sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Nurmilintu-huivi

Monenlaista huivia on tullut neulottua ja virkattua vuosien varrella; ihan yksinkertaisia peruskaulahuiveja, 
erilaisia tuubihuiveja itselle ja tyttärelle sekä viimeksi viime talvena Novitan Elegia-langasta pitsineuleella kolmiohuivi, 
jota olen pitänyt vain pari kertaa kotona sisällä.


Koska haluan aina tehdä jotain uutta ja kokeilla erilaisia lankoja ja tekniikoita 
ja ennen kaikkea saada vähän erilaista aikaiseksi, oli taas uuden mallin aika.
Olin jo viime talvena miettinyt Heidi Alanderin Nurmilintu-huivin tekemistä
 ja toteuttamisen aika tuli, kun itseä miellyttävä lanka löytyi, 


Langaksi valikoitui täysin sattumalta ihan pelkästään värin ja paksuuden perusteella 
Dropsin Big Delight -lanka, kun sellaisen kaupan hyllyssä näin.
Lanka on ihan tietoisesti paksumpaa kuin ohjeessa mainittu, koska tarkoitus oli nimenomaan neuloa huivi pakkasille.


Langan puikkosuositus oli 5. 
Alkusilmukat tein sukkapuikoilla, 
mutta hyvin nopeasti siirryin käyttämään pyöröpuikkoja niiden helppouden takia. 


Nämä kuvat on otettu viime lokakuun puolivälin kieppeillä matalalta paistavan syysauringon loisteessa.
Kauniisti kukkiva syysasteri sopi mielestäni neuleen väreihin kivasti, joten senkin kukkasia pääsi mukaan kuviin.



Välillä oli jälleen, itselleni tyypilliseen tapaan, pidettävä useampi kunnon tuumaustauko, kun aina oikein neulominen alkoi puuduttaa.
Toisaalta neule eteni alkuun hyvää vauhtia paksun langan ja helpon mallineuleen ansiosta.



Huivi oli ollut puikoilla viikon jos toisenkin ja syysasteritkin olivat  jo kuihtuneet ajat sitten ja huivi oli kesken edelleenkin,
sillä jostain syystä neulontainto hiipui vuoden loppuun mennessä ja huivintekele unohtui kolmeksi kuukaudeksi käsityökorin pohjalle.


Tammikuun lopulla päätin tarmonpuuskassani tehdä keskeneräisiä käsitöitä loppuun. 
Niitä oli siis muitakin kuin tämä huivi. 
Niinpä sisulla jatkoin ja televisiota katsoessa tämäkin projekti valmistui tammi-helmikuun vaihteessa.


Oikaisin ohjeesta muutamasta kohtaa ja muokkasin ohjetta pikkuisen, 
koska huivista näytti tulevan minun käsialallani ja tällä langalla hieman liian iso kaulahuivitarkoitukseen. 


Huiviin kului lankaa tasan kaksi kerää.
Olin varannut lankaa kolme kerää, joten nyt on yksi ylimääräinen taas odottamassa,
mitä siitä keksisi tehdä.



Nämä valmiin huivin kuvat on kuvattu helmikuun alun häikäisevässä auringonpaisteessa
hohtavalla hangella ja pienen pihavaahteran oksilla.


Huivista tuli lopulta oikein sopivan kokoinen ja toimiva villakangastakin kanssa pidettäväksi.
Lanka on villaa ja löysästä neuloksestaan huolimatta huivi lämmittää oikein mukavasti.
Olen tyytyväinen, kun tämäkin on vihdoin valmis.
Nyt teen pienempiä käsitöitä taas jonkun aikaa.


Syksystä kevääseen.
Käyhän se näinkin 😊


maanantai 11. maaliskuuta 2019

Kohti kesää -sukat




Vuoden vaihduttua ja valon määrän lisääntyessä, 
ajatukset alkavat suuntautua yhä enemmän kevättä ja kesää kohti. 
Huomaan myös, että kevät on tullut itselleni myös käsityörintamalle,
mistä selkeänä merkkinä on vaaleiden ja hempeän väristen lankojen lisääntyminen puikoilla.

 

Jostain syystä olen nukkunut tänä talvena vähän katkonaisesti
 ja ajatukset pyörivät unen katkosten aikana epämääräisesti milloin missäkin. 
Mutta yhtenä yönä syntyi kuitenkin yksi järkevä ajatus 
-
nimittäin ajatus Kohti kesää -sukista.


Tiesin, että minulla on ihan liikaa erilaisia lankoja odottamassa käyttöä,
joten päätin jo yöllä, että niillä langoilla ja väreillä mennään, mitä kaapista löytyy.


