä neulomistarkoituksessa. Eniten olen varmaan käyttänyt Lumi Karmitsan kirjoja ja nyt aloinkin himoita sitä uutta kirjoneulekirjaa, joka on ilmestynyt.
    Tämän vuoden alussa hurahdin noihin äänikirjoihin ja olen jäänyt suorastaan koukkuun tuohon kuunteluun. Olen jopa miettinyt, pitäisikö palvelu lopettaa vähäksi aikaa. Laitoin tuon sinun vinkkisi muistiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnistan kyllä tuon ääneen lukemisen väsytyksen. Samoin kuin sen, että iltasatua (tai päiväunisatua) lukiessa alkavat sanat takellella ja meinaa itse nukahtaa, kun taas lapsi on sirkeänä ja virkeänä siinä vieressä ja odottaa innokkaana lisää :)
      Lumikarmitsalta en ole neulonut, mutta kirjoja lainannut ja selaillut. Taitaa olla seuraavana hankintalistalla :)
      Äänikirjoissa on se "paha" puoli, että kun irtisanoo palvelun, tulee heti perään tarjous 1 e/kk ja sehän tulee sitten napattua heti eikä palvelusta pääsekään eroon 😂😂 No, jossain välissä on tauko otettava, sillä koukkuun niihin tosiaan jää.
      Olipa kiva kuulla, että meillä on tällaista yhtäläisyyttä :)

      Poista
  4. Oli hauska katsella tuota kirjapinoa. Siinä on monta samaa, kuin minunkin hyllystäni löytyy. Sartsan tavoin olen enemmän selaillut ja lueskellut kyseisiä kirjoja, kuin tehnyt niistä mitään. Tiina Kuun kirja on yksi tuoreimpia ostoksiani ja siitä haaveilen neulovani jotain, mutta nyt on muita projekteja odottamassa. Kässälehtien tilauksia olen lopetellut, enkä aio niihin ryhtyä, vaikka kuinka houkuttelisivat. Novita saa tulla, muut saavat jäädä. Pitää jossain vaiheessa tehdä samanlainen postaus, jotta itsekin saa kelattua, mitä hyllystä löytyy.
    Minä kuuntelen äänikirjoja vain samalla kuin neulon, en koskaan muulloin. Silloin ne ikään kuin lunastavat paikkansa. Esinekirjoja luen sitten erikseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että samantyyppisiä ajatuksia sielläkin:) Kässälehtiä minulle on vuosien varrella tullut erilaisia, mutta kaikista olen luopunut aina muutaman vuosikerran tai tarjousjakson jälkeen. Novitastakin olen pitänyt muutaman tauon, kun siinä on usein niin paljon paitoja ja muita isotöisiä neuleita, joita en yleensä tee kuin todella poikkeustapauksissa. Nyt Novitakin taas tulee ja kivoja malleja siinäkin on ollut. Viimeksi ostin lähes kirjasta käyvän Novitan&Fazerin syksyn sukkalehden. Voi olla, että ei tule siitä(kään) sukkia neulottua, mutta kiva sitä on katsella ja ehkä jotain muokattuna tulee tehtyäkin jossain vaiheesa.

      Poista
  5. Käsityö- ja askartelukirjoja tulee enemmän ostettua, kuin lainattua kirjastosta. Uusimpia joutuu kirjastossa jonottamaan pitkään, eikä kaikkia edes sinne tule. Käsityökirjat ovat siitä kivoja, etteivät ne vanhene vuodessa eikä parissa. Niihin voi palata monta kertaa uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuo kokemus on itselläkin kirjaston käsityökirjojen suhteen. Siksikin niitä on kiva itse hankkia, että usein tulevat sitten alennukseenkin ja saa pitkäksi aikaa hyödyllistä lukemista.

      Poista
  6. Onpas sinulla ihanasti käsityökirjoja, minulla oli noista vain pari kirjaa:) Tuo Japanilaiset neulemallit näytti tosi kiinnostavalta. Nykyään en enää lainaa kirjastosta kirjoja(monikemikaaliyliherkkyyden takia), mutta aikoinani luin myös kaikki, mitä käsiini sain. Jossain vaiheessa nyt aikuisena tuli inspis lukea ruotsiksi kaikkia dekkareita ja niitäkin tuli sitten luettua niin, että ei enää uusia kivoja tahtonut löytyä. Nykyään ostan omaksi kirjan, jos haluan sellaisen. Muutama dekkari tosin löytyy vielä omasta takaa, joita en ole lukenut. Kaikki vanhat Novitalehdet olen säästänyt, mutta harvemmin niihin enää tulee palattua, valitettavasti helpommin löytää netistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Japanilaiset neulemallit -kirja on kiinnostava. Ja siinä on haastavia malleja. Omasta mielestäni niitä voi ns. osahyödyntää monessa kohtaa. Vanhoja käsityölehtiä on minullakin säästössä. Jossain vaiheessa heitin paperinkeräykseen ison kasan Suuri Käsityökerho -lehtiä, kun ei niitä tule tosiaan katsottua. Novitan lehtiin palaan ajoittain, mutta harvemmin tosiaan tulee niistäkään otettua mitään työn alle.

      Poista
  7. Mukavia kirjoja. Minäkin luin aikoinani paljon kirjoja mutta nyt vuosiin en mitään. Olen myynyt ja lahjoittanut melkein kaikki niinsanotusti romaanit. Mutta ruokakirjoja minulla on paljon ja tykkään myös selata niitä ja ottaa ohjeita. Kukkakirjoja on myös runsaasti ja näistä kaikista en luovu. Käsityö kirjoja on myös muutamia. Kirjastosta lainailin aikoinaan myös lehtiä .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruokakirjat ovat toinen (tai oikeastaan kolmas) lisä käsityö- ja puutarhakirjojen rinnalle, kun kaipaa silmäniloa, ideoita ja mukavaa lukemista tai selailua.

      Poista

Viestit lämmittävät aina mieltä, joten kerrothan käynnistäsi kommentilla.