lauantai 10. lokakuuta 2020

Vaaleanpunainen lokakuu

 


Taas on se aika vuodesta, 

kun kaupat ja mainokset täyttyvät vaaleanpunaisista nauhoista ja muista tuotteista. 

Tai ainakin siltä minusta tuntuu. 

Roosa-nauhasta ja kaikesta siihen liittyvästä siis puhun, 

kuten varmasti arvaatkin. 



Samalla on se aika vuodesta, jolloin mieleeni palaavat muutaman vuoden takaiset

tapahtumat ja niitä seuraava vuosittainen jännitys. 

Eli se aika vuodesta, jolloin vaaleanpunainen hössötys sekä rauhoittaa että ahdistaa.

Niin hyvä asia kuin tärkeän asian saama huomio onkin. 

Ostan nauhan itsekin, kuten muinakin vuosina. 

Mutta en käytä sitä, sillä sen näkeminen ahdistaa.

Samoin mukaan lokakuisilla kauppareissuilla lähtee toki muitakin vaaleanpunaisilla logoilla varustettuja tuotteita. 

Silti mietin, kuinka vähän kustakin tuotteesta keräykseen lopulta menee.

 Voisiko kyseinen 0,05 tai 0,10 tai 0,50 euroa olla kuitenkin vaikka ihan kokonainen euro, 

eikä mitään nollapilkkujotain.

Ehkä siitä tulisi tuotteelle liikaa hintaa ja kuluttaja ei sitä sitten ostaisi, koska kauppakin haluaa katteensa.

On kuitenkin hienoa, että kampanjoita ja keräyksiä järjestetään ja ihmisiä herätellään huomaamaan, 

kuinka tärkeää on auttaa syöpätutkimusta ja kuinka monta elämää sillä voidaan pelastaa.

Tai, jos ei pelastaa, ainakin hoitaa ja pidentää laadukasta täällä oloaikaa.



Eräältä sairaalareissulta muistan, kuinka istuin vuoroani odottamassa

ja kuinka käytävän kulman takaa kuului puheliaan pikkutytön heleä ääni.

Samassa  hoitajan ohjaamana lääkärin työntämässä sairaalasängyssä istuva iloisesti puheleva 

muutaman vuoden ikäinen tyttö 

tuli näkyviin ja kuulin, kuinka hän kysyi "saanko taas sitä unimaitoa".

Saatuaan myöntävän vastauksen, 

hän nauroi tyytyväisenä ja hymyilevä kolmikko katosi sädehoito-osaston ovista sisälle.

Tuo tapahtuma on tullut monta kertaa myöhemmin mieleeni ja olen miettinyt, 

miten luontevasti lapsi suhtautui hoitooonsa ja lempeästi hoitohenkilökunta häneen suhtautui

ja ennen kaikkea, mitä tytölle kuuluu nyt.

 Kovasti toivon, että hän on nykyään reipas pikkukoululainen.




Monta muutakin kohtaamista ja monia mietteliäitä kasvoja noihin reissuihin liittyy.

Valtaosin kuitenkin mielessä on kiitollisuus, että elän juuri tässä maassa,

jossa tavallisella kansalaisella on mahdollisuus maailman huipputason hoitoon.

Juuri tässä maailman tilanteessa sen muistaminen ja ymmärtäminen 

on todella tärkeää ja juuri siksi pyrin mahdollisuuksien mukaan ostoksilla käydessäni 

hankkimaan kotimaassa valmistettuja tuotteita, jos niitä suinkin on vaan saatavilla. 



Tästä tulikin näköjään vähän tällainen vakava kirjoitus

näin aurinkoisena lokakuisena lauantaina, vaikka tarkoitus ei ollutkaan synkistellä 😊

Välillä asiat kuitenkin pyörivät mielessä ja varsinkin terveyteen ja talouteen liittyvät

ovat helposti niitä isoimpia, mitä ihminen päivittäin pohtii.

Muistetaan käyttää kasvomaskia toisia ja itseämme suojataksemme.

Ja, jos mahdollista, tuetaan myös tämän maan taloutta ostamalla kotimaista ja

syöpätutkimusta hankkimalla vaikkapa Roosa-nauha.

Mutta pääasia;

pysytään positiivisella mielellä, turvassa ja terveinä 🤍



Nyt on  myös muuten taas aika tulla näkyväksi ja kaivaa ehkä laatikon pohjalle hautautuneet heijastimet 

ja ottaa ne aktiiviseen käyttöön. 

Alla olevassa kuvassa on siskoni joskus opiskeluaikoinaan minulle askartelema sydämen muotoinen huopaheijastin 

ja tyttären pienenä koululaisena virkkaama tähtiheijastin.

Ne molemmat pääsevät taas käyttöön.



