Hyvää pääsiäistä!

 

On taas se aika vuodesta, jolloin joka aamu tähyää taivaalle,
paistaako aurinko.
Ja koska ei malttamattomana jaksa odottaa luonnon heräämistä 
talviunestaan, koiran kanssa tehdyillä kävelylenkeillä
on tullut taitettua muutama koivunoksa maljakkoon.
Ja eipä aikaakaan, kun silmut suurenivat ja pienet keväänvihreät hiirenkorvat ilmestyivät varpuihin. 
Kuinka kauniin täsmällisiä ja teräväreunaisia ne ovatkaan 💚

Keväällä paitsi luonto myös neuloja herää pimeän talven jäljiltä horroksestaan. 
Katse etsii lankakorista vaaleita ja kirkkaita sävyjä.
Ihan erilaisia kuin syksyn ja talven lämpivät ja tummat.
Vaikka valon lisääntyessä sitä jopa näkisi paremmin neuloa nyt tummaakin, 
mutta ei, valkoista ja vaaleaa sen olla pitää 😊
Tällä kertaa ostin kaupasta ihan varta vasten upouutta valkoista seiskaveikkaa 
ja sen kaveriksi lankakorin pohjalta pari nöttöstä pariin joululahjasukkiin käytettyä keskiharmaata
 ja sekä kaksi vielä pienempää nöttöstä pari vuotta sitten elintarvikeväreillä 
vaaleankelta-oranssipilkukkaaksi värjäämääni lankaa. 
Ja, koska ne eivät olisi riittäneet, otin vielä hieman isomman jämälankakerän vaaleankeltaista,
 josta viime keväänä neuloin Kevätsukat .
Ja siis kevään kunniaksi tosiaan keltaista jälleen tänäkin keväänä, 
vaikka muuten en siitä yleensä neulo. 

Kun näitä tuossa joku aika sitten neuloin, tytär totesi ykskantaan, että "teet pääsiäissukkia".
Vähän ihmettelin, että miten niin. Kuulemma, kun on vihreää ja keltaista. 
Hänen mukaansa varsinkin kauempaa katsottuna sukkien harmaa lanka näyttää keltaisen vieressä vihreältä. 
Nyt, kun näistä kuvista tätä kirjoittaessani katson, niin kyllähän tuo vähän vihertävään näyttäisi taittavan.
Nämä ovat siis minun tämän kevään pääsiäissukkani 💛
Pääsiäistä en ole paljoa kotiin laittanut,
mutta koivunoksia, vaaleat kynttilät, vähän höyheniä ja lautasellinen rairuohoa tuovat sen verran 
kevään juhlan tuntua, kuin tällaisen laiskan koristelijan kotiin on tarve.

Ja sitten kun valitsee useampaa raitalankaa ja raidoille tulevat pitkät välit,

joutuu päättelynäkin tunnetun tylsääkin tylsemmän haasteen eteen. 

Ja teepäs se siististi.

 Eli niin, että ei tunnu jalkapohjassa ikäviä muhkuroita ja raidat eivät vetele mikä minnekin.

No, lopputulos päättelyn osalta on sitten taas vähän niin ja näin, 

mutta tulipahan tehtyä sekin heti sukkien valmistumisen jälkeen ja hetki siinä heilahtikin.

Talvi ja  kevät, tai oikeastaan ihan kokonaan viime vuosi ja tämän vuoden alku, 

ovat olleet aika kaoottista työrintamalla. 

Jatkuva riittämättömyyden, ja välillä myös osaamattomuuden tunne, kiire ja halu hoitaa

oma leipätyö mahdollisimman hyvin organisaatiomuutoksen ja tehtävien muuttumisen myötä, 

ovat ns. vieneet mehut. 

Vielä onneksi kuitenkin hurtti huumori kukkii työkavereiden kesken

 ja vaikka välillä on itkukin lähellä, on nauru toistaiseksi vienyt voiton. 

Mutta juuri alkava viikon loma on odotettuakin odotetumpi 

keidas kevään keskellä.

Vielä ei pääse haravoimaan, kuten viime keväänä tähän aikaan, 

mutta meinasin kyllä oksasaksiin tarttua ja vähän lumen runtelemia pensaita siistiä valmiiksi.

Ihan parasta juuri nyt 💚

💛 

Kaunista lankalauantaita 

ja 

levollisista pääsiäistä Sinulle 

💜