keskiviikko 29. huhtikuuta 2020

Pieniä asusteita



Taas on puikoilta pudonnut pieniä asusteita.
Keväisinä koti-iltoina on ollut mukava, kun on töiden jälkeen ollut rentouttavaa tekemistä.
Ja neulominenhan tietysti on juuri sitä 😊


Tuossa vähän aikaa sitten kerroin Dropsin ohjeella neulomistani parista pikkuisen ihmisen piposta.
Linkki niihin löytyy 'tästä', jos haluat käydä kurkkaamassa.
Ja viime syksyltä vastaavista vaaleanpunaisista suloisuuksista löytyy juttua 'täältä'.
Erääseen pikkupipoja koskevaan kauniiseen kommentiin vastasinkin jo, 
että yhden kerran laitan vielä näistä pikkujutuista kuvia ja tekstiä ja sitten on jonkun muun vuoro. 
Vähän tylsäksi nimittäin käy paitsi itselleni niin varmaan myös teille muillekin katsella 
kerrasta toiseen samanlaisia neuleita, 
joten seuraavalla kerralla sitten vähän isompia sukkia 😉 

Vauvan neulotut asusteet

Koska vaaleansinistä lankaa jäi pipoprojektista reilusti yli, 
syntyivät pipolle kaveriksi sekä sukat että lapaset.
Niiden molempien malli on itse kehittelemäni, vaikka toki tuo kuvio yleinen onkin.
Tuota samaa kuviota ja mallia olen tosiaan aiemminkin paljon käyttänyt, 
koska tykkään siitä kovasti.  

Vauvan sukat

Vaaleanpunaista lankaa ei ollut ihan yhtä reilusti. 
Niinpä sukat jäivät tekemättä ja neuloin siitä kahdet peukalottomat lapaset.
Arvioin, että pienemmät versiot ovat n. 0-3 kk ikäiselle ja vähän isommat menevät sitten kuukauden pari pitempään. 

Vauvan lapaset
Lankana molemmissa on Dropsin Baby Merino ja ne on neulottu 2,75 puikoilla.


On tässä ollut toki puikoilla isompienkin ihmisten sukkia. 
Jossain vaiheessa sitten kuvia tulee minun omista raitasukistani ja
tyttärelle koko talven keskeneräisinä olleista lapasista.
Ikuisuusprojekteja on muitakin odottamassa.
Jossain vaiheessa ajattelin, että yritän saada keskeneräiset  pois ennen kesää.
Yritystä on kyllä ollut, mutta katsotaan, onnistuuko, 
kun aina jonkun uuden neuleen aloittaminen kutkuttaa mieltä.


Vauvan lapaset

Tällä kertaa kuviin pääsivät myös tyttären leipomaa pääsiäiskakkua koristaneet pupuset.
Mielestäni ne ovat sen verran söpöjä, että ajattelin hyödyntää niitä vastaisuudessakin 
kuvausrekvisiittana 😊


Seuraavaksi sitten keväthommiin pihalle.
Siellä näkyy sitten niitä oikeitakin pupuja,
 itse asiassa rusakoita, jotka käyvät edelleen herkuttelemasssa perennapenkissä 
ja krookuksen lehdillä sen sijaan, 
että söisivät jo vihertävältä tienpenkalta heinää. 
Peurat ovat nyt sentään kevään tullen pysytelleet enemmän metsän puolella.
Talvella kävivät syömässä mansikantaimet ja aikaisin herännyttä ruohosipulia!
Laitan noista kukkaisista ja kevään etenemisestä kuvia enemmän tuonne 
  

💚 Mukavia huhtikuun viimeisiä päiviä sinulle 💚
ja iloista vappua!


tiistai 21. huhtikuuta 2020

Kevät loi uuden blogin



Keväällä mielen valtaa usein levottomuus, eräänlainen uuden kaipuu. 
Katse suuntautuu entistä enemmän ulos, pihalle, terassille ja
kotona sisälläkin on siivottava ja pestävä ikkunat, 
jolloin koko koti tuntuu uudistuvan.


