Päivä on jo yötä pidempi ja ihana kevätaurinko häikäisee lumi-, räntä- ja vesisateiden välillä 😊
Olen pikkuhiljaa yrittänyt "tuhota" lukemattomia lankanöttösiä, joita vaan tuntuu kertyvän koko ajan enemmän ja enemmän.
Tai sitten ne vaan pienenevät entisestään ja koko ajan tulee vaikeammaksi keksiä, mihin ne riittäisivät.
Tällä kertaa katse kohdistui itse kasveilla viime vuosina värjäämiini lankoihin, joita on vielä reilusti jäljellä:
Yllä oleva lankanöttösten määrä on tähän mennessä vähentynyt onneksi jonkun verran, mutta ei kuitenkaan riittävästi.
Noista on nimittäin syntynyt kahdet raitasukat, joista sitten kuvia myöhemmin, sekä yhdet kirjoneulesukat.
Enpä ollutkaan aikoihin kirjoneuletta enkä tiimalasikantapäätä neulonut, joten vaati taas hieman keskittymistä, että saa onnistumaan.
Nämä kasveilla värjätyt ovat siitä jänniä, että vaikka värit ovat erilaisia, ne mielestäni sopivat suhteellisen hyvin yhteen.
Olen huomannut, että usein ns. puhtaat kasvivärit sointuvat toisiinsa sävyistä huolimatta.
Kuviot piirsin itse. Osa muotoutui matkan varrella vähän sen mukaan, miltä rupesi näyttämään.
Minulla on aktiivisessa käytössä tyttäreltä jouluna saatu kansio, jonka otin käyttööni kuvioiden luonnostelua varten.
Sukat aloitin pitkästä aikaa kärjestä.
Aloitukseen virkkaan yleensä kahdeksan ketjusilmukan ketjun, johon poimin silmukat.
On niitä muitakin tapoja, mutta ainoastaan tuon olen kunnolla tajunnut ;)
Varteen tein ns. venäläisen pitsikukkaraidan kultapiiskulla värjätyllä kirkkaan keltaisella langalla.
Kukan keskelle tuli vielä pihakäenkaalilla värjätyllä vaaleansinisellä "kiristys"lanka, joka mallannee kukan keskustaa :)
Varren suuhun tein vielä yhden kerroksen kukkajoustimen.
Se olisi näyttävämmän näköinen useammassa kerroksessa, mutta halusin pitää sukat lyhytvartisina, kevätsukat kun ovat.
Nyt on takana viiden päivän vapaa ja samalla satojen kilometrien automatka.
Paluu arkeen tuli töiden alettua taas nopeasti ja palaveriputki Teams-puhelujen muodossa
yhdistettynä tuntikausien autossa istumiseen on taas jumittanut selän oikein kunnolla.
Yritän pitää välillä taukoja ja muistaa taukojumpan merkityksen.
Etsin taas pitkästä aikaa työfysioterapeutin antamat jumppaohjeet ja olen hokenut itselleni, että niitä pitää muistaa noudattaa.
Iän kohoamisen myötä sitä huomaa jäykistyvänsä ja jämähtävänsä ihan liian helposti.
Kulumiakin ja särkyjä jo on, joten liikkuvuudesta on pidettävä huolta.
Kohta, toivottavasti, pääsee taas haravointi- ja lapiohommiin. Siinä sitä alkuunsa taas paikat kipeytyvät, mutta hermot lepäävät :)
Laitan muutamia nopeasti itäviä kukansiemeniä itämään lähipäivinä, mutta isompaan esikasvatukseen ei ole mahdollisuutta.
Sen sijaan seuraan teidän aktiivisten kasvi- ja puutarhaharrastajien blogeissa nähtävää kasvun ihmettä.
Itse suosin kotipihassa pensaita ja perennoja, joiden kukinta-ajat vaihtelevat.
Kesäkukat ostan ruukkuihin terassille ja kuistille sitten puutarhamyymälästä, vaikka halvemmaksi taitaisi tulla niiden kasvattaminen.
Ajatukset alkavat siis olla kevätpuuhissa.
Käytännössä niihin menee vielä hetki, jos toinenkin, mutta sitä odotellessa tartun taas puikkoihin :)
Aurinkoista maaliskuun loppua ja alkavaa kesäaikaa!
☀️☀️☀️
T. Satu
