perjantai 28. kesäkuuta 2019

Kesän maut ja tuoksut



Pioni 'Sarah Bernhart'

Juuri nyt keskikesän tuoksut ja maut ovat parhaimmillaan. 
Pionien viettelevä tuoksu ja
jasmikkeen makea metsämansikan kaltainen tuoksu leijailevat 
sateen jälkeen puutarhassa. 

Jasmike 'Tähtisilmä'
Tuntuu, että kaikki kasvit kukkivat yhtä aikaa, tai ainakin niin lyhyen aikaa, 
että niiden loistosta ei ehdi saada tarpeekseen.
Mutta on mukavaa, kun syreenien lopetettua kukintansa, jasmike aloittaa ja eipä aikaakaan,
kun hortensiat jatkavat. Lähes koko kesän joku pensas kukkii,
kukkapenkin asukkaista puhumattakaan. 


Mutta ne pionit!
Niitä jaksaisi ihailla loputtomasti.
Osa kotipihan pioneista on vielä pieniä ja kukkii vaatimattomasti. 
Osa, kuten tämä alla oleva valkoinen kukkii taas todella komeasti ja vuosi vuodelta enemmän. 



Kuljen kukan luotan toisen luo ja pysähdyn tuoksuttelemaan 
huumaavasti tuoksuvan loistojasmike "Tähtisilmän" viereen.
Itse asiassa aloitan kierroksen sen luota ja päätän sen luo. 
Intensiivinen kukinta kestää vain hetken, mutta voimakas, makea, ihana tuoksu
leijailee kauas.



Tätä kaunotarta voisin katsella loputtomasti 💗 


Pöydällä odottaa kupposellinen kahvia ja kauppareissulla mukaan tarttuneet
makeat kotimaiset mansikat.
Neuleen alku odottaa tuolla ihan rauhassa. Sen vuoro on kohta.
Muuta en kaipaa juuri nyt.
Kesä.


Mansikan makeaa viikonloppua sinulle!




tiistai 25. kesäkuuta 2019

Kasviväreillä ilottelua



Hurahdin lankojen kasvivärjäykseen viime kesänä.
Isoja operaatioita en ole tehnyt, mutta sellaisia pieniä kokeiluja kylläkin.



Monenlaisia sävyjä sainkin aikaiseksi ja halutessasi pääset kurkkaamaan niitä täältä
Mutta vihreää en onnistunut saamaan. Sitä tavoitellessani pilasin myös yhden lankavyyhdin ihan täysin ja se meni roskiin.
Moni väreistä oli mielenkiintoinen yllätys, osa parempi, osa vähän sinne päin. 


Luin jostain blogista, että lupiniinista saisi vihreää aikaiseksi. 
No ei kun tuumasta toimeen ja pian keittiön työtasolla olikin iso kimpullinen lupiinin lehtiä.
Joku oli ehtinyt kukat poimia niin, että minulle jäi vai kaksi vähän nupuillaan olevaa, 
mutta kivalta ne näyttivät nekin. 


Ja koska meillä ei ole puuhellaa tai ulkona ns. kesäkeittiöä, keittelen liemiä keittiön sähköhellalla tavallisilla kattiloilla
ja sitten lasipurkeissa annan lankojen rauhassa värjääntyä. 
Silppusin lupiininlehdit kattilaan ja keitin hiljalleen useita tunteja.
Niistä lähtenyt väri oli aika hailakka, mutta vihertävä kuitenkin. 


Aluksi väri näyttikin vihertävältä, mutta hyvin pian totesin, että ei tuosta vihreää saa millään. 
Olisiko tullut vihertävämpää, jos pohjalankana olisi ollut vaikkapa harmaa ja olisin käyttänyt lehtien sijasta sinivioletteja lupiinin kukkia, en osaa sanoa, 
mutta olen nyt tullut johtopäätökseen, että minä en näköjään jollain tietyllä kasvilla saa vihreää aikaiseksi.


Lupiinin lehdet värjäsivät valkoisen Novitan Nalle-langan kirkkaan keltaiseksi. 
No, ehkä väri taittaa vihertävään ihan hiukan, mutta yllättävän kirkkaan keltainen siitä tuli.
Alunavedessä muutaman tunnin lionneet märät langat pääsivät lasipurkkiin lupiinivärikylpyyn ja
viihtyivät siellä kaksi vuorokautta, jonka jälkeen huuhtelin ne ja pesin hyvin varovasti.


Ja aamuauringon valossa lopputulos näyttää tältä. 
Vaikka en langoissa keltaisen ystävä varsinaisesti olekaan, on tämä väri yllättävän kiva. 
Lapsena keltainen oli lempivärini ja toki tykkään siitä edelleen kukissa, 
mutta vaatteissa en niinkään. Tämä tulee kyllä käytettyä.