Vauhtiin päästyään uudistumishalu synnytti myös uuden blogin,
tai sivuston, jolle varsinkin näin keväällä tunsin olevan tarvetta. 
Niin syntyi SatunKukat.
Se on tämän SatunTuulian rinnakkaisblogi,
jossa keskityn nimensä mukaisesti kukkasiin ja niiden ohella pienimuotoisesti puutarhajuttuihin. 
Mausteensa tuonevat varmasti myös kävelylenkeillä ikuistetut otokset Suomen luonnosta.
Toki SatunTuulia jatkaa entisellä linjallaan ja kukkasia pääsee katselemaan edelleen myös täällä.

Tervetuloa kurkistamaan uuteen blogiini ja toivottavasti myös viihtymään!
Vierailulle pääset klikkaamalla alla olevasta linkistä:


lauantai 18. huhtikuuta 2020

Pienenpienelle


Tänä keväänä on kyllä tarvinnut hermojen helpotusta käsitöiden avulla.
Kuinka iloinen olenkaan, että osaan ja pystyn "meditoimaan" tai "joogaamaan",
tai miten asian nyt vain haluaakaan ilmaista, käsitöitä ja puutarhatöitä tekemällä.



Maailmanlaajuinen koronaepidemia sekoitti varsinkin työarjen perinpohjaisesti.
Ja kotonakin on tullut vietettyä normaalia enemmän aikaa ns. vapaaehtoisessa karenteenissa,
kun ei huvittanut eikä tosiaan edes saanut lähteä kauppakierroksille tai muuallekaan ihmisten ilmoille.
Ja, kun töihin liittyvä matkustaminenkin on jäänyt minimiin, vapaa-aikaa jää varsinkin iltaisin vähän ylimääräistä.
Sitä on jo huomannut, kuinka ihanaa, kun töiden jälkeenkin voi tehdä paitsi pihahommia
 (mitä nyt tämän viikon takatalvi haittasi harrastusta 😊 )
myös neuloa valoisina kevätiltoina.


Muutamana tuollaisena iltana syntyivät nämä 0-3 kk ikäisen pienen ihmisen kokoa olevat merinovillaiset myssyt.


Kuvio on tuossa on minulle tuttuakin tutumpi. Se sama, jota niin paljon olen käyttänyt.
Tämä ohje oli kuitenkin minulle täysin uusi ja kerrankin noudatin ohjetta kirjaimellisesti tuon vaaleanpunaisen version kanssa.
Ja vaaleansinisessä lähes loppuun saakka niin langan,
puikkojen kuin silmukoidenkin osalta, kunnes olisi pitänyt kiristää viimeiset silmukat yhteen ja päätellä.
Jatkoin nimittäin noilla silmukoilla neulomista ja tein pienen antennin,
josta sitten lopulta muodostui solmu pipon päälaelle.
Ohje on Dropsin ja linkki siihen löytyy tästä.


Minulla kun nykyään on tuota Dropsin ohutta merinovillaa useampi kerä ja monen värisenä odottamassa inspiraatiota.
Sen verran paljon siitä tykkään.
Ja toinen jemmalanka on Novitan seiskaveikka, jota löytyy vähän turhankin monta täyttä
ja aloitettua kerää siltä varalta, jos ja kun sukan neulomisinnostus iskee 😊


Koska mallineule oli tuttu, pikkumyssyt valmistuivat nopeasti.
Ja mielestäni niistä tuli oikein söpöjä.
Nyt pitäisi vaan jostain löytää käyttäjä 😊


Myssyjen kaveriksi on valmistunut myös muutamat ihan pienen ihmisen kokoa olevat söpöilylapaset ja sukat. 
En ole vielä niitä kuvannut, joten laitan kuvia näytille taas jossain toisessa vaiheessa.

Vauvan pitsimyssyt



💗 Kauniita ja stressittömiä kevätpäiviä sinulle 💙


sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Herkullista pääsiäistä!