💗

Toivottelen sinulle aurinkoisia 

lokakuisia päiviä

💗




12 kommenttia:

  1. Puhut tärkeästä asiasta, jonka vakavuudesta huolimatta postauksesi on keveä ja valoisa.
    Olen ihmetellyt samaa eli miksi niin pieni summa per kukin tuote menee syöpätutkimukselle. Jostain lehdestä luin (taisi olla Pirkka), että summat ovat vuosittain kuitenkin aika suuria ja niillä on saatu merkittävää edistystä tutkimuksissa. Ostan mielelläni vähintäänkin Roosa-nauhamerkin, mutta usein myös jotain muuta. Lahjaksikin niitä voi ostaa ja antaa myöhemminkin.
    Totta, me suomalaiset olemme etuoikeutettuja saadessamme erinomaista hoitoa minimaalisella hinnalla. Moni läheiseni on läpikäynyt syövän, myös oma poikani. Hyvällä ja asiantuntevalla hoidolla hän on yhä luonamme.
    Valoisaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos 🤍 Olet oikeassa, keräyssummilla on saatu paljon aikaiseksi ja ilman muuta on hienoa, että keräyksiä järjestetään. Jotenkin toivoisin vaan, että keräyssumma/tuote olisi aina vähän isompi. Mutta lahjoittaahan voi halutessaan myös suoraan tai aina voi valita, mitä tuotteita ostaa :)
      Lohdullsta kuulla, että poikasikin on pärjännyt taistelussa syöpää vastaan 🤍 Omassa lähipiirissäni on monta, jotka ovat taudin selättäneet, mutta myös monta, jotka eivät. Mutta se on tätä elämää; koskaan ei ole oikea hetki sairastua, sehän on ihan selvää. Mutta eniten sitä toivoo, että varsinkin lapset ja nuoret aikuiset näiltä vitsauksilta säästyisivät.
      Valoisaa syksyn jatkoa sinulle 🤍

      Poista
  2. Kerrot tärkeästä asiasta!🧡
    Silti kirjoituksessa on paljon,paljon kiitollisuutta,iloa,valoa 🧡🧡🧡🧡🧡
    Minä olen jotenkin tyrmännyt,vaikka tiedän vaaleanpunaiset tuotteet olevantärkeitä,mutta niiden pienen sentien vuoksi ne on jäänyt kauppaan.anteeksi:( (tai niitä myydään,käyttäen mainos-kikkana?)
    Sanon tai kirjoitan tämän ,jonka olisin voinut kirjoittaa paljon aikaisemmin.
    Muistan kun luin ensimmäistä kertaa blogiasi:ajattelin Olet todella onnellinen ja kiitollisen oloinen,aina kirjoituksissa on niin paljon valoa,,ja loistoa...elämän loistoa...ja kuvat ne on niin rakkaudella otettuja,en kauniimpaa sanaa tuohon keksinyt🧡🧡🧡🧡🧡💚Kauniita,puhuttelvia,hymyn huulille tuovia kuvia!
    Kiitos ,erittäin kaunis kiitos tästä tarinastasi!
    Hyvää syksyn jatkoa!,Sinulle SATU ! 🧡
    Lämpöisin halauksin Liisa💚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos kauniista sanoistasi Liisa 🤍🤍🤍
      Mitään syytä pyydellä anteeksi ei ole, olem samaa mieltä noista vaaleanpunaisten tuotteiden pienistä senteistä; ärsyttävän vähän menee hyvään tarkoitukseen. Siksipä, jos ja kun niitä ostan, mietin aina toki, mitä tarvitsen, mutta sitäkin, mistä menee suhteessa enemmän keräykseen :)
      Ja vielä kerran lämpimät kiitokset lämpimistä sanoistas; ne lämmittävät kovasti mieltä!
      Mukavia syyspäiviä sinulle 🤍

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos, haaste otettu vastaan. Myöhässä, mutta kuitenkin :)

      Poista
  4. On se ihme, että ihminen käy kuussa, mutta kaikkiin syöpiin ei ole hoitokeinoa. Minäkin voin sanoa olevani jatkoajalla <3 Olemme siis onnellisia. Mukavaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä. Kuussa on käyty ja asevarustelu on voimissaan, mutta sitten ihmiskunta kamppailee koronan ja muiden ikävien virusten sekä syövän kaltaisten tautien kanssa. Välillä saadaan harppauksia eteenpäin, mutta koko ajan ollaan jälkijunassa.
      Mutta näin yksilön näkökulmasta ajatellen, omakin jatkoaika on tärkeä :) Leppoisaa lokakuun loppua sinulle 🤍

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kaunis kiitos 🤍 Mukavia lokakuun lopun päiviä sinulle!

      Poista
  6. Kaunis postaus,valoisa ja positiivinen kaikesta huolimatta.
    Hyvää syksyn jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos 🤍 Synkistely ei johda mihinkään, joten nautitaan elämästä ja hyvistä hetkistä niin kauan kuin niitä on 🤍 Mukavia lokakuun lopun päiviä sinulle!

      Poista

Viestit lämmittävät aina mieltä, joten kerrothan käynnistäsi kommentilla.