Heti aamulla otin ruutuvihkon ja lyijykynän 
ja pikaisesti luonnostelin siihen yöllä syntyneen ajatuksen sukkien kuviosta, jotta se ei unohdu.
Aika sekava siitä tuli ja kolmelle sivulle ulottui,
mutta yllättävän hyvin onnistuin laskemaan silmukat ja saamaan kuviot kohdilleen.


Seuraavaksi kaivelin esiin sopivat langat päätyen valkoiseen ja vaalean liilaan.
En yhtään muista, mihin tuo liila on hankittu, mutta se ei oikein ole "minua", 
vaikka tosi nätti väri onkin.
Ajattelin sen kuitenkin keväisenä värinä sopivan tähän sukkaprojektiin,
joka siis innostuneen alun jälkeen vaati hetken jos toisenkin pohdintaa ja motivaation
keräämistä.


Lankana on siis Novitan Nalle valkoisena ja liilana.
Toinen sukka on neulottu Novitan 3 koivupuikoilla ja toinen Prymin 3 ergnonomiapuikoilla, 
jotka olivatkin minulle uusi ja mielenkiintoinen tuttavuus.
Molemmat puikot ovat näkyvissä yllä olevissa kuvissa.
Koivupuikot istuvat kuitenkin edelleen kaikkein parhaiten minun käsiini.


Sukissa on varressa 62 silmukkaa  jakautuen niin,
että etupuolen molemmilla puikoilla on 16 ja takapuolen 15 silmukkaa. 


Sukkien kuvio on epämääräinen.
Siinä pitäisi olla jotain lehti- ja kukkakuvioita sekä kaaria sinne ja tänne.
Ihan ei lopputuloksessa alkuperäinen ajatus välity,
mutta tällaisena yöllä pähkäiltynä neuleena menettelee ja tyytyväinen olen,
 että sain sen noinkin hyvin onnistumaan.
Seuraavan kerran pitää kuitenkin muokata mallia vähän paremmin laskeskellen ja sommitellen.



Ohuessa langassa toisen värin nurjalla olevat kiinnityskohdat näkyvät turhan selkeästi; 
osansa asiassa on ehkä myös vaihtelevalla käsialalla ja illalla hämärässä "käsikopelolla" neulomisella.


Mutta kyllä näillä saa varpaansa lämpimänä pidettyä.


Mukavia kevätpäiviä!




sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Iglu-kakku


Luonto ja sen monimuotoisuuden säilyttäminen ovat meidän kaikkien olemassaolomme kannalta hyvin elintärkeitä.
Talvi kuuluu siihen oleellisena osana ja talveen taas näillä leveysasteilla myös lumi. 
Lumesta on tänä talvena saatu nauttia rehellisesti sanoen ihan kyllästymiseen asti, 
mutta nyt kevättä kohti mennessä muistot lumen tukkimasta pihasta alkavat onneksi painua taka-alalle. 


Pingviinit ja mursut, jääkarhuista nyt puhumattakaan ovat alttiina napajäätiköiden sulamiselle 
ja elinolosuhteiden muuttumiselle. 


Nämä ovat tärkeitä asioita varsinkin nuorille, sillä heille jätämme maailman jälkeemme. 
Näiden pitää olla tärkeitä myös meille ehkä kyynistyneillekin aikuisille.

Iglu-kakku

Tyttäreni teki tämän viikonlopun kahvihetkille banaaniliköörillä kostutetun mansikkakakun,
jonka koristeissa jäätikön asukkaat saapuivat vieraiksi meidän kahvipöytäämme.


Kakussa on perinteinen sokerikakkupohja ja väleissä mansikkahilloa 
sekä vaniljalla maustettua kermavaahtoa. 


Päällä on Kinuskikissan valmiista vaniljamassasta muotoiltu "jäätikkö",
jolla pikkuotukset sulassa sovussa tallustelevat ja katsoa
tillittävät niitä ihastelevia ihmisiä.


Myös iglu on samanlainen täytekakku, mutta erilaisella ulkomuodolla. 
Iglun päälle on sivelty himmeää hohtoa antavaa tomuväriä.



 

Jäätikön asukkaat ja igluvahdit tytär muotoili Renshaw'n muotoilumassasta. Värit on itse sekoitettu elintarvikeväreistä ja vaivattu käsin massaan. 


Minun mielestäni nämä pikkuheput ovat aivan hurmaavia.
Näitähän ei tietenkään raaskittu syödä, 
vaan ne laitettiin kuivumaan ja toimivat malleina ja koristeina jatkossakin.