Pääsiäiskakku

Tämä pääsiäisenä saimme kahvipöytään 
todella upean täytekakun!
Kakun on loihtinut taitava tyttäreni💜


Kakussa pikkuiset puput ovat käyneet etsimässä piilotettuja suklaamunia.
Ja onhan niitä löytynyt, niin paljon, etteivät kaikki edes koriin mahdukaan.
Vilkkaampi kaveri ei meinaa malttaa pitää käpäliään erossa munista,
vaan kurkkii, josko saisi maistiaiset ihan heti.


Pääsiäisessä on kevään taikaa - hempeät värit, ruohon vihreä,
pikkuiset tiput ja pupuset, munista kuoriutuvat yllätykset.
Kaikki uutta kasvua, nuorta ja tuoretta.
Keväthän se siellä 💚



Tummassa suklaakakussa on kuorrutteena ns. italiainen voikreemi 
ja täytteenä aprikoosihilloa ja vaniljakermavaahtoa.


Tytär taiteli upeat puput, korin ja sen rusetin kaulintamassasta.
Värit ovat elintarvikeväreistä itse sotkettuja.
Kakussa on päällysteenä ns. italialainen voikreemi,
joka muodostaa jämäkän leikattavan pinnan. 



💛
Herkullisia ja mukavia 
pääsiäispäiviä
Sinulle
💛



keskiviikko 8. huhtikuuta 2020

Kevätsukat




Kevät ja vaaleankeltainen -
siinäpä vastustamaton yhdistelmä 💛



Kun näin kerän Novitan keväistä vaaleankeltaista seiska veikkaa kaupan hyllyssä,
se ikäänkuin pomppasi suoraan ostoskärryyni.
Ja yhtä päättäväisesti se päätyi puikoille ja jalostui yhden yön miettimisen jälkeen sydänkuviollisiksi kevätsukiksi.
Niin, kevätsukiksi, vaikka paksua villalankaa ovatkin 😊




Tosiaan kehittelin kuviota päässäni eräänä yönä, kun uni ei meinannut tulla.
Muistikuvat päättyvät siihen, että etuosan sydänkuvio oli sijoitettu paikoilleen ja taakse oli mietitty jotain reikäneulosta.
No, niillä mielikuvilla sitten vaan seuraavana iltana töiden jälkeen sukat puikoille!
Kuvio on taas vähän sinnepäin. Virheitä "miljoona" ja takaosan kuvio vähän toispuoleinen,
mutta tulipahan taas tehtyä😊


Tällaista sydänkuviota olen ihaillut monissa neuleissa ja miettinyt,
mihin neuleisiin sen sijoittaisin.
Omaa toteutustaan odottaa vielä pikkuinen neulepeitto, jonka mallia olen päässäni pohdiskellut.
Langat ovat vielä hankkimatta ja saavat toistaiseksi ollakin, 
sillä välillä pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja käyttää jo olemassa olevia. 

Kevätsukat

Kantapäästä ja sivujen "ilmastointirei'istä" tykkään itse.
Antavat vähän ilmettä ja reikäneulos varsinkin keventää kevätsukkia.



Sukissa on 52 silmukkaa varressa ja kantakavennusten jälkeen 50,
jotta eivät pyöri jaloissa.
Tein vähän hölmösti siinä, että neuloin sukat 3 puikoilla, enkä 3,5 kuten aiemmin tuosta langasta.
Tuli ehkä vähän liian tiivistä pintaa ja kuvio ei niin hyvin pääse oikeuksiinsa,
mutta en viitsinyt sitten purkaa, vaan tein loppuun. 
Tietääpähän nyt sitten senkin.



Näiden sukkien jälkeen on ollut puikoilla parit minikokoiset lapaset ja myssyt,
jotka ovat toimineet nopeasti valmistuneena neulontaterapiana, kun tämän härdellikevään työt ovat stressanneet vähän liikaa.
Niistä sitten jokunen sana tuossa keväämmällä.
Nyt odotan vaan kovasti kevätauringon tekevän taikojaan ja että pääsen kunnolla tarttumaan haravan varteen (=saan rakot käsiini 😃 )
ja työntämään sormet multaan.