Seuraavaksi kattilaan pääsi pihakäenkaali, jota on kulkeutunut jostain etupihan kukkapenkkiin.
Monta vuotta olen sen kanssa tuskaillut ja sitä rikkaruohona pois nyhtänyt,
mutta viime kesäisen värjäyskokeilun myötä hoksasin, että siitä saan aivan ihanan väristä lankaa.
Niinpä nyt jo harmittaa, että ko. kasvi ei enää entiseen malliin kukkapenkissä rehotakkaan.



Silputtu pihakäenkaali pääsi myös hautumaan vedessä hellalle useaksi tunniksi ja pian siitä leijaili makea marjamehumainen tuoksu.



Lehdet luovuttivat värinsä tosi hyvin ja neste oli upean punaista.
Seuraavaksi pääsin jännimpään ja mukavimpaan vaiheeseen, sillä osasin jo odottaa hienoa värinvaihtumista. Jaoin mehun kahteen osaan,
sillä halusin värjätä paitsi valkoista myös pari päivää aiemmin lupiineilla värjättyä keltaista lankaa.


Alunavedessä pureutunut kirkkaan valkoinen lanka alkoi lähes saman tien punaiseen mehuun päästessään muuttua violetin sävyiseksi. 
Tuo violettikin olisi minulle kelvannut ja toki tuo alkuperäinen punainenkin 😊


Värjäysastia on pieni, koska halusin pitää nestemäärän mahdollisimman pienenä, jotta väri ei laimenisi liikaa. 
Kääntelin sitten purkkia ja lankoja useampaan otteeseen, jotta väritulos olisi tasainen.


Mutta väri syventyi vielä jonkun aikaa ja lopputulos oli tällainen ihanan lemminkinsininen,
jonka näet yllä olevassa kuvassa. Väri sopi hyvin lupiineihin, vaikka niiden kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä 😊

Kasveilla värjätty lanka



Väri haalistui huuhtelun myötä vähän enemmän kuin viime kesäisessä värjäyksessä,
mutta jäi kuitenkin nätin vaaleansiniseksi.
Olisi kannattanut antaa langan värjäytyä vielä ylimääräinen vuorokausi,
eli ihan rauhassa, mutta en malttanut.


Seuraavaksi pihakäenkaalimehuun pääsi siis keltainen lanka ja ensiksi näytti siltä, 
että saan aikaiseksi  jotain hyvin epämääräistä ruskehtavaa väriä.
Onneksi värioppi piti tässäkin tapauksessa paikkansa ja väri alkoi muuttua vähitellen vihertävään suuntaan.


Lopputulos oli yllättävän vihreä. Valitettavasti en saanut vyyhtivaiheessa otettuihin kuviin vangittua oikeaa sävyä. 
Lopputulokseen olen nyt kuitenkin tyytyväinen!
Lankaa oli kokeilumielessä vain kovin vähän ja alkoi jo harmittaa, 
kun en uskaltanut tehdä sitä enemmän... 


Tässä yhdet pikkukerät kaikkia tällä erää valmistuneita lankoja.
Täytyy sanoa, että tällaisiksi kotikettiössä tehdyiksi pikkukokeiluiksi onnistuivat
ainakin omasta mielestäni erittäin hyvin 😊


Kuvassa oleva loistotädyke ei liity mitenkään langanvärjäykseen, mutta pääsi kuvaan, kun kasvoi sopivasti  kuvauspaikalla.


Ja tässä vielä pihakäenkaali ja sen punaisella mehulla vaaleansiniseksi värjätty Nalle-lanka.


Täytyy todeta, että tällä kertaa värjäyshommat olivat todella palkitsevia ja jatkoa seuraa!


Kivoja kesäkuun viimeisiä päiviä sinulle 💙💛💚

torstai 20. kesäkuuta 2019

Sininen on taivas



Ihana kesä. 
Kukat kuuluvat minun elämääni hyvin vahvasti, sen verran estetiikkaa kaipaan elämääni.
Nimenomaan valkoiset kukat ovat suosikkejani,
vaikka toki kukka kuin kukka on kaunis ja minulle kelpaava.
Mutta, jos ja kun tulee valinnan vaikeus, päädyn usein juuri valkoiseen.


Kotipihalle olen tietoisesti pyrkinyt valitsemaan pääasiassa valkokukkaisia puita ja pensaita, kuten tämän valkoisen pihasyreenin.
Köynnöksissä sitten löytyy kärhöjä vaikka minkä värisiä.
Alla oleva alppikärhö on kevään ensimmäisiä kukkijoita ja jatkaa hiljakseltaan kukintaansa pitkin kesää.


Yksi pihamme vähän erikoisemmista puista on alla oleva saksanpihlaja.
Se on kasvaa kauniin muotoisena ja on mielestäni komea näky. 
Keväällä sen oksankärkiin muodostuvat kauniit lehtiruusukkeet, 
joiden päässä on kaunis ja tiivis pihlajankukkaterttu.


Tuossa alla on kuva pikkuisesta kirjovaahterasta, joka kasvaa hieman ahtaassa kohtaa, 
mutta eipä sitä muuallekaan siitä enää voi siirtää, joten kasvakoon. 
Valitsin aikoinaan nimenomaan tämän valkokirjavalehtisen version tummalehtisen ns. verivaahteran sijaan. 
Molemmat ovat kyllä kauniita, mutta jotenkin tämä oli "valoisampi". 
Vaaleanvihreät lehdet sinistä taivasta vasten ovat kyllä kauniita.



Sininen taivas ja sininen meri, taustalla valkoisen kaupungin rakennuksia.
Kuva on viime kesäiseltä Suomenlinnan reissulta. 


Kuten huomaat, rakastan sinistä taivasta ja kukkien kuvaamista sitä vasten. 
Tässä tällä kertaa sinulle näytille muutama otos.
Näin haluan maailmani nähdä.


Näistä väreistä tulee hyvin suomalainen olo 😊
On aika juhlistaa keskikesän juhlaa ja nauttia valoisista kesäöistä.
Nautitaan kesästä kukin tavallamme ja tahollamme!


Ihanaa ja kaunista Juhannusta 💙


tiistai 18. kesäkuuta 2019

Kesäkuu kukkii

Arovuokko
Keskikesän juhlan lähestyessä kukkia puhkeaa pihalla yksi toisensa jälkeen.
Tässä seuraa kesäkuun kukkakavalkadi, jossa kuitenkin on mukana vain osa.

Kevätkaihonkukka
Arovuokkojen ja kevätkaihonkukkien lopetettua

Kesäpikkusydän
Kesäpikkusydän 'Alba'


vauhtiin ovat pääseet pikkusydämet ja syreenit


Valkoinen pihasyreeni 'Alba' on ehdoton suosikkini. 
Se vihertyy aikaisin keväällä, kukkii kauniisti ja tuuheasti sekä pysyy vihreänä ja lehdessä pitkälle syksyyn kaikista pensaista pisimpään.


Metsämansikan kukka
Siellä täällä kukkapenkeissä aluskasvillisuutena levittäytyy metsämansikka, 
tai ahomansikka, miten kukin sen tuntee. Ensimmäisiä mansikoita on jo päästy maistelemaan.

Ruusuorapihlaja

Ruusuorapihlajan runsasta kukintaa odotan joka kevät. 
Puu lopettelee paraikaa kaksiviikoista kukintaansa, mutta jälleen sen punaisia kukkaterttuja on ikuistettu moneen ja taas moneen kuvaan.

Kruunuvuokko
Viime kesänä sain onnistumaan kruunuvuokkojen kasvatuksen. 
En viitsinyt nostaa juurakoita talveksi pois, koska minulla ei ole niille kunnollista talvisäilytyspaikkaa. 
Yllätys olikin melkoinen, kun muutama oli selvinnyt talvesta ja hämmästyksekseni löysin ne kukkivina viime kesäiseltä paikaltaan.

Lemmikki
Lemmikkejä olen tänäkin keväänä ihastellut. 
Nekin ovat nyt jo kukintansa kukkineet, mutta loistavat kuvissa edelleen.
Kotipihlaja
Pihlajankukkien makea tuoksu täytti monta lämmintä alkukesän iltaa ja nyt on tulossa runsaasti pihlajanmarjoja.

Japaninakileija
Akileijojen kauniit kukat keräävät aina katseita.
Ujo japaninakileija pitää kasvonsa tiukasta maata kohden, mutta kukkapenkin uusi tulokas katsoo suoraan kohti 💗


Loistotädyke
 Arovuokon ja lemmikin lisäksi kolmas vauhdikkaan omavaltaisesti uusia kasvupaikkoja etsivä on loistotädyke, 
jonka kukkien sinestä tykkään erityisen paljon. 

Loistokärhö 'Multi Blue'
Ison ympyrän muotoisen perennapenkin keskellä olevassa korkeassa mustassa obeliskissa
kiipeilee useampi erilainen loistokärhö. Nimet ovat minulta pääosin hukassa ja talvikin vei kärhöistä jonkun.
Sen sijaan tunnistan tämän tällä hetkellä aivan upeasti jätti-isoilla kukilla kukkivan 'Multi Blue'-lajikkeen, jonka kukat ovat täysin nimensä veroiset.


Kaunista ja aurinkoista juhannusviikon jatkoa Sinulle 💗

Verikurjenpolvi