Oikein mukavaa alkavaa uutta viikkoa sinulle 💙





torstai 28. helmikuuta 2019

Taaperon tuubihuivi ja myssy


 
Taaperon tuubihuivi ja myssy




Vuodenvaihteessa neuloin taaperolle sopivan tupsumyssyn,
josta enemmän kuvia täällä.
Ja, koska tuota valkoista Novitan Pilvi -lankaa jäi vähän yli ja 
satuin kaupasta sitä löytämään lisää, 
ajattelin tehdä myssyn kumppaniksi tuubihuivin.



Ja, koska tammikuun lopun kirpakka pakkanen houkutteli neulojan ulos, 
pääsi myös kauluri / tuubihuivi kuvattavaksi kimaltavalle hangelle.
Vähän oli haastavaa saada lumivalkoisesta neuleesta lumella kuvia,
mutta yritetty nyt on ainakin 🌞


On se vaan jännä, miten pienistä asioista ihminen voi hyvän olon tunteen saada.
Kuten nyt tällaisesta pehmeästä ja pörröisestä langasta ja siitä,
miten kevyeltä se hangella näyttää.



Tuubihuivissa on  72 silmukkaa ja se on neulottu 3,75 pyöröpuikoilla aina oikein. 
Alussa ja lopussa on kahdeksan kierroksen verran 2 oikein, 2 nurin -joustinneuleta.
Alun joustimen jälkeen lisäsin ensimmäisellä kierroksella 2 silmukkaa 
ja vastaavasti sileän osuuden viimeisellä kierroksella kavensin 2 silmukkaa, 
jotta silmukkamäärä olisi jaollinen neljällä ja toisaalta huivin muoto hieman korostuisi.


Ihan hauska pikkupakkasille soveltuva söpöilysetti tästä tulikin.
Käyttäjä on vielä arvoitus, mutta eiköhän tämäkin pian löydä uuteen kotiin.





Tällä hetkellä täällä maan eteläisessä kolkassa puhaltaa kylmä tuuli ja luntakin viskelee. 
Kevättä on kuitenkin ollut viime aikoina jo niin paljon ilmassa, 
että alkavan maaliskuun kunniaksi uskallan toivottaa sinulle kauniita ja aurinkoisia kevätpäiviä tämän aurinkoisen tammikuun lopun pakkaskuvan myötä 🌞

maanantai 25. helmikuuta 2019

Romanttista vanhaa roosaa



Keväällä puikoilta tipahtelee kuin huomaamatta kevyempiä neuleita. 
Esimerkkeinä nämä ohuesta ja pehmeästä merinovillasta tehdyt vauvan sukat ja myssy. 


Väriksi valikoitui vanha roosa, 
vaikka tämä setti olisi kyllä herttainen myös kirkkaammista väreistä tai ihan vain raikkaasta valkoisesta tehtynä.


Ostin syksyllä pariin otteeseen Dropsin baby merino -lankaa useissa eri väreissä useamman kerän ja 
olen siitä talven mittaan tehnyt parit aikuisten kokoa olevat olosukat ja useita pieniä lasten asusteita.
Lanka on näköjään niin riittoisaa, että se ei lopu ikinä,
 joten saatte siis jatkossakin nähtäväksi vastaavia tuotoksia 😉


Sukat on tehty samalla tavalla, kuin viime kesänä tekemäni harmaat vastaavat, 
joita pääset tutkailemaan täältä.
Kuvio löytyy mm. Novitan sivuilta täältä sekä varmasti monesta muustakin ohjeesta, 
sen verran yleinen se on.


Näissä sukissa on 40 silmukkaa ja mallikerta toistuu 1 kiertäen oikein 1 nurin -resorin jälkeen
 leveyssuunnassa varressa viisi kertaa ja jalkapöydän päällä kaksi kertaa. 
Varren pituus on ylhäältä kantapään loppuun 15 cm ja jalkaterän pituus kannasta kärkeen 12 cm.


Myssyssä puolestaan on 88 silmukkaa ja mallikerta toistuu siinä kolmessa kerroksessa 11 kertaa.
Myssyn kokonaiskorkeus on 17 cm ja säteittäiset kavennukset on aloitettu, 
kun sileää on pitsin jälkeen neulottu seitsemän senttimetriä. 
Vähän summanmutikassa tätä tein ja koska saapusalla ei ole ketään, 
kenelle tätä koettaisin, arvioin mittasuhteiden perusteella silmämääräisesti, 
että myssystä tuli sopiva noin 3-7kk ikäiselle pienelle.


Vanha roosa värinä on mielestäni kaunis ja sopii tällaisiin vähän romanttisiin neuleisiin. 
Olen kuitenkin sitä mieltä, että seuraavaksi puikoille tulee silti vähän raikkaampia värejä.


Suloista kevään odotusta sinulle💗