Kevät on jo pitkällä ja pääsiäinen on ihan kohta.
Aika vähän olen pääsiäistä kotiin laittanut. Tuntuu, että joka vuosi vaan vähemmän tulee juhlapyhien mukaan koristeita laitettua. 
Jouluna sitten ehkä enemmän, mutta vähenemään ovat meillä nekin koristelut.
Kun lapset ovat käytännössä aikuisia, ei meillä enää etsitä pääsiäismunia, 
ei askarrella noitia, maalata munankuoria tai tehdä höyhenpalloja.
Täytyy tunnustaa, että vähän on haikea olo sen suhteen. 
Toisaalta niinhän sen maailman järjestyksen täytyy mennäkin ja aika aikaa kutakin.
Sitä on vaan sopeuduttava.


Kevätkoristeiksi riittää nykyään muutama maljakkoon taitettu puun ja pensaan oksa, pari pajunoksaa ja höyhentä. 
Rairuohoa en kylvä, mutta ohraa kyllä ja siihen ne höyhenet sitten tökkään 😊
Siinäpä ne meidän pääsiäiskoristeet.


💛 Lempeää ja rauhallista pääsiäisen aikaa Sinulle 💚




lauantai 4. huhtikuuta 2020

Sitruunaisia leivonnaisia




Sitruunaiset leivonnaiset ovat suuria suosikkejani. 
Kuvat näistä tyttären jo viime pääsiäisen alla leipomista sitruunaleivoksista olivat minulla unohtuneet tuonne blogin syövereihin luonnostilaan.
Ajattelin, että näin pääsiäisen lähestyessaä on hyvä hetki näiden herkkujen julkaisulle.

Sitruunaiset leivonnaiset

Nämä olivat siis murotaikinapohjaisia sitruunaleivoksia ja ihan mahdottoman raikkaan makuisia ja juuri sopivan kokoiseksi leikattuja,
jotta yhdessä palasessa oli riittävästi yhden kahvi- tai teekupposen kaveriksi.


Leivonnaisissa on pohjan päällä itse keitetty sitruunan makuinen tahna.
Pitääkin kysyä, saisiko tällaisia, tai edes vastaavia myös täksikin pääsiäiseksi 💛


Tämä kevät on ollut hyvin erikoislaatuinen ainakin tähän asti.
Mielen ja sekä työ- että vapaa-ajan on täyttänyt huoli pandemian leviämisestä
 ja sen vaikutuksista sekä meidän kaikkien terveyteen että myös yhteiskuntaan. 
Työpaikalla sen on huomannut ahdistavan usein. 
Ihmisillä on huoli paitsi omasta ja läheistensä terveydestä ja toimeentulosta myös koko maailman tilasta.
Mutta, ihminen on sopeutuvainen. 
Yhteen hiileen puhaltamalla olemme saaneet tehtyä paljon. 
Siitä olen onnellinen.
Toivottavasti tämä on pian ohi...
Vähäunisiakin öitä on toki tullut vietettyä, mutta koska olen siitä onnellisessa asemassa, 
että olen voinut tehdä etätöitä ja vapaa-aikaa on siksi säästynyt pitkiksi venyneistä päivistä huolimatta paitsi perheelle ja käsitöille,
myös kotihommille sekä sisällä että ulkona.
Tilan normalisoituessa on sitten taas kiva reissatakin vaikkapa vaan työmatkoja 😊
Siihen asti,
pidetään toisistamme huolta
💗


Elä jokainen hetki.
Naura joka päivä.
Rakasta yli kaiken.


Näiden netin syövereistä löytyneiden sanojen ja sitruunaisten herkkujen kuvien myötä  toivotan
juuri Sinulle
💛 Kaunista kevättä ja pääsiäisen odotusta